Bioterminaalit - Päijänteen pilaajat ?

BIOTERMINAALIT-PÄIJÄNTEEN PILAAJAT?

Jyväskylään on rakenteilla biovoimalaitos, jonka on tarkoitus valmistua v. 2010, ja sen on tarkoitus toimia sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksena. Biovoimalaitos tarvitsee haketta vuosittain n. 5 miljoonaa irtokuutiota. (vrt. Suomen kaikkien metsien vuotuinen kasvu on n. 100 milj. k-m3). Tästä määrästä puolet on tarkoitus Suomen Vesitieyhdistyksen toiminnanjohtaja Antero Pulkkasen mukaan kuljettaa vesiteitse.
Jotta vesitiekuljetus on mahdollista, suunnitelmissa on rakentaa Päijänteen ja Keiteleen rannoille
yhteensä 10 – 15 kappaletta bioterminaaleja, joissa hake tehtäisiin. Terminaaleista hake imuroitaisiin yli 100 metriä pitkään, 8 metriä korkeaan ja 14 metriä leveään DAS- alukseen (”double acting ship” ), ja kuljetettaisiin läpi vuoden Jyväskylään.

Yksi terminaalialue vaatii maata 10-15 hehtaaria. Haketettava materiaali kuljetettaisiin rekoilla paikanpäälle. Haketta murskattaisiin ympäri vuorokauden 50-55 desibelin melulla. Valmis hake kerättäisiin hakevuoriksi rannoille. Laivaan lastaus tapahtuisi ns. pneumaattisena lastauksena eli hake imuroitaisiin 300 km:n tuntivauhdilla putkella. Putken, joka voi olla 100 metriä pitkä, suulla on leikkurit, jotka saattavat pään kokoisen jäätyneen hakemurikan hileiksi. Kahden hengen miehistöllä operoivaan laivaan mahtuu 6000 irtokuutiota haketta. Laivan on tarkoitus käydä imuroimassa haketta 1-2 kertaa viikossa, eli yhteen laivakuormaan tarvitaan vähintään 60-70 rekka-autollista haketettavaa materiaalia.

Biovoimalaitosta on todisteltu ympäristöystävälliseksi. Sen sijaan ei ole tutkittu mitä terminaalialueitten rakentaminen ja vesikuljetus merkitsee pääkaupunkiseudun vesivarastolle Päijänteelle, koska:

1) 10-15 hehtaarin kokoinen terminaalialue on mittakaavaltaan valtavan suuri, joka nielee alleen venevajoja, mökkejä ja arvokasta rantaa. Terminaalialueen korkeat raaka-aine-ja hakevarastot ovat jo mittasuhteiltaan täysin sopimattomat ranta-alueelle, jossa ne näkyvät kauas pilaten kauniin järvimaiseman tuhansilta ranta-alueen asukkailta. Esteettinen haitta on rahassa mittaamaton.
2) Hakevuorien ja haketuksesta aiheutuvan pölyn vaikutus lähialueen luontoon, sen kasvillisuuteen ja vesistöön on tutkimatta. Erityisenä alueellisena haittavaikutuksena on melu, joka aiheutuu mm. prosessin logistiikasta, itse haketusprosessista ja huoltoliikenteestä. Terminaalialueen melun eristäminen ei ole kohtuudella mahdolllista, kun käsitellään jatkuvasti suuria massoja. Melu kantautuu järvellä hyvin kauas.
3) Laivakuljetuksen vaikutus ympäri vuoden esim Päijänteen kalakantaan on selvittämättä. Suunnitellun terminaalialueen lähistöllä haitat kalastukselle ovat lähes totaaliset.
4) Laiva käyttää polttoaineena nesteytettyä maakaasua. Onnettomuustilanteet tulevat aiheuttamaan ympäristöhaittoja, joihin ei voi varautua. Mahdolliset laivan konerikot aiheuttavat ylimääräistä hinaajaliikennettä. Toistaiseksi ei ole kehitetty sellaista laivatyyppiä, jolla ei olisi lainkaan onnettomuusriskiä.
5) Ympärivuotinen laivaliikenne lopettaa järven perinteisen poikittaisliikenteen. Liikkuminen järvellä talviaikaan tulee olemaan vaarallista. Tästä on huomattavaa haittaa paitsi kalastukselle, myös turismille ja muulle vapaa-ajan liikkumiselle.
6) Hakemateriaalin kerääminen ”lähialueen” metsistä ei voi olla vaikuttamatta luontaiseen metsän uusiutumiseen. Kuinka laaja on lähialue? Jos kaikki lähialueen metsät haravoidaan puhtaiksi, mikä on tämän toimenpiteen vaikutus luontoon?
7) Hakemateriaalin kuljettaminen rekoilla ”lähialueelta” terminaaliin aiheuttaa jatkuvan rekkarallin, koska yhteen laivalastilliseen menee 60-70 rekallista haketta ja laiva noutaisi haketta 1-2 kertaa viikossa. Koska haketettava raaka-aine ei ole yhtä tiivistä kuin lopullinen hake, rekkoja tarvitaan todellisuudessa tätä huomattavasti enemmän. Epäselvää on, mikä tulisi olemaan ”lähialue”.
8) Sen jälkeen, kun lähialueen materiaali on metsistä kerätty, saattaa haketettavan materiaalin kuljetus kauempaa olla kannattamatonta puuhaa. Toiminta ajetaan alas ja koko terminaalialue jää pysyväksi muistomerkiksi jälkipolville.
9) Sisävesien rahtiliikennettä harjoitetaan nykyisin vain Saimaalla, ja sielläkään talviliikennettä ei käytännössä ole. Erilaisiin ”läheltä piti” –tilanteisiin on siellä jouduttu.

Jos vastustat terminaalihanketta, niin kirjoita nimesi adressiin. Adressi on tarkoitus luovuttaa vielä kevään 2009 aikana Suomen Vesitieyhdistys ry:lle, Päijänteen ympäristökunnille ja ministeri Mauri Pekkariselle.

Marjatta Ojala