EI KUNTAUUDISTUKSELLE

Kataisen hallitus on tekemässä Suomeen kauhistuttavuudessaan ainutkertaista kuntauudistusta. Mikäli suunnitelmat menevät läpi, Suomeen jäisi vain noin 70 kuntaa, kun niitä tällä hetkellä on 336 (ks. kuntakartta). Suunnitelmaa ajaa eteenpäin kuin käärmettä pyssyyn kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen (kok), joka vielä uhoaa, että tämä on vasta alkusoittoa. Suunnitelmaa tukee pääministeri Jyrki Katainen (kok)  ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd).

Hallitus väittää kuntaliitosten pienentävän kuntien menoja ja parantavan kuntien palveluja, mutta useat tutkimustulokset aikaisemmista kuntaliitoksista osoittavat yleensä juuri päinvastaista (katso alempaa lisää). Todellisuudessa kuntien menot tavallisesti kasvavat, palvelut keskittyvät voimakkaasti kuntakeskuksiin vieden lähipalvelut pois ja asiointimatkat kasvavat jopa kymmenillä kilometreillä tuoden asiointiin lisää kuluja, ajanhukkaa sekä liikenneperäisten saasteiden lisääntymistä. Lisäksi hätäkeskusvirheet ja siitä johtuvat kuolemantapaukset tullevat kasvamaan, kun yhdessä kunnassa on alun perin ollut esim. kuusi Kirkkokatua ja ambulanssi, paloauto tai poliisiauto ajaa väärään taajamaan, kun hädissään oleva tai vaikkapa vanha ihminen ilmoittaa vanhan osoitteen.

Kuntaliitosten täytyy aina lähteä liikkeelle kunnista itsestään käsin kuntien erityislaatuiset tarpeet huomioon ottaen. Siksi me allekirjoittaneet vastustamme ylhäältä päin saneltua kuntien pakkoliittämistä, koska sillä tavalla vain saadaan aikaan mittavia menetyksiä, ajattelipa asiaa miltä kannalta tahansa.

Tämä adressi tullaan luovuttamaan kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkuselle kevään 2012 aikana, mikäli adressiin saadaan tarpeeksi nimiä. Vastusta siis tätä järjettömyyttä kirjoittamalla nimesi tähän adressiin ja mainosta sitä mahdollisimman laajasti.

[EDIT: räjähdysmäisesti sana poistettu ja kursivoitu teksti lisätty]

Kaarle Huotari
FM, Pirkkala

MUUTAMIA POIMINTOJA TUTKIMUKSISTA

1.
Antti Moisio Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta ja Roope Uusitalo Palkansaajien tutkimuslaitoksesta kirjoittavat tutkimuksessaan ”Kuntien yhdistymisten vaikutukset kuntien menoihin” mm. seuraavaa:

Tutkimuksen tulosten mukaan vuosina 1970–1982 tapahtuneet kuntien yhdistymiset eivät pienentäneet kuntien kokonaiskäyttömenoja. Pikemminkin näyttäisi siltä, että menot kasvavat yhdistyneissä kunnissa nopeammin kuin vertailuryhmässä.
s. 59

Kuten edellä jo todettiin, vuosina 1989–1997 tehtyjen yhdistymisten vaikutusten analysointi oli aiempaa periodia hankalampaa, johtuen liitosten pienestä määrästä ja seuranta-ajanjakson lyhyydestä. Tästä syystä 1990-luvun tuloksia on syytä tulkita varovasti. … Tutkimus ei siis voi osoittaa, että 1990-luvun liitoksetkaan olisivat pienentäneet kuntien menoja.
s. 60

Saatujen tulosten mukaan ehdotukset kuntasektorin menojen radikaalista pienentämisestä kuntia yhdistämällä ovat kuitenkin vailla empiiristä pohjaa. Kuntaliitokset pienentävät kuntien hallintomenoja, mutta syntynyt säästö käytettiin ainakin 1970-luvulla moninkertaisesti muissa menoluokissa. Kuntien kokonaismenot pikemminkin kasvoivat liitosten jälkeen.
s. 60

2.
Kari Leinamo Levón-instituutista (Vaasan yliopisto) kirjoittaa tutkimuksessaan ”Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista” mm. seuraavanlaisesti:

Liitosalueelle annetut lupaukset osoittautuvat kuntaliitoksissa tavallisesti liioitelluiksi tai jopa vääriksi.

Maaseutukuntien ja alueellisten keskuskaupunkien väliset liitosprosessit ovat tutkimuksen mukaan olleet lähes sattumanvaraisia, kun sopivaa kumppania on etsitty monelta suunnalta ja päätös tehty yhdistymisavustusten maksimoinnin takia hyvin nopeasti.

Yhdistymiset ovat pahimmillaan johtaneet suuriin pettymyksiin, kun liitosalueiden palveluja on alettu ajaa alas heti yhdistymisen jälkeen eivätkä asukkaat ole saaneet ääntään kuuluviin.

Maaseudun ja kaupungin näkemykset eivät kohtaa. Liitosalueilla asuvien maaseudun asukkaiden suurimmat huolenaiheet liittyvät koulujen lakkauttamiseen ja lääkäripalvelujen puuttumiseen. Kaupungeissa pyritään sen sijaan dynaamisen keskuksen luomiseen.

Etenkin suurkaupungeissa ja monikuntaliitoksissa maaseudun rooli jää vähäiseksi. Yhdistyminen ei myöskään anna uutta vetovoimaa tai turvaa kilpailukykyä, jos edellytykset seudun menestymiselle ovat heikot.
http://www.uwasa.fi/ajankohtaista/tiedotearkisto/2011/maaseutu190111/

3.
Ilkka Lehtola aikaisemmasta Tiehallinnosta kirjoittaa tutkimuksessaan ”Matka maalta markettiin” mm. seuraavaa:

Keskittymiskehitys on johtamassa entistä selvemmin sellaiseen hierarkkiseen palvelurakenteeseen, jossa kirkonkylien ja muiden pienten taajamien palvelutarjonta heikkenee, mutta ylemmän tasoisissa keskuksissa (esim. seutukunnan keskuksissa) säilyy monipuolinen palvelurakenne. … Harvoin tarvittavat palvelut ovat keskittyneet ylemmän tason keskuksiin, mutta myös pienten taajamien tärkeitä peruspalveluja (esim. hammashoito, opetus) on alkanut siirtyä suurempiin keskuksiin ja palveluyksiköihin. Alemman tason keskuksissa on entistä yksipuolisempi palvelutarjonta.
s. 103

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla hyväksyn, että adressin tekijä Kaarle Huotari voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Facebook
Pitäisikö rikkaita verottaa nykyistä enemmän?