#613: - Kanada panostaa turpeen käyttöön tulevaisuudessa

Kanadan Albertassa, tarkalleen ottaen Wood Buffalon kunnan alueella on valtava öljyhiekkaesiintymä. Kyseessä on ns. Athabascan öljyhiekkaesiintymä. Sen varanto on viimeisten tutkimusten mukaan maapallon toiseksi suurin "öljyesiintymä". Lainausmerkeissä siksi, että suoraa vertausta maapallon suurimpaan öljyesiintymään, joka on Saudi-Arabiassa, ei voi tehdä. Saudi-Arabian öljy on maaöljyä, jota on helpompi tuottaa sekä tekniikaltaan että kustannuksiltaan.

Kanadassa on meneillään melkoinen "öljykuume" tuon valtaisan esiintymän hyödyntämiseksi ja uusia tekniikoita kehitetään.

Kanadassa on suuret öljy-, maakaasu ja turvevarat. Kaikkien näiden eri energiamuotojen hyödyntämistä kiihdytetään. Turpeen osalta laajat tutkimukset ja kartoitukset ovat menossa ja tulevaisuudessa myös turpeella tulee olemaan isohko rooli koko Kanadan energiatarjonnassa.

Olisi suorastaan vastuutonta olla hyödyntämättä Suomen turvetta energiaksi ja kasvuturpeeksi ja moneen muuhunkin käyttöön. Kyllä jokainen maa käyttää omia reservejään. Miksi meidän ei tulisi näin tehdä? Halutaanko Suomessa omavaraisuutta vai halutaanko jatkaa tulevaisuudessakin kivihiilen rahtaamista toiselta puolen maapalloa? Halutaanko luoda työpaikkoja Suomeen vai annetaanko työpaikat ulkomaille? Halutaanko olla riippumattomia ulkomaisen tuontienergian jyrkistä hintaheilahteluista verrattuna siihen, että voimme maamme sisällä itse määrätä kotimaisen energian hinnan? Turpeen ja muidenkin kotimaisten energialähteiden käytössä on kyseessä todella suuret vaikutukset ja nämä loppujen lopuksi heijastuvat ihan meidän jokaisen suomalaisen arkeen.

#617: - Re: Kanada panostaa turpeen käyttöön tulevaisuudessa

Kanada sisältää suuria vesivarantoja: sillä on noin 7 % koko maailman järvivesistä, neljännes kosteikkomaista ja kolmanneksi eniten jäätiköitä Etelämantereen ja Grönlannin jälkeen. Laajan jäätiköitymisen vuoksi Kanadassa on yli kaksi miljoonaa järveä. Täysin Kanadan rajojen sisällä olevista järvistä 31 000 on pinta-alaltaan 3–100 km², ja 563 järveä on pinta-alaltaan yli 100 km².Kanada jakautuu kymmeneen provinssiin ja kolmeen territorioon. Maan tilastokeskuksen mukaan 72,0 % Kanadan väestöstä asuu 150 kilometrin säteellä Yhdysvaltain vastaiselta maarajalta, ja 60 % Suurten järvien ja St. Lawrence -joen läheisyydessä Ontariossa sijaitsevan Windsorin ja Québecin kaupungin välillä. Näin ollen suurin osa Kanadan maapinta-alasta on hyvin harvaan asuttua erämaata, ja maan väestötiheys onkin yksi maailman alhaisimpia, 3,5 as./km². Tästä huolimatta 79,7 % Kanadan väestöstä asuu kaupunkialueilla, joissa väestötiheydet ovat kasvussa.  Kanadan pinta-ala on 9 984 670 km², josta maata on 9 093 507 km² ja vettä 891 163 km². Maan pinta-ala on hieman alle kolme viidesosaa Venäjän pinta-alasta, alle 1,3 kertaa suurempi kuin Australian pinta-ala, ja hieman pienempi kuin koko Euroopan pinta-ala. Lähde Wikipedia

Saattaapa olla että Kanadassa on varaa uhrata erämaaseutujen järviä tai toinen vaihtoehto- panostaa siihen, että tuotanto olisi haitattomampaa. Joka tapauksessa on näköalatonta ja suuruusluokat kaikin puolin hukassa, kun  tässä kysymyksessä vertailukohdaksi otetaan Kanadan mahdollinen turpeenkäyttö.

On oleellista ymmärtää, mitä turpeenkaivuun haitat ovat meidän ympäristössämme, kuinka laajalle vaikutukset ulottuvat ja missä määrin oma ympäristömme voidaan peruuttamattomasti tuhota.  Matalien järvien pohjasta mömmöjä ei noin vain kerätä. Vastuu alkaa oman elinympäristömme ekologian ymmärtämisestä.

#617: - Re: Kanada panostaa turpeen käyttöön tulevaisuudessa

Aivan oikein nimimerkki "vieras". Tuo kuuluisa Kanadan öljyhiekka-alue alue sijaitsee Kanadan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, harvaanasutun Albertan osavaltion pohjoisosassa.  Athabascan ja sen lähistöllä sijaitsevat öljyhiekka-alueet sisältävät kymmenesosan maailman tunnetuista öljyvaroista. Samalla Albertan öljyhiekoista on tullut maailman suurin teollinen rakennusprojekti.

Öljyhiekka Kanadassa on kiinteää, hiekanjyviin sitoutunutta bitumia, jonka jalostaminen on ollut tähän asti huonosti kannattavaa. Öljyn kallistuminen ja uudet tuotantotekniikat ovat muuttaneet tahmean bitumisannan jalostamisen nopeasti houkuttelevaksi bisnekseksi. Albertan öljyhiekat imevät tällä hetkellä noin 60 prosenttia kaikista maailman öljyalan investoinneista. Siellä todella on kova "öljykuume".

Kanadan öljyhiekoille virtaa rahaa kaikkialta maailmasta.  Tuotantoon, jalostukseen ja öljyputkiin investoidaan tällä vuosikymmenellä arvioiden mukaan noin 150 miljardia euroa. Arvio löytyy Kanadan energiateollisuuden etujärjestön CAPP:n ennusteista, joiden mukaan öljyhiekkateollisuuteen investoidaan pelkästään tänä kuluvana vuonna noin 11 miljardia euroa ja tahti kiihtyy vuosi vuodelta.

Maailman suurimmat öljy-yhtiöt ovat jo mukana omine valtauksineen Albertassa. Siellä toimivat muiden muassa Shell, Exxon ja BP ja lisäksi paikalle ovat jo etabloituneet ainakin Kiinan, Intian ja Japanin kansalliset öljy-yhtiöt. Samoin ympäri maailman erilaiset teknologiayritykset ovat "tyrkyllä" projektiin. Jopa meiltä Suomesta on lähdetty liikkeelle ainakin parin yhtiön voimin. Kemira ja Outotec ovat mukana tutkimusohjelmassa ja osaltaan rahoittajana myös. Ohjelma on yhteistyössä Albertan yliopiston kanssa ja he pyrkivät näin kehittämään ratkaisuja öljyhiekkojen vedenkierrätykseen ja sieltä kautta mahdollisesti avaamaan tietä tämän hetken maailman lupaavimmalle konsulttityömaalle.

Kanadan valtavat turvevarat ovat myös ministerön tarkastelun alla. Jossain vaiheessa alkaa myös niiden hyödyntäminen. Tälläkin hetkellä turvetta tuotetaan siellä, mutta se menee pääasiassa kasvualustaksi.

Aivan samalla tavalla meidän täällä pikkuisessa Suomessamme täytyy hyödyntää omia energiaresurssejamme. Turve niistä suurimpana. Kaikki maat käyttävät omia reservejään, miksi me emme näin tekisi?