IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Kommentoitu viesti

Pekka Niemelä
Vieras

#804 Re:

06.09.2011 08:33

#794: Hannu Heinonen -

Kiitos Heinonen tekemästäsi voimalaitoslistasta, josta lukijat saavat hyvän käsityksen kuinka laajaa on turpeen ja puun käyttö. Noita laitosten nimiä ja yhtiöitä aina yksittäin vilahtelee uutisissa, mutta harvoin on tuollaista luetteloa missään näkyvissä. Itselleni nuo ovat tuttuja "tapauksia". Panostus kotimaisiin energiamuotoihin on suurta, ja päättäjien linjaukset ja suuntaviivat energia-asioissa pitkälle tulevaisuuteen edesauttavat voimayhtiöitä päätöksiä tehtäessä tulevista voimalaitosratkaisuista ja niiden polttoainevalinnoista.

Myös naapurissamme Ruotsissa panostetaan kotimaisiin polttoaineisiin. Esimerkiksi Jällivaarassa on muutaman kuukauden ajan toiminut uusi turvetta ja puuta käyttävä voimalaitos. Kattilalaitoksen tilaajana oli Gällivare Energi AB.  Laitoksen höyrykattilan ja siihen liittyvän tekniikan ja teräsrakenteet on toimittanut suomalainen Metson ja Wärtsilän yhteisyritys, MW Power.

Kattila perustuu BFB- tekniikkaan (siis kerrosleijuteknikkaan), jonka vuoksi polttoaineesta saadaan liki 100 prosenttia hyödynnettyä.  Investointi oli suuruudeltaan noin 50 miljoonaa euroa ja se tuottaa 21 MW kaukolämpöä kuntalaisille ja 9 MW sähköä valtakunnan verkkoon. Vanha laitos jää edelleen toimintaan. Siinä käytetään polttoaineena ainoastaan turvetta. Turve hankitaan lähes kokonaan omien kuntarajojen sisältä. Tämä oli yhtenä suurena tekijänä valittaessa laitoksen polttoaine. Turve ja puu työllistävät oman paikkakunnan ihmisiä. Turve ja puu on lähienergiaa parhaimmillaan.

Mitään soraääniä ei ole ollut kiintoainepäästöjen suhteen kyseisellä paikkakunnalla. Päästöjä tarkkaillaan ja siellä on hyvin tiedostettu ja todettu turvetuotannosta tulevien päästöjen vähäisyys. Samoin kuin Suomessa, siellä panostus on lähitulevaisuudessa saada maa- ja metsätalouden tuottamat päästöt kuriin ja päästöjen vähentämistekniikka edes lähelle sitä hyvää tasoa mitä on turvetuotannossa jo käytössä ollut.

Vastaukset

Hannu Heinonen

#805 Re: Re:

2011-09-06 13:41:30

#804: Pekka Niemelä - Re:

 

Kiitos itsellesi. Kun nyt toit esille turvetta käyttäviä uusia voimaloita Suomen rajojen ulkopuolella, niin lisään kommenttiini samantyyppistä tietoa Virosta. Itse varmasti tiedätkin nämä voimalat, mutta monille muille lukijoille tieto saattaa olla uutta.

Suomalaisella Fortumilla on kaksi voimalaa Virossa, jotka käyttävät turvetta polttoaineenaan. Lisäksi voimalat  käyttävät haketta ja erilaisia puu- ja metsäteollisuuden sivutuotteita.

Pärnussa voimalaitos on ollut käytössä marraskuusta 2010 lähtien ja vihittiin virallisesti käyttöön kuluvan vuoden tammikuussa.Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon siirtyminen vähensi huomattavasti energiantuotannon ympäristövaikutuksia Pärnussa johtuen laitoksen erittäin tehokkaasta leijukerroskattilasta. Laitoksen kapasiteetti on 24 MW sähköä ja 50 MW lämpöä, joka kattaa koko Pärnun kaupungin lämmön tarpeen. Vuosituotanto on kaikkiaan noin 110 gigawattituntia sähköä ja 220 gigawattituntia kaukolämpöä.
Fortumin Tarttoon rakentama sähkön ja lämmön ns. CHP-laitos on ollut tuotantokäytössä muistaakseni keväästä 2009 lähtien. Voimalaitoksen sähköntuotantokapasiteetti on 50 MW luokkaa ja kaukolämpökapasiteetti samoin noin 50 MW. Tämä voimalaitos käyttää polttoaineena paikallisia polttoaineita kuten turvetta ja haketta. Voimalaitos tuottaa kaukolämpöä puolelle Tarton kaupungin asukkaista ja sähkö myydään Viron yleisille sähkömarkkinoille. Vuosituotanto on noin 341 gigawattituntia kaukolämpöä ja 172 gigawattituntia sähköä.

 

Myös Virossa ollaan suhtauduttu turve-energiaan pelkästään positiivisesti. Uusien voimaloiden ja näiden myötä uusien teknologioiden käyttöönoton ansiosta päästöt ovat vähentyneet todella merkittävästi. Vastaavanlaisia uusia hankkeita on useita suunnittelussa. Kiintoainepäästöt ovat myös Viron turvetuotantoalueilla tarkkailussa, mutta ne ovat olleet hyvin marginaaliset. Viro luottaa kotimaisuuteen.