LINTUNEVAN PELASTAMINEN TURVETUOTANNOLTA / Help us to rescue a Lintuneva!

Viestit poistettu sähköpostiin tulleen pyynnön vuoksi. Tasapuolisuuden nimissä poistin kaikki. Jotkut viestit olivat pyytäjän mielestä loukkaavia tai herjaavia (etenkin ilman oikeaa omaa nimeä olevat). Tästä lähtien poistetaan jokainen, jossa ei ole oikeaa omaa nimeä ja/tai jos viesti on jollain tavalla loukkaava tai herjaava. Ja liian asian ulkopuolelle menevät viestit poistetaan myös. Nyt on kysymys kauniin ja monimuotoisen nevan pelastamisesta turvetuotannolta.

Millaiset kiintoainepäästöt alapuolisiin vesistöihin (Säläisjärvi ym:t) nykytietämyksen mukaan aiheutuisivat, jos Lintuneva päätettäisiin avata turvekentäksi?

Taustaksi : Yle-uutiset valotti turpeen kiintoainepäästöjä nettisivuillaan 23.9.2010 kirjoittaen mm. näin otsikolla ”Turpeennoston kiintoainepäästöt suuria": ”Vesistöissä maa-, metsä- ja turveteollisuuden aiheuttamat kiintoaineet sekoittuvat toisiinsa.Turpeennoston kiintoainepitoisuuksista on kuitenkin laskelmia, kertoo ylitarkastaja Kirsi Kalliokoski Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta . - On olemassa taulukko, jonka perusteella turpeen keskimääräinen kiintoainepitoisuus vesienkäsittelyjärjestelmien jälkeen on noin 100 grammaa hehtaarilta päivässä, vuoden jokaiseksi päiväksi laskettuna. Ylitarkastaja Kirsi Kalliokoski arvioi, että luku on suuri, sillä turvesuon keskikoko on 100 hehtaaria ja mittaustulos lasketaan vuoden jokaisena 365 päivänä . Laskelman perusteella vedessä lilluva kiintoainepitoisuus nousee vuodessa jo 3 650 000 g. Turvesoiden käyttöikä on keskimäärin 20-30 vuotta Turvetuotannon humuspäästöt olivat 1960- ja 1970-luvuilla vielä suurempia. Silloin turvealueilta valuvia vesiä ei puhdistettu lainkaan.

Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava sanoo, että turvealueiden ylivuodot ovat tavallisia. - Kuormitusluvuissa ei usein edes näy huippupäästöpäivät kuten ukkoskuuron tai tulvan jälkeisiä päiviä. Muutama sateisin päivä tuottaa yli 90 prosenttia näistä kiintoainepäästöistä vesistöihin. Jos nämä päästöt jäävät ulos ominaiskuormitusluvuista, lopputulos on vielä pahemman näköinen. Vanhoilta soilta lähtee Sulkavan mukaan myös helpommin liikkeelle päästöjä, kun mennään syvempiin turvekerroksiin. Sulkavan mukaan turvesuolta tuleva kiintoaine ja humus kertyy alapuolisten järvien syvänteisiin ja pohjiin, ihmisten hiekkarannoille ja mökkipihoille. - Se aiheuttaa myös järven syvänteissä hapettomuutta ja vapauttaa järvien pohjassa maatalouden tai jätevesien tuomaa fosforia, joka lähtee liikkeelle turvelietteen aikaansaamana. - Lisäksi kiintoaine aiheuttaa järven pohjissa jopa metaanin tuotantoa.”

Ylitarkastaja Kalliokosken ilmoittamien päästölukujen perusteella Lintunevan 137 hehtaarin alalle kaavaillun turvekentän kiintoainepäästöt alapuolisiin vesiin olisivat n. 5 tonnia vuodessa. Jos nevan kaivaminen saatettaisiin loppuun alalle tyypillisesti 25 vuodessa, pääsisi vesiin keskimäärin 125 tonnia turvelietettä.
Esim. Säläisjärvi on niin matalavetinen, että turvekentältä tuleva lieju tuhoaisi käytännössä koko järven nykyisen elävyyden ja virkistyskäytön. Myös alueen mökkien ja matkailuelinkeinon arvo romahtaisi täysin. Näin siitä huolimatta, että kaikki uusimmat turvetuotannon vesiensuojelukeinot olisivat käytössä.

On muistettava, että säätilojen ääri-ilmiöiden, mm. rankkasateiden, on todettu yleistyvän ilmastomuutoksen edetessä. Niinpä myös kiintoaineiden huuhtoutuminen kasvaa huomattavasti noista edellä mainituista keskiarvoluvuista. Lintunevankin osalta laskemani luvut ovat jokseenkin varmuudella pahasti alakanttiin, mutta sen tiedämme sitten, jos neva todella iljetään hävittää lyhyen rahan saamiseksi paikallisten asukkaiden kustannuksella.

Taustoituksessa käytetty lähdeaineisto:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/turpeennoston_kiintoainepaastot_suuria_1999585.html

#214: Martti Peltola, Laihia - Miten paljon kiintoaineita Lintunevan kaivaminen päästäisi?

Kiitos asiallisesta kirjoituksesta! =)

Ja tuo on totta. Todella harmillista on vain se, että suurin osa ihmisitä ei vieläkään halua uskoa tuota miten paljon päästöjä turvetuotanto aiheuttaa..vaikka tosiaan olisi kaikki nykyajan puhdistus yms. vempaimet käytössä.

Kuten jo Martti Peltola kirjoittu, esim. Säläisjärven käy huonosti, jos Lintuneva aukaistaan. Samoin kuin muiden vesistöjen lähiympäristössä. Niihin kuuluu myös norinkylän läpi virtaava luoma, joka menee kohti hangaskylää ja kainastoa.

#214: Martti Peltola, Laihia - Miten paljon kiintoaineita Lintunevan kaivaminen päästäisi?

Tarkennus omaan kirjoitukseeni:

"Ylitarkastaja Kalliokosken ilmoittamien päästölukujen perusteella Lintunevan 137 hehtaarin alalle kaavaillun turvekentän kiintoainepäästöt alapuolisiin vesiin olisivat n. 5 tonnia vuodessa. Jos nevan kaivaminen saatettaisiin loppuun alalle tyypillisesti 25 vuodessa, pääsisi vesiin keskimäärin 125 tonnia turvelietettä."

Laskemani 125 tonnin turvepäästö tarkoittaa tietenkin 125 tonnia täysin vedettömäksi kuivatettua turpeen kiintoainetta, ei "turvelietettä". Tuon kiintoainemäärän tilavuudesta vesistön pohjalle levinneenä saamme kouriintuntuvan käsityksen, kun muistamme, että suolla olevasta turvekerroksesta n.90 prosenttia on vettä. Eli kun 125 tonnia vedetöntä turve-kiintoainetta imee optimimäärän vettä, sen tilavuus kasvaa valtavaksi; siis vettynyttä (kiinteää) turvetta kymmenkertainen määrä kiintoainemäärään suhteutettuna. Ja silloin se on vasta kiinteänä (ei "juoksevana") "turvepaakkuna". Vetiseksi, juoksevaksi lietteeksi muutettuna kerrostumasta tulee tilavuudeltaan kaamea.

Säläisjärven osalle tulevan lietekerroksen paksuus verrattuna järven ka. kokonaisvesitilaan voidaan siis myös jotenkin ennakoida, kun vesistön tilavuus tiedetään. Lietettä tulee joka tapauksessa pohjaeliöstön tukahduttava, valtavan paksu kerros. Tämä olisi "Sällin" ystävien ja muidenkin kurikkalaisten vielä itselleen selvitettävä.

Teidän kannattaisi lukea nuo vapon 2 prosenttia sivut, niin ymmärtäisitte ehkä miksi
sitä turvetta halutaan nostaa. Syysterveisin, Risto Talvitie jurvasta.

#220: Pauli Pajunen - Tuki Turpeelle ja biodieselille

Warkauden Lehti säesteli Pekkarisen turvepuheita pääkirjoituksessaan jo 19.8.10, eli energiaveropäätöksiä hallitus nuiji vasta tuon ajankohdan jälkeen. Teksti on siis lehden pääkirjoitustoimittajan mielipide. Pekkarinenhan on omaa nuorallatanssiaan harjoitellut turveasioissa jo vuosikaudet eikä hänestä ota tohtorikaan selvää. Tietääkö ministeri enää itsekään mitä mieltä hän oikeasti turpeesta on, tai mitä mieltä hänen viisainta olisi olla kannatusgallupien perusteella?

Tämä meni vähän ohi Lintuneva-aiheesta, mutta on hyvä muistaa, että Lintunevankin kohtaloon vaikuttavat vahvasti nimenomaan valtakunnan tasolla tehtävät linjaukset. Esim. MMM:n asettamassa valtakunnallisessa  suostrategiaryhmässä ei vain saada sorvatuksi yksimielistä kantaa maan turveohjeistuksiksi. Ko. porukassa turveteollisuuden ylivoimaisesta äänienemmistöstä huolimatta ovat turvelobbaritkin osanneet varautua siihen, että turpeen tuotantoon ja käyttöön liittyvät lakien ja lupaehtojen rikkomiset sekä päättäjille suunnatut "roposet" tulevat aivan varmasti julkisuuteen. Jossain vaiheessa aletaan kysellä jo nimien ja vastuidenkin perään.

Kuka selvittäisi sen, ketkä Kurikan kaupungin antamassa Lintuneva-lausunnossa puolsivat Lintunevan turvetuotantolupaa, ja vastustiko sitä kukaan päättäjistä? Nimet olisi jo nyt hyvä julkistaa; salassa ne eivät pysy.

Ohessa Kurikan kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Lintunevan turvetuotantolupahakemukseen. Lautakunta ei siis esittelijän alkuperäisen esityksen perusteella puoltanut turpeennostoluvan myöntämistä Vapo Oy:lle, mutta muutetussa lausunnossaan ilmeisesti sittenkin puolsi Lintunevan turvelupaa. Pääosa lautakunnan jäsenistä tuskin tiesi mitä päätös merkitsee.

Kurikan kaupungin ympäristölautakunnan lausunto 7.10.2009, kopioituna po. asiakirjasta:

"Lausunto ympäristölupahakemuksesta / Lintunevan turvetuotantoalue, Kurikka ja Teuva

Vapo Oy hakee Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa Lintunevan turvetuotantoalueelle Kurikan kaupungin ja Teuvan kunnan alueella (diaarinumero LSY-2009-Y-66).

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto pyytää Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa lupahakemuksesta.

Lintuneva on valmistelematon, uusi turvetuotantoalue, jonka suunniteltu tuotantoala on 137,0 ha. Lintunevan pohjoisosa kuuluu Kurikan kaupungin Jurvan taajamaan ja eteläosa Teuvan kuntaan. Lintuneva sijaitsee Jurvan taajamasta noin 7 kilometriä etelään. Tuotantoalueen pohjoisosa kuuluu Närpiönjoen vesistöalueen Kivi- ja Levalammen tekojärven valuma-alueeseen ja eteläosa Kyrönjoen vesistöalueen Kainastonjoen alueeseen. Lintunevalla tuotetaan energia- ja ympäristöturvetta.

Lintunevan kuivatusvesistä osa ohjataan Närpiönjoen vesistöalueen Lintuluomaan ja edelleen Lintuluoman kanavan kautta Kivi- ja Levalammen tekojärveen sekä myös Säläisjärveen Lintuluomasta putkea pitkin. Osa Lintunevan eteläosan kuivatusvesistä ohjataan Kyrönjoen vesistöalueelle Linnanojan, Vehkaluoman ja Kainastonjoen kautta. Vesienkäsittelymenetelmiin kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat sekä kaksi pintavalutuskenttää. Vedet johdetaan pintavalutuskentille pumppaamalla ympärivuotisesti.

Lintunevan kuormituksen vaikutukset alapuolisten vesistöjen veden laatuun, virkistyskäyttöön sekä kalastoon ja kalastukseen ovat hakijan arvion mukaan vähäiset. Alapuolisten vesialueiden lisääntyvä kuormitus huomioiden kalataloudellinen haitta esitetään korvattavaksi yhteensä 1000 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. Hakija katsoo, että hankealueelta ei aiheudu sellaisia ympäristöön kohdistuvia pöly- ja meluvaikutuksia, jotka aiheuttaisivat viihtyvyyshaittaa ja siitä johtuvaa korvausvelvollisuutta.

Lisätietoja: Ympäristösihteeri Miia Salonen, puh. (06) 4513 596, faksi (06) 4513 777, miia.salonen@kurikka.fi.

Ympäristösihteerin ehdotus: Ympäristölautakunta antaa Vapo Oy:n Lintunevan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Ympäristölautakunnan kanta on, että ennestään lähes kokonaan ojittamatonta Lintunevaa ei tulisi ottaa turvetuotantokäyttöön. Lintunevalta Lintuluomaan johdettavat kuivatusvedet kuormittavat Säläisjärveä, johon tuleva vesi on peräisin kokonaan Lintuluomasta. Säläisjärvi on virkistyskäytön ja kalastuksen kannalta tärkeä, pieni vesistö. Ympäristölautakunnan mielestä Lintuluomaan ja Säläisjärveen kohdistuvaan kuormitukseen ja sen tarkkailuun tai vaihtoehtoiseen vesien johtamiseen ei ole hakemuksessa kiinnitetty riittävästi huomiota. Kuormitustarkkailu tulee toteuttaa ympärivuotisesti ja tarkkailun yhteydessä tulee aina mitata virtaama.

Lintunevalle tehdyn pesimälinnustoselvityksen mukaan Lintunevan ja sen lähialueen linnustollinen arvo on inventoinnin tulosten perusteella kokonaisuudessaan sekä lajistollisesti että linnuston tiheydellä mitattuna hieman tavanomaista suurempi. Ympäristölautakunnan mielestä olisi tärkeää esittää luontoon kohdistuvat vaikutukset hakemuksessa esitettyä tarkemmin.

Turvetuotannosta ei voida olettaa aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia asutukselle.

Keskustelun kuluessa Mauri Ilomäki teki esityksen, että poistetaan ympäristösihteerin lausuntoesityksen ensimmäinen lause (Ympäristölautakunnan kanta on, että ennestään lähes kokonaan ojittamatonta Lintunevaa ei tulisi ottaa turvetuotantokäyttöön). Kannatettiin yksimielisesti, joten ei äänestetty.

Päätös: Hyväksyttiin muutettu päätösehdotus.

Merkittiin, että Kari Jalonen poistui esteellisenä asian käsittelyn ajaksi, koska on Säläisjärven kalastustoimikunnan jäsen. "

#222: Martti Peltola - Liittyen edelliseen kommenttiini

Kurikan kaupungin ympäristölautakunnan jäsenet, eli seuraavat luottamushenkilöt tekivät yksimielisen (pois luettuna itsensä jäävännyt Kari Jalonen) päätöksen Lintunevan turvelupahakemuksen puoltamisesta:

Ympäristölautakunta 2009-2012

Ilomäki Mauri, vpj.
Haapoja Marja
Koivuniemi Teija
Niemi Erkki
Koivisto Hannu, pj.
Jalonen Kari
Kandolin Kirsi
Ponsiluoma Tomi
Ranta Anita

Olisi vielä kiinnostavaa tietää em. henkilöiden puoluekannat.

tämä ympäristö terroristien pelleily,mielestäni suomeen tarvitaan lisää turvetuotanto alueita. koska vanhat alkavat pikkuhiljaa ehtyä.ja turpeen osuutta pitäisi muutenkin
lisätä energia paletistamme. jurvan suunnalla tarvitaan ehdottomasti tämä lintuneva, ja myöskin rauhanneva. tämä lisää työllisyyttä ja myöskin talouskasvua, mikä on hyvä asia. luonnon suojelioiden tarkoituksena on usen saada tämä maa mahdollisimman suuren sekasorron tilaan. toivon että järki voittaisi, ja tulevaisuudessa nousisi maaseudulle useita turve jalostamoita,
jotka tislaisivat turpeesta liikenteen janoamia nestemäisiä polttoaineita. tämä on nimittäin pian mahdollista. levanevan 3000 hehtaaria tyydyttänee alueen luonnon suojelioiden tarpeet. ja onhan metsäkylässä myöskin lamminevan rauhoitettu suoalue.
on kyllä aivan naurettavaa väittää että sälli menisi pilalle turvetuotannon takia.
kyllä vapo pitää siitä huolen että laskeutumis altaat ovat asian mukaiset.

#223: Martti Peltola - Re: Liittyen edelliseen kommenttiini

Puoluettain kait noin:

Ympäristölautakunta 2009-2012

Ilomäki Mauri, vpj.       Keskusta
Haapoja Marja              Keskusta
Koivuniemi Teija         Keskusta
Niemi Erkki                  Keskusta
Koivisto Hannu, pj.     Kokoomus
Jalonen Kari                Kokoomus
Kandolin Kirsi             Sosiaalid.
Ponsiluoma Tomi       Sosiaalid.
Ranta Anita                 Kristillisd.