Ei lisää leikkauksia opintotukeen - opintotuki toiseen samantasoiseen tutkintoon säilytettävä
Ota yhteyttä adressin tekijään
Uskomatonta
En ymmärrä mitä hallituksessa oikein tehdään! Säästämistäkö tällä haetaan vai työttömyyttä ja lisätä kuntien toimeentuki kuluja? Jospa nyt säästöä haettaisiin mielummin ihan vaan hallituksessa olevien palkkapusseista? NYT JÄRKI KÄTEEN päättäjät ja kuunnelkaa kansalaisia! Ei kyllä opiskelua ja lapsia houkutella koulun penkille tällä. Muutenkin kaikki hinnat nousseet niin kuinka ihmeessä täysipäiväinen opiskelu sujuu ilman tukia?! Hyvähän se on olla korkeilla palkka listoilla ilman huolta omasta, tosin taas heillä jotka laskevat voiko edes maitopurkkia ostaa. Kyllä tuet ovat tarpeen jokaisessa asiassa! Opiskelu kunniaan ja kannustus pystyyn!
Kuinka koulutetaan sitten hoitoalan opettajia?
Ensiksi täytyy olla hoitoalan koulutus (sh esim. se on ammattikorkeakoulutus) ja sitten vasta voi hakea yliopistoon terveystieteitä lukemaan...
Meni into hakea opettajaksi.
Re: Menestystä adressille!
Erittäin hyvin kiteytit omatkin ajatukseni. Kiitos kun kirjoitit!
Kansanedustajien kuukausipalkkio on vähintään 6355€ . Mitä jos 200 edustajan palkkioita alennettaisiin 1500€ kuussa? Kolmen vuoden aikana säästetäisiin 10 800 000€.
Pienemmät vauriot.
Re:
Aikuiskoulutustukea saa tosiaan 19 kk eli parin vuoden jatko-opiskeluihin ja uudelleenkoulutuksiin on tuosta apua.
Re: Ei itseasiassa vaikuta
Sinun ei tarvitse olla huolissaan: jatkokoulutus on täysin eri asia kuin uudelleenkoulutus/ uuden ammatin hankkiminen.
Re: Re: Aikuiskoulutustuen vaikutuksista
19 kk voisi riittää ainakin laskennallisesti tosiaan esim. uuden ylemmän korkeakoulu-tutkinnon opiskeluun, mutta käytännössä jos vasta-valmistuneelta kandidaatilta menee 2 vuotta maisterin opintoihin niin 20 vuotta työelämässä olleella menee vähintään yksi vuosi sen päälle täydentävien (siis tuohon 2 vuoden aikaikkunaan kuulumattomien) opintojen opiskeluun ja ainakin yliopistossa oma aikansa menee ylipäätään akateemiseen maailman (uudelleen-)sopeutumiseen.
Yllä oletetaan, että uusi ala liittyy edes jotenkin aiempaan tutkintoon, jolloin siis ei tarvitse alempaa korkeakoulututkintoa suorittaa uudestaan. Voi olla kuitenkin melko perusteltua olettaa, että jos henkilö joutuu täysin uudelleenkouluttautumaan niin uusi koulutus ei ole aivan vanhan alan "vieressä" vaan pidempikin koulutus voi olla tarpeen.
Herätys!
Tässä päätös, joka vahvistaa työelämäkäytäntöjen ja osaamisen rajoja niiden ylittämisen ja joustavoittamisen sijaan. Työelämäntoimijoiden paikallaan pysymisen ja yhteen pätevyyteen kiinnittymisen edistäminen on näinä aikoina mitä käsittämättömin teko.
Kuten edellä esitetyistä kommenteistakin käy jo ilmi, on toisen tutkinnon suorittamisen motivaattorina ja usein jopa pakkona työelämässä pysymiseen liittyvät yksilöstrategiat. Tämä päätös iskee erityisesti työelämässä jo ennestään epävarmoissa asemissa oleviin: määräaikaisiin, osa-aikaisiin ja freelancer-/vuokratyöntekijöihin, joille opintotuki on mahdollistanut oman työmarkkina-aseman parantamiseen liittyvien tavoitteiden toteuttamisen mm. uuden ammatin opiskelun tai oman osaamisen päivittämisen muodossa.
Yhä lisääntyvä epävarmoissa työsuhteissa toimivien ryhmä ei pääse kiinni samoihin koulutukseen liittyviin etuihin kuin pysyvässä työsuhteessa työskentelevät, sillä käytännön tasolla heidät rajataan usein ulos usein työnantajan tarjoamista koulutuksista. Lisäksi myös meidän kaikkien työssä käyvien rahoittama aikuiskoulutustuki ei käytännössä ole toteuttamiskelpoinen mahdollisuus määräaikaiselle.
Tämä päätös ei ainoastaan jähmetä osaamista vaan myös työelämää. Pysyvän työsuhteen etsintä, siinä pysyminen ja sen epärationaalinen suojeleminen näyttävät jälleen kerran astetta houkuttelevimmilta. Organisaatioiden välinen ja sisäinen, rajoja ylittävä, monimuotoinen työsuhde ei epävarmuuksineen houkuta, koska riskinä on merkittävien etujen menettäminen.
Näin sitä ollaan jälleen siirtämässä työelämään liittyviä riskejä yksilöiden ja erityisesti jo ennestään heikompiosaisten vastuulle. Tällaisen päätöksen läpimeno osoittaa myös, miten huonosti suomessa tunnetaan työsuhteiden pirstaloitumiseen liittyviä ilmiöitä. Ihmetystä herättää myös, miten työmarkkinajärjestöt ovat antaneet tämän tapahtua. Niin Kokoomus kuin SDP näyttävät soveltavan teollisen ajan keinoja ja käsityksiä nyky-yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa. No, onhan se hyvä olla jostakin asiasta samaa mieltä ;). Tämäpä on hyvä muistaa näin vaalien alla.
Aiheellinen, mutta huonosti muotoiltu adressi
Haluaisin allekirjoittaa adressin kyseistä päätöstä vastaan, mutta mielestäni tämä adressi pitäisi muotoilla paremmin. Eikö adressin kuulu olla selkeä sen suhteen mitä allekirjoittaneet sillä haluavat viestiä/ mihin sillä pyritään, esim "me allekirjoittaneet vastustamme opintotukioikeuden rajaamista vain yhteen tutkintoon ja haluamme säilyttää lain entisenlaisena" tms?
Tässä adressissa ei sanota lainkaan mitä allekirjoittaneet haluavat päättäjille sanoa, asiaan vain viitataan otsikossa.
Re: Aiheellinen, mutta huonosti muotoiltu adressi
#17: - Aiheellinen, mutta huonosti muotoiltu adressi
Korjaan asian pikimiten
Re:
Opiskelen itse kuntoutustuella, mutta seuraavaan mahdolliseen koulutukseen tuskin saisin enää kuntoutusrahaa, joten se menisi opintotuella. Nyt sitä vaihtoehtoa ei sitten minulla enää olisikaan.
Re: Aiheellinen, mutta huonosti muotoiltu adressi
#17: - Aiheellinen, mutta huonosti muotoiltu adressi
Korjattu, kiitos palautteesta
Maailma muuttuu, työmarkkinat muuttuvat sen mukana
Olen itse elävä esimerkki uudelleenkouluttautujasta, joka kyllä sinällään valitsi jo lukiolaisena omasta mielestään hyvän ja oikean alan luonnontieteitä opiskellen, mutta joka ei ole sitä kunnolla päässyt toteuttamaan. Tein omaa alaa liippaavia pätkätöitä, hanttihommia, kitkutin työttömänä, yritin hakea mitä tahansa osaamistani sivuavia lisäkouluttautumispaikkoja. Sitten päätin, ettei tilanne voi jatkua ja hain opiskelemaan aivan uutta alaa. Opiskelu ja valmistuminen teki tiukkaa niillä vähillä opintotukikuukausilla mitä edellisestä tutkinnosta oli jäljellä, mutta ilman niitä en olisi voinut edes aloittaa. Valmistuin kuin valmistuinkin, enkä ole ollut päivääkään työttömänä sen jälkeen. Ilman tätä mahdollisuutta olisi varmaan edelleen masentuneena kortistossa. Mikä parasta, en koe edellisen akateemisen tutkinnon menneen hukkaan, vaan se tukee myös nykyistä ammatillista pätevyyttäni. Elämänmittainen kouluttautuminen pitäisi olla mahdollista kaikille.
Re: miksi?
"En pysty opiskelemaan saman alan kandia, koska minulla ei ole oikeutta opintotukeen, enkä pysty opiskelemaan saman alan maisteria, koska paperini eivät riitä, vaikka olisin kiitettävän tason opiskelija, Jaana summaa tilanteensa." http://kioski.yle.fi/omat/ jaanan-pitaisi-jattaa-valmistumatta-saadakseen-lisaa-tukea
Amkista voi tutkinnon saatuaan joutua hakemaan vielä yliopistoon opiskelemaan saman alan, jo suoritettua, kandin tutkintoa väylänä maisterin tutkintoon. Tässä tapauksessa tukia ei tuota kandin tutkintoa suorittaessa saa. Maisterin tutkinto usein takaa paremman ja nopeamman työllistymisen, just saying.
| This discussion has been closed. |
Sen sijaan elinikäisen oppimisen ja uudelleenkouluttautumisen hankaloittaminen on erittäin huolestuttavaa. Ei niinkään opiskelijalle joka on juuri valmistunut tänä päivänä relevantista koulutusohjelmasta vaan niille, joiden koulutus on vanhentunut ja sitä vastaavaa työtä ei ole enää tarjolla. Tähän täytyy mainita, että en ole tarkemmin perehtynyt aikuiskoulutustukeen, joten en tiedä onko se ratkaisu edellä mainitsemaani tilanteeseen.
Joka tapauksessa maailma muuttuu tällä hetkellä aivan käsittämätöntä vauhtia ja koulutus on entistä tärkeämmässä roolissa niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla. Sitä ei ole järkevää lähteä vaikeuttamaan.