Ruukintien kivimurskaamo

Murskaamojen sijoitteluun löytyy paikkoja, joissa pöly ja melu eivät vaaranna lasten terveyttä. Tillinmäen päiväkodin viereen murskaamo ei kuulu. Selostukset melun- ja pölyntorjunnasta ovat utopiaa, joka tuskin toteuu jokapäiväisessä toiminnassa. Lastien purkamisista ja lastauksista pöly leviää esteettä tuulen mukana paljon kauemmaksi kuin Ruduksen selostuksessa kerrotaan. Kuljetuksissa pöly leviää koko kulkureitille eivätkä lastaajat taatusti kastele joka kuormaa! Lupien myöntäminen on vastuutonta. 

Ottakaapa selvää Ruduksesta. Yleinen harhaluulo lienee, että kyseessä on Suomeen verot maksava suomalainen yritys. Ei ole. Ote Ruduksen historiikista: Viimeisin muutos tapahtui 1999, kun Lohja Rudus siirtyi irlantilaisomistukseen. Maailmanlaajuinen CRH plc... Yrittäkääpä selvittää mihin ko konserni veronsa maksaa, ketkä omistavat ja saavat rahat. Kasvotonta, vastuutonta. Ympäristö- ym arvohöpinät eivät tuota tosiasiaa paremmaksi muuta.

#57: - Rudus ja Sinebrychoff boikottiin 

Ilman muuta. Irlantilaisten (veronkiertäjien?) omistaman Ruduksen tuotteet boikottiin. Virkamiesten valtaa olisi syytä tarkastella kriittisesti. Meillä on totuttu luottamaan. Siksi tämä on tullut täytenä yllätyksenä alueen kaikille asukkaille. Kun mm. piha-aidalle tai yli 5 neliön kevyelle, kylmälle varastolle vaaditaan naapureiden kuuleminen ja rakennuslupa (kaikkine kylkiäiskuluineen), Ruduksen tämänhetkinen kaavan vastainen toiminta tuntuu mafiamaiselta salakähmintäpeliltä ihmisten terveyden kustannuksella. Takana voi hyvinkin olla isoja (ulkomaalaisia) rakennusfirmoja hyödyttävä, alueen kaavoittamisen ja rakentamisen pitkäntähtäimen suunnitelma. Luottamuksen voi menettää vain kerran. 

Murskaamo ei sovi asutusalueelle, se aiheuttaa melua ja terveydelle haitallista karsinogeenista pölyä. Myös melu on saastetta, melusaastetta!

#101: -  

 Ruduksen omistaa irlantilainen CRH, joka on listattu yhtiö. Konserni omistaa Suomessa Rudus oy:n, jolla on neljä tytäryhtiötä. Ruduksen omistus kulkee hollantilaisen CHR Finland B.V.:n kautta. Lisäksi konsernilla on Ruduksen rinnalla ainakin kaksi yhtiötä, CRH Finland Services Oy ja CRH Finland Oy. Rudus Oy siirtää näille kahdelle viimeksi mainitulle koko tuloksensa konserniavustuksena, joten Rudus Oy ei maksa veroja Suomessa. Nämä kaksi CRH-yhtiötä taas ovat mukana rahoitusjärjestlyissä, joiden perusteella nekään eivät ole makseneet Suomeen veroja vuoteen 2014 saakka. Kun katsoo noiden yhtiöiden vuoden 2015 tilinpäätöksiä huomaa, että ne ovat tehneet verovarauksen. CRH Finland Services Oy on tehnyt 17,2 miljoonan euron verovarauksen ja CRH Finland Oy 35,7 miljoonan euron verovarauksen. Tilinpäätöksissään ne ilmoittavat, että "tietyt rahoituskustannukset eivät olisi verovähennyskelpoisia" ja että varaus johtuu "tunnistetuista veroriskeistä, jotka ovat pääosin syntyneet konsernirakenteen muutoksista ja sisäsistä rahoitusjärjestelyistä". Kun yhtiö kirjoittaa avoimesti tällä tavalla tilinpäätökseen (jota verottajakin lukee), se tarkoittaa sitä, että verottaja on esittänyt vaateen ja yhtiön tilintarkastaja on edellyttänyt verokulun kirjaamista. Tämä sen vuoksi, että verojen maksuunpano on todennäköistä. Tilinpäätöksen kielenkäyttö viittaa siihen, että Suomen veroviranomaiset pitävät rakennejärjestelyjä ja rahoitusrakenteita veronkiertona.

CRH Finland Services Oy:n ja CRH Finland Oy:n välillä on erikoislaatuinen rahoituskuvio. Ensin mainittu on sijoittanut jälkimmäiseen B-osakkeita merkitsemällä n. 700 miljoonaa euroa. Osakkeet ovat äänivallattomia ja lunastusehtoisia, minkä vuoksi CRH Finland Oy ei ole CRH Finland Services Oy:n tytäryhtiö (CRH Finland Oy:n määräysvalta on hollantilaisella CRH Europe Investment B.V.:llä, joka omistaa A-osakkeiden perusteella CRH Finland Oy:stä 0,1%). Näistä B-osakkeista on kertynyt n. 90 miljoonaa euroa kirjaamatonta osinkoa.

CRH Finland Oy on puolestaan sijoittanut saamansa 700 miljoonaa euroa edelleen oman pääoman ehtoisesti jonnekin, mutta minne, sitä ei tilinpäätöksessä paljasteta. Suomen verottajan esittämä verovaade perustuu mahdollisesti tähän rahavarojen kierrätykseen. Olettaisin, että tällä rahan kierrätyksellä on pyritty saamaan konsernin Suomessa olevien yhtiöiden oman pääoman taso sellaiseksi, etteivät kokovähennysten rajoitussäännökset soveltuisi niihin. Mutta tämä on vain arvaus, sillä julkisesti saatavissa olevan materiaalin perusteella ei pysty tekemään varmaa päätelmää. Selvää kuitenkin on, että Suomen verottaja on puuttunut konsernin järjestelyihin ja vaatii n. 53 miljoonan euron maksamattomia veroja.

Eli Rudus ei ole maksanut veroja Suomeen.

70-luvun alusta peräisin oleva teollisuusalueen kaava ei täytä nykypäivän vaatimuksia suhteessa viereisiin kaava-alueisiin. Suunniteltu murskaamon sijainti on asutusta ja Tillinmäen päiväkotia koskevien etäisyysrajojen suhteen aivan rajalla ja suunnitellut aputoiminnot tulisivat selvästi lähemmäs. Vaikuttaa hyvin mahdolliselta, että murskaamo ja siihen liittyvät toiminnot aiheuttaisivat kohtuutonta haittaa jatkuvan melun, pölyn ja liikenteen muodossa läheisille kiinteistöille. Viime kädessä häiriöalueella asuvat asukkaat voivat muuttaa pois, mutta on selvää että kiinteistöjen arvon alenemasta olisi erittäin vaikea saada korvausta. Huomioon pitää ottaa myös nyt rakentamattomat alueet jotka olisivat 300m rajan sisäpuolella.

Hankkeen toteuttaminen siten, että kivien kippaamisesta ja kuormaamisesta kuuluva meteli ei häiritse asukkaita vaatisi poikkeuksellisen korkeatasoista toiminnanohjausta. Jo murskaamon rakentamista valmisteleva toiminta on ollut ympäristöä häiritsevää ajallisen kattavuutensa vuoksi.

http://kartat.espoo.fi/IMS/?mid=vf7a5

Jou päättäjät ei ajattelija toisten terveyttä, luulisi ajattelevan ainakin omaansa. Ei kun jos ei omaansa niin edes toisten.Tai jos nyt edes ajattelis.

#115: - Re:  

Tässä hieman tarkennettuna CRH-konsernin verotilanne Suomessa. Nämä näkemykset perustuvat julkisesti saatavissa oleviin tilinpäätöstietoihin. Seuraavassa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan havaintoja ja käsityksiä, eikä niitä tule ottaa täysin varmistettuna totuutena.  

Rudus Oy ja Finnsementti Oy ovat kuuluneet CRH-konserniin 1990-luvun lopulta lähtien. Vuonna 2009 konsernin sisällä tehtiin omistusjärjestelyjä. Hollantilainen CRH Finland BV osti Rudus Oy:n koko osakekannan 29.12.2009. Päivää myöhemmin eli 30.12.2009 suomalainen CRH Finland Oy osti CRH Finland BV:n koko osakekannan. Kauppahinta tässä jälkimmäisessä kaupassa oli 433 miljoonaa euroa, jota varten CRH Finland Oy sai konsernista lainaa saman määrän. Tuosta lainasta aiheutuvia korkokuluja vastaan on käytetty konserniavustusta, jossa Rudus Oy ja Finnsementti Oy ovat siirtäneet veronalaisen voittonsa kokonaan tai osittain CRH Finland Oy:lle. Kaikki mainitut yhtiöt ovat CRH-konserniin kuuluvia yhtiöitä ja kaupoissa oli kyse konsernin sisäisistä omistusjärjestelyistä. Näissä konsernin sisäisissä kaupoissa vaikuttaisi olevan kyse ns. debt push-down -järjestelystä, jossa Suomeen on työnnetty lisää velkaa ja sitä myöten korkokuluja, joita vähennetään Suomessa syntyvää veronalaista tuloa vastaan. Järjestelyillä voi olla myös jokin verotuksesta riippumaton motiivi, mutta se ei ilmene ainakaan tilinpäätösten perusteella.  

Vuoden 2014 alusta ruvettiin Suomessa soveltamaan korkovähennyksiä koskevia rajoituksia. Niiden perusteella suomalainen yhtiö ei voi jatkossa vähentää konsernin sisäisistä lainoista aiheutuvia korkokuluja kuin tiettyyn rajaan saakka. Tarkoituksena oli hillitä mm. debt push-down -järjestelyitä.  

CRH Finland Oy:n vuoden 2012 taseen perusteella sen oman pääoman suhde taseen loppusummaan oli n. 1,4 % eli yhtiö oli vahvasti ns. alipääomitettu. Kun suhde oli huomattavasti pienempi kuin koko CRH-konsernin vastaava konsernitason suhde, joka oli 49,9 % samaan aikaan, ei yhtiö voinut hyötyä ns. konsernitasevapautuksesta, jonka perusteella korkovähennysrajoituksia ei sovelleta, jos yhtiön oman pääoman suhde on vähintään sama kuin koko konsernin. Tästä syystä CRH Finland Oy:n maksamat korkokulut olisivat olleet vuodesta 2014 alkaen vähennyskelvottomia määrältä, joka ylittää 25 % yhtiön ns. tarkistetusta EBITDA:sta. Tämä taas muodostuu yhtiön veronalaisesta tuloksesta, johon lisätään korkomenot, poistot sekä saatu konserniavustus. Kun CRH Finland Oy:n tulos muodostui käytännössä lähes ainoastaan näistä eristä, olisi korkokuluista suuri osa jäänyt vähentämättä vuodesta 2014 alkaen. Vuoden 2012 tilinpäätöksen perusteella 29 miljoonan euron korkokuluista ainoastaan n. 14,6 miljoonaa euroa olisi ollut verotuksessa vähennyskelpoisia eli vain noin puolet.  

Vuonna 2013 eli ennen vuoden 2014 alusta voimaan tulevia korkovähennysrajoituksia tehtiin uusia rahoitusjärjestelyitä. CRH Finland Oy:n emoyhtiö CRH Europe Investments BV perusti uuden yhtiön CRH Finland Services Oy:n. Se laski liikkeelle 750 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan, joka listattiin Dublinin pörssiin. Konsernin emoyhtiö CRH plc takasi joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalainasta aiheutui CRH Finland Services Oy:lle hieman yli 20 miljoonan euron ulkoinen korkokustannus. Korkovähennyslainsäädännön mukaan ulkoiset lainan korot ovat kokonaan vähennyskelpoisia ilman rajoituksia. Lisäksi vuonna 2015 on maksettu emoyhtiölle 22,5 miljoonan euron takauspalkkio, joka myös vähennetään CRH Finland Services Oy:n verotuksessa.  

CRH Finland Services Oy ei ole itse joukkovelkakirjalainalla kerättyjä varoja tarvinnut, sillä sen oma liiketoiminta on varsin pientä. Se muodostuu konsernipalveluista, joista kertyy liikevaihtoa n. 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Konsernipalveluliiketoiminnan CRH Finland Services Oy osti sisaryhtiöltään CRH Finland Oy:ltä vuonna 2013.  

Joukkovelkakirjalainasta kertyneillä varoilla CRH Finland Services Oy merkitsi 706 miljoonan euron arvosta CRH Finland Oy:n uusia B-osakkeita. Kyseessä on eräänlainen hybridi-instrumentti, joka on suomalaisen kirjanpitokäytännön ja verotuksen kannalta oman pääoman instrumentti (osingolla ei verovaikutusta jakajalle eikä saajalle), mutta lunastusehtoisuutensa vuoksi kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan velkainstrumentti (laskennallinen osinko käsitellään korkona). B-osakkeilla ei ole äänioikeutta, minkä vuoksi CRH Finland Oy on edelleen CRH Europe Investments BV:n määräysvallassa. Kyseessä ei kuitenkaan ole verotuksellinen hybridi-instrumentti, sillä B-osakkeen tuotto käsitellään osinkona sekä maksajalla että saajalla.  

B-osakkeille CRH Finland Oy:n yhtiöjärjestyksen perusteella kertyvä laskennallinen osinko, joka vastaa käytännössä 6,5 %:n korkokantaa, ei vaikuta CRH Finland Oy:n tai CRH Finland Services Oy:n verotukseen, jolloin CRH Finland Services Oy:n joukkovelkakirjalainasta aiheutuvat korkokulut jäävät sen rasitukseksi. Näitä korkokuluja voidaan ilman korkovähennyslainsäädännöstä aiheutuvia rajoituksia käyttää yhtiön saamia konserniavustuksia vastaan, sillä korot ovat ulkoisia korkokuluja.  

B-osakkeista saamallaan omalla pääomalla CRH Finland Oy on maksanut pois vuonna 2009 otetun 433 miljoonan euron konsernivelan, josta aiheutuneet korot eivät olisi olleet enää kokonaan vähennyskelpoisia vuodesta 2014 alkaen. Loput 706 miljoonasta eurosta yhtiö on sijoittanut lisäsijoituksena CRH Finland BV:hen, joka on Rudus Oy:n ja Finnsementti Oy:n emoyhtiö. Se, mihin tämä lisäsijoitus on käytetty, ei ilmene tilinpäätösasiakirjoista.  

Tilinpäätösinformaation perusteella vaikuttaa siltä, että veroviranomaiset ovat tehneet verotarkastuksen ja sillä perusteella tehneet jälkiverotuspäätökset CRH Finland Oy:n ja CRH Finland Services Oy:n osalta, mistä syystä yhtiöt ovat tehneet 35,7 ja 17,2 miljoonan verovaraukset vuosien 2015 tilinpäätöksiin. Erityisesti CRH Finland Services Oy on joutunut ottamaan tilinpäätöksessään kantaa verotuksesta aiheutuvaan riskiin, sillä kansainvälisten tilinpäätösstandardien vuoksi yhtiö joutuu arvioimaan todennäköisyyksien valossa riskin toteutumista. Oletettavasti veroviranomaiset ovat pitäneet vuonna 2009 tehtyä debt push-down -järjestelyä sekä vuonna 2013 toteutettua B-osaketta keinotekoisina järjestelyinä ja siten veronkiertona. Tämä on kuitenkin vain arvaus, sillä se ei ilmene suoraan tilinpäätöksistä. Se tulkitaanko järjestelyt lopulta veronkierroksi, ratkeaa verotuksen oikaisulautakunnassa tai hallintotuomioistuimissa. Jos järjestelyt katsotaan veronkierroksi, kyseessä on sallitun verosuunnittelun ylittävä veronvälttäminen, josta sanktiona on määrättävien verojen ja viivemaksujen lisäksi veronkorotus, mutta veropetoksia tuon tyyppiset järjestelyt eivät sen sijaan juuri koskaan ole. Järjestelyjen eettisen puolen voi jokainen harkita itse. 

Rudukselta ja Finnsementistä varmaan kommentoitte, jos tässä on jotakin ymmärretty ihan väärin.

#124: -