Helsinkiin kansallinen kaupunkipuisto

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?
(Wikipedia)

"Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttö- ja rakennuslaissa[1] määritelty kaupunkiympäristössä sijaitseva arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kaupunki tai kunta on sitoutunut.

Lakimääritelmän mukaan kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa "kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi". Käytännössä tämä tarkoittaa, että aluekokonaisuuteen on sisällyttävä jonkin verran valtakunnallisestikin merkittäviä alueita, mutta niiden ohella aluekokonaisuuteen hyväksytään myös vaatimattomamman statuksen omaavia alueita ja kohteita.

Edelleen, lakimääritelmän mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka "maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön". Tarkoituksena on, että alueet ovat ensisijaisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistamia. Omistajan, esimerkiksi yrityksen tai maanomistajan, suostumuksella kaupunkipuistoon voidaan liittää myös muita alueita. Alueiden käytöstä ja hoidosta sovitaan erikseen, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maanomistaja sitoutuu harjoittamaan alueellaan tietynlaista toimintaa (esimerkiksi laidunnusta).

Puistoalueen hakijana on kaupunki tai kunta: alue voidaan perustaa sen hakemuksesta tai jos se sitä lausunnossaan puoltaa. Perustamisesta päättää puolestaan asianomainen ministeriö (eli käytännössä ympäristöministeriö). Perustamispäätöksen jälkeen kunta laatii alueelle hoito- ja käyttösuunnitelman yhdessä alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Suunnitelman tulee tapahtua nykyisen ympäristölainsäädännön hengen mukaisesti vuorovaikutuksessa niiden tahojen kanssa, joiden oloihin asia saattaa huomattavasti vaikuttaa (esimerkiksi paikallisten asukkaiden ja yritysten). Hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksyy asianomainen ministeriö.

Kansallinen kaupunkipuisto voidaan myös lakkauttaa tai sen rajausta muuttaa. Tämä olisi kuitenkin aika voimakas toimenpide, sillä tarkoituksena on säilyttää, hoitaa ja kehittää alueen merkittäviä arvoja. Lakkautus- tai muuttamistilanteeseen voitaisiin joutua, jos alueen arvo olisi olennaisesti vähentynyt tai jos yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttaminen edellyttäisi sitä.

Suomeen on perustettu neljä kansallista kaupunkipuistoa. Ensimmäinen perustettiin Hämeenlinnaan vuonna 2001. Seuraavana vuonna puistoalueiden perustamisesta tehtiin päätökset Heinolassa ja Porissa. Hankoon toukokuussa 2008 perustettu kansallinen kaupunkipuisto on neljäs Suomessa ja suurin, n. 6 300 hehtaaria. Arviointihankkeita on tällä hetkellä käynnissä ainakin Turussa, Forssassa, Porvoossa, Jyväskylässä ja Vaasassa. Ympäristöministeriön arvion mukaan Suomeen voidaan perustaa yhteensä noin 10 kansallista kaupunkipuistoa."