Helsinkiin kansallinen kaupunkipuisto

HELSINKI ON RAKENNETTU LIIAN TIHEÄÄN JA MERENRANTA-ALUEET TÄYTEEN.RANNASTA PITÄÄ OLLA
100M:Ä LEVEÄ RAKENTAMATON LUONNONSUOJELUSSA OLEVA ALUE.TALOJEN TULISI OLLA KORKEAMPIA JA LAAJEMPIA,ETTÄ YMPÄRILLE JÄISI LAAJEMPI VAPAA PUISTOALUE JA TIET LEVEÄMPIÄ.VILJELYS KELPOISIA ALUEITA TULEE PITÄÄ VILJELYKSESSÄ,EIKÄ LEVITTÄÄ RAKENTAMISTA NIILLE ALUEILLE.RAKENNUKSET TULEE SIJOITAA KORKEAMMALLE,HUOMIOIDEN MERENPINNAN NOPEUTUVA NOUSU.

Yleiskaavan on merkitty Helsinkipuisto, jonka väitetään täyttävän kansallisen kaupunkipuiston vaatimukset. Helsinkipuistolla ei kuitenkaan ole lainsuojaa.

Niinpä kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee ainakin kahta hanketta, joita olisi mahdoton toteuttaa kansallisesa kaupunkipuistossa:
helikopterikenttää täyttömaalle Pihlajasaaren viereen Helsinkipuiston saaristolueelle ja kolmea raitiotiesiltaa pengerryksineen Helsinkipuiston selkävesialueelle.

Helsinkipuistosta on siis tehtävä kansallinen kaupunkipuisto.

Puisto olisi kaikkien etuus. Etuuksia on nyt varsinkin golfaajilla ja siirtolamökkiläisillä!

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?
(Wikipedia)

"Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttö- ja rakennuslaissa[1] määritelty kaupunkiympäristössä sijaitseva arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kaupunki tai kunta on sitoutunut.

Lakimääritelmän mukaan kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa "kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi". Käytännössä tämä tarkoittaa, että aluekokonaisuuteen on sisällyttävä jonkin verran valtakunnallisestikin merkittäviä alueita, mutta niiden ohella aluekokonaisuuteen hyväksytään myös vaatimattomamman statuksen omaavia alueita ja kohteita.

Edelleen, lakimääritelmän mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka "maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön". Tarkoituksena on, että alueet ovat ensisijaisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistamia. Omistajan, esimerkiksi yrityksen tai maanomistajan, suostumuksella kaupunkipuistoon voidaan liittää myös muita alueita. Alueiden käytöstä ja hoidosta sovitaan erikseen, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maanomistaja sitoutuu harjoittamaan alueellaan tietynlaista toimintaa (esimerkiksi laidunnusta).

Puistoalueen hakijana on kaupunki tai kunta: alue voidaan perustaa sen hakemuksesta tai jos se sitä lausunnossaan puoltaa. Perustamisesta päättää puolestaan asianomainen ministeriö (eli käytännössä ympäristöministeriö). Perustamispäätöksen jälkeen kunta laatii alueelle hoito- ja käyttösuunnitelman yhdessä alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Suunnitelman tulee tapahtua nykyisen ympäristölainsäädännön hengen mukaisesti vuorovaikutuksessa niiden tahojen kanssa, joiden oloihin asia saattaa huomattavasti vaikuttaa (esimerkiksi paikallisten asukkaiden ja yritysten). Hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksyy asianomainen ministeriö.

Kansallinen kaupunkipuisto voidaan myös lakkauttaa tai sen rajausta muuttaa. Tämä olisi kuitenkin aika voimakas toimenpide, sillä tarkoituksena on säilyttää, hoitaa ja kehittää alueen merkittäviä arvoja. Lakkautus- tai muuttamistilanteeseen voitaisiin joutua, jos alueen arvo olisi olennaisesti vähentynyt tai jos yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttaminen edellyttäisi sitä.

Suomeen on perustettu neljä kansallista kaupunkipuistoa. Ensimmäinen perustettiin Hämeenlinnaan vuonna 2001. Seuraavana vuonna puistoalueiden perustamisesta tehtiin päätökset Heinolassa ja Porissa. Hankoon toukokuussa 2008 perustettu kansallinen kaupunkipuisto on neljäs Suomessa ja suurin, n. 6 300 hehtaaria. Arviointihankkeita on tällä hetkellä käynnissä ainakin Turussa, Forssassa, Porvoossa, Jyväskylässä ja Vaasassa. Ympäristöministeriön arvion mukaan Suomeen voidaan perustaa yhteensä noin 10 kansallista kaupunkipuistoa."

On olemassa sellainen melko aktiivinen postilista kuin "kaupunkimetsine puolustajat":
http://mm-lists.hai.fi/mailman/listinfo/kaupunkimetsien

Helsingin keuhkot !!

Suomessa on nyt tällä hetkellä 6 Kansallista Kaupunkipuistoa: Turussa ,Porvoossa,Hangossa,Porissa, Heinolassa ja Hämeenlinnassa.

Arviointihankkeita on Forssassa,Jyväskylässä,Vaasassa .

Kansallinen Kaupunkipuisto palkittiin v.2014 European Garden Award tunnuksella.

Nyt pitäisi pian saada myös Helsinkiin Kansallinen Kaupunkipuisto ,viimeistään 2017 ,kun vietetään Suomen satavuotisjuhlavuotta. Mikä olisi hienompaa kuin ,että pääkaupunki juhlistaisi Suomen satavuotisjuhlaa Kansallisella kaupunkipuistolla!!

Teemanahan on kansalaisyhteiskunnan merkitys  ja luovuuden voima! KKP:n ideana on paitsi säilyttää kaupungin tarina ,historia kansalaisten olohuoneena ,myös tuoda se tähän päivään ja herättää henkiin .Tässä yhdistyy koko kulttuurin kirjo ;arkkitehtuuri , museot ,teatterit ,korkeakoulut ,opetustoimi,sivistystoimi ,puistot ,luonnonsuojelu.....

Jos nyt esim. kansalaisjärjestöt saisivat poliitikot toimimaan olisi se melkeinpä viimeinen hetki täällä Helsingissä tehdä tällainen hieno kulttuuriteko!!

 

Myös Kotkaan on saatu nyt syksyllä uusi 7. Kansallinen kaupunkipuisto!!!

Pääkaupunkiin on myös saatava sellainen!

#9: -  

 Tämä on jo vanha adressi ja aloitekin on jo käsitelty ja vastaus saatu .Lisätietoa löytyy netistä googlettamalla aloitteet kansallisesta kaupunkipuistosta.

Mitään syytä ei todellakaan ole siihen etteikö itä-Helsingin luontoalueet kuuluisi Helsingin kansalliseen kaupunkipuistoon ja toivottavasti Helsinki ryhtyy tekemään selvitystä asiasta .

Tässä uusi, laaja kunnallisaloite Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin

http://kaupunkipuisto.fi/