Oulun Yliopiston sekä Arkkitehtiosaston säilyttävä keskustassa

Kuten joissakin kommenteissa onkin jo esitetty arkkitehtuuri sijaitsee eräänlaisessa humanististenalojen, tekniikan ja luonnontieteiden risteyskohdassa. Lähtökohtaisesti lähes kaikki suunnittelutehtävät lähtevät ihmisten tarpeista ympäristöään kohtaan. Näitä inhimillisiä tarpeita ja haluja ei jo lähtötilanteiden suunnattoman informaatiomäärän takia pystytä käsittelemään puhtaan teknisillä menettely tavoilla. Tämän takia arkkitehtiopiskelijalle pitäisi kehittyä opintojensa aikana loputon kiinnostus ja luonteva suhde ihmisten erillaisiin toimintoihin ympäristössään. Hyvälle arkkitehdille on elintärkeää jatkuvasti tarkkailla ja analysoida rakennettua ympäristöä ja kaikkea sen puitteissa tapahtuvaa inhimillistä toimintaa.
Linnanmaa ja sen lähiympäristö on hyvä esimerkkitapaus aikansa arkkitehtuuri ajattelusta, jossa tämä suunnittelun inhimillinen puoli nähtiin vanhanaikaisena ja tarpeettomana. Ongelmana vain on että suuriosa ihmisistä kokee tämän kaltaiset ympäristöt epäinhimillisinä ja passivoivina. Nykypäivänä onkin varsin selvää, että tämä liian "rationalistinen" lähestymis tapa loi vähintäänkin yhtä monta uutta ongelmaa kuin se ratkaisi. Kysymys kuuluukin onko Linnanmaan keinotekoinen ja monotoninen yliopistokompleksi se esimerkkiympäristö, jonka haluamme nuorten arkkitehtiopiskelijoiden ymmärtävän ja sisäistävän.
Oikeastaan olisi parempi kysymys olisiko elävä kaupunkikeskusta parempi ja virikkeellisempi paikka kaikille muillekin opiskelijoille? Olisiko Oulun Yliopiston syytä harkita yliopiston vaiheittaista siirtämistä lähelle Oulun keskustaa?
Mitä eri alojen opiskelijoiden väliseen kanssa käymiseen tulee itse olisin omana opiskelu aikanani teennäistä opiskelijatoimintaa paljon mieluummin spontaanisti liittynyt viereisen kahvilapöydän fyysiikan- tai historianopiskelijoiden mielenkiintoiseen keskusteluun.
Jos Oulussa halutaan jatkossa kouluttaa osaavia ja aktiivisia ammattilaisi tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaan opiskelijoita ei missään nimessä pitäisi sulkea pelkästään passiiviseen ja suljettuun oppilaitos ympäristöön. Opiskelusta pitäisi sen sijaan tehdä motivoiva ja antoisa osa joka päiväistä aktiivista ja sosiaalista elämää ympäristössä joka tarjoaa siihen parhaat puitteet eli kaupunginkeskustassa.