Säilytetään kotihoidontuen Helsinki-lisä!

Kaupungin apulaispormestari Pia Pakarinen kertoi Helsingin Sanomille 2.12.2018 julkaistussa artikkelissa, että Helsinki-lisä lopetetaan ensi vuonna kaksi vuotta täyttäneiltä lapsilta, joita hoidetaan kotona. Tällä hetkellä lisä on kaksi vuotta täyttäneiltä 134e. Hän toteaa artikkelissa, että pyrkimyksenä on lisätä lasten määrää varhaiskasvatuksessa.

Haluamme ilmaista huolemme kaupungin valtuutetuille varhaiskasvatuksen nykyisestä kuormituksesta sekä kotihoidon tärkeydestä. Kotihoitoa ei saa laittaa eriarvoiseen asemaan tai hoitomuotoja asettaa vastakkain perheiden asemaa heikentämällä. Vanhemmilla pitää olla oikeus ja tuki lapsensa hoitomuodon päättämiseen. 

Tänä vuonna varhaiskasvatuksesta on tuotu mediassa esille mm. henkilöstön vaihtuvuus ja vähyys, liian suuret ryhmäkoot, sijaisten huono saatavuus, ei- pätevät työntekijät ja työuupumus. Tälläkin hetkellä Helsingissä on varhaiskasvatuksen puolella noin 130 virkaa avoinna, ja niistä noin 60 on varhaiskasvatuksen opettajan virkoja. Nykyisellä järjestelyllä ei pystytä takaamaan tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa päiväkodin arkeen. Haluaisimme muistuttaa, että Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa painotetaan pedagogiikan merkitystä ja lastentarhaopettajan pedagogista vastuuta. Lastentarhaopettajalla on kokonaisvastuu lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuudesta ja tavoitteellisuuden toteutumisesta sekä toiminnan arvioimisesta ja kehittämisestä. 

Huonoimmassa tapauksessa päätös kasvattaa entisestään ryhmien kokoja ja taloja ylitäytetään. Tälläkin hetkellä päiväkotipaikkoja annetaan omalta alueen ulkopuolelta, jolloin vanhempien työmatkat saattavat pidentyä jopa kahden tunnin mittaiseksi. Tämä heijastuu suoraan lapsen hoitoaikaan ja sitä kautta perheiden hyvinvointiin. 

Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore ja filosofian tohtori Mirja Köngäs kirjoittavat: "Kehittyäkseen lapsi tarvitsee aikuisen apua havaitsemaan, ymmärtämään, sanoittamaan ja säätelemään tunteita. Lapsuuden tärkein tehtävä on oppia kuinka ollaan tunteitten ja toisten ihmisten kanssa. Sosiaaliset taidot opitaan etenkin 0-6-vuotiaana ja tunteiden hallinta 0-3-vuotiaana. Tämä näkyy siten, että lapsi joutuu helposti ja usein voimalliseen tunnetilaan, varsinkin lapsiryhmässä. Jotta tunnetaidot ja turvallisuus voivat kehittyä, aikuisen rentous sekä kyky havaita, eläytyä ja ottaa huomioon lapsen näkökulmasta ovat oleelliset”. (Aamulehti, 19.11.2018) Miten tämä toteutuu, jos resurssit eivät vain riitä? Jari Sinkkosta lainatakseni ”pikkulapset ei­vät tar­vit­se kas­vat­ta­mis­ta vaan tut­tu­jen ja tur­val­lis­ten ih­mis­ten ­lä­hei­syyt­tä, sy­liä ja loh­du­tus­ta. Lap­sil­la on ol­ta­va ai­kaa ja ti­laa leik­kiin ja maa­il­maan tu­tus­tu­mi­seen”. (Suomenmaa, 4.3.2017). 

Tuntuu, että vanhempien palaaminen työelämään priorisoidaan tällä päätöksellä perheiden hyvinvoinnin edelle. On kaikkien etu, että perheet saavat valita itselleen sopivan hoitomuodon alle kolmevuotiaan lapsen kohdalla. Helsinki- lisän poistaminen heikentää etenkin pienituloisten perheiden mahdollisuutta tehdä tämä valinta. Vaadimme Helsinki- lisän säilyttämistä ennallaan sekä tehokkaampaa reagointia julkisen päivähoidon ongelmakohtiin.


Jutta Luostarinen ja Mia Lindbäck    Ota yhteyttä adressin tekijään

Allekirjoita tämä adressi


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Facebook
Pitäisikö Suomen erota EU:sta?