Ei englanninkielistä ylioppilastutkintoa – se olisi perustuslain vastainen
Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana
#214
Lukiotasolla varsinkin kielen kautta opettavan opettajan kielitaidon on oltava sisältöjen hallinnan lisäksi erittäin hyvä, natiivipuhujan tasolla. Mistä otetaan tällainen henkilökunta? Pelkkä arkikielen eli pintakielen sujuva käyttö ei riitä. Lisäksi tarvitaan pedagogista taitoa tukea oppilaita, joiden englannin kielen hallinta on eri tasoista.Maarit Kaunisto (Vantaa, 21.11.2018)
#218
Suomen ylioppilastutkinto on maailman ainoa suomenkielinen ylioppilastutkinto.Muun kielisiä yo-tutkintoja voi suorittaa muualla. IB-tutkinto riittää vaihtoehdoksi.
Elina Saksala (Helsinki, 21.11.2018)
#222
Englanninkielisellä ylioppilastutkinnolla ei ole mitään lisäarvoa. IB-linjat ovat jo olemassa. Sen sijaan tarvittaisiin uusia englanninkielisiä opettajia, materiaaleja jne. Kustannukset olisivat älyttömät ja mitään hyötyä tästä ei olisi yhteiskunnalle.Aku Seppänen (Helsinki, 21.11.2018)
#226
Suomi tai ruotsi ovat suomalaisten äidinkieli. Suomen Kulttuuri ja maa tarvitsee oman kielo. Sitä ei ole missään muualla. Englanti ei saa viedä suomen kielen paikkaa Suomessa.Marja Kallela (Hämeenlinna , 21.11.2018)
#230
Älkää nyt viitsikö....suomi/ruotsi/saame ovat ne kielet kouluissa tässä maassa. Ja saamen kielistäkin tässä maassa syrjitään.Marja Ahokas (Vaala, 21.11.2018)
#247
Tehkääpä seuraavaksi joku hyvä päätös !Tapio Aarre-Ahtio (tukholma, 22.11.2018)
#258
Kansainvälistyminen ei edellytä oman maan kielioikeuksista tinkimistä. Mitä vahvempi äidinkieli henkilöllä on, sitä paremmin hän oppii muita kieliä. Ja äidinkielentaidon ylläpitäminen edellyttää elävää ja laaja-alaista kieliympäristöä, tiedettä ja taidetta tällä omalla kielellä. Hallitsen itse sujuvasti viisi kieltä äidinkieleni lisäksi ja paria muuta solkkaan eli tiedän, mistä puhun.Maria Lappalainen (Helsinki, 23.11.2018)
#260
Älkää unohtako kaikkea hyvää, järkevää, ja iänmukaista tasoa opetuksessa tässä nykyajan uudistuspaniikissa.Ulla Hiltula (Oulu, 23.11.2018)
#263
Pidetään yhdessä kiinni kansalliskielistämme.Julius Järvensivu (Vantaa, 23.11.2018)
#264
Suomen kieli ei saa rapistua. Sen on oltava myös tieteen kieli.Leena Griinari (Kotka, 23.11.2018)
#271
Eiköhän tämä englannin kielen ihannointi ala jo riittää. Opiskelkaa Suomen historiaa, jotta tajuaisitte, miten kovan työn takia suomen saaminen viralliseksi kieleksi ja täysivaltaiseksi kulttuurikieleksi on ollut.Eva Sundgren (Helsinki, 24.11.2018)
#275
Tällaiset suuret linjaukset vaikuttavat väkisinkin suomen kielen asemaan yhteiskunnassamme. Kielemme ei missään nimessä ole puhujamäärältäön suuri, vaikka se onkin maamme virallinen kieli, mikä on sinänsä etuoikeus. Juuri samasta syystä on järjetöntä olla käyttämättä suomea kaikilla yhteiskunnan tasoilla, koska juuri se pitää kielemme elinvoimaisena ja ajanmukaisina kielenä, kun taas kielen vaihtaminen englantiin saa aikaan suomen kielen asteittaisen näivettymisen.Lisäksi amerikkalainen kulttuuri ja media on jo liiankin paljon vaikuttanut omaan kulttuuriperinteeseemme.
Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielten ja kulttuurien pääaineopiskelija, Helsingin yliopisto
Iida Airasmaa (Helsinki, 24.11.2018)
#277
Minusta tuollainen on täysin mieletön asia, vaikka itse hallitsenkin englannin vallan mainiosti.Raili Sergejeff (Kemi, 24.11.2018)
#280
Oma kieli ja sen hallinta on kaiken perusta, myös vieraankielenopiskelussa.Nina Hietanen (Ylivieska, 24.11.2018)
#304
Englanninkielinen yo-tutkinto on turha. Oman äidinkielen oppiminen tarvitsee vahvistamista vielä lukiovaiheessakin. IB-lukiot tarjoavat vaihtoehdon halukkaille.Hanna Kaakko (Kuhmoinen , 24.11.2018)
#331
Typerää ajatuksenakin. Eivät suomalaiset osaa englantia natiivinomaisesti. Antakaa nyt ihmisten pitää edes äidinkielensä, kun kaiken muun olette jo vieneet.Leena Sainio (Helsinki, 25.11.2018)
#347
Suomi on monikielinen maa, jonko nykyistä kotimaista monikielisyyttä on tärkeää tukea koulutuksessa. Erillistä englanninkielistä yo-tutkintoa ei tarvita, sillä IB-lukiot tarjoavat mahdollisuuden englanninkieliseen tutkintoon niille, jotka eivät voi tai halua suorittaa tutkintoa suomeksi tai ruotsiksi. Kansalliskielten asema koulutuksen kielinä on turvattava. Lisäksi englantia puhutaan Suomessa loppujen lopuksi vähemmän kuin esim. venäjää, arabiaa tai vaikka somalia. Englanninkieliseen yo-tutkintoon suunnitelluilla varoilla voitaisiin tukea sitä moninielisyyttä, jota Suomessa jo on. Englanninkielisen yo-tutkinnon suunnitteleminen vain muutamille kymmenille tai sadoille opiskelijoille on kieli-ideologisesti ja -poliittisesti erittäin värittynyt tavoite: se pyrkii edistämään yleisesti hyvätuloisten ja länsimaalaisten Suomeen saapuvien henkiköiden lasten mahdollisuutta yo-tutkintoon. Tällaisten aloitteiden läpivieminen eduskunnan hyväksyttävästi kertoo karua kieltä eri kielten ja kielten puhujien taustojen arvostuksesta sekä siitä, keiden koulutukseen ja millaiseen "kansainvälisyyteen" ja "monikielisyyteen" Suomessa todellisuudessa halutaan panostaa. On tärkeä muistaa, että yleisesti hyväksytyt ajatusmallit muuttuvat helposti poliittisiksi toimiksi, ja politiikka ja lait laajentavat toimintatapoja: englanninkielinen yo-tutkinto on aito uhka kotimaisille kielille ja Suomen uudelle monikielisyydelle. Tällaiset toimet luovat pahimmassa tapauksessa englannista yhteiskunnan eliittikielen ja synnyttää syvää kieleen perustuvaa eriarvoisuutta.Heidi Niemelä (Oulu, 25.11.2018)
#385
Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla puhutaan äidinkielenä tällä hetkellä noin sataa kieltä. Englannin nostaminen tällä lailla erikoisasemaan suhteessa muihin kieliin ei palvele hyvää maahanmuuttopolitiikkaa. Se ei myöskään edistäisi niiden maahanmuuttajien kotoutumista, jotka sijoittaisivat lapsensa tähän kouluun. Suomen tai ruotsinkielen taito on kuitenkin edellytyksenä sille, että voi asettua maahamme pysyvämmin ja viihtyä täällä. Se mahdollistaa ystävyyssuhteiden luomisen, työpaikan vaihtamisen ja jatkokoulutuksen yliopistotasolla.Englanninkielisten erilliskulttuurin saarekkeiden luominen valtiovallan ponnistuksin on outoa politiikkaa. Koulutuksessa näkökulman pitäisi olla vähintäänkin sukupolven mittainen; maailmantalouden painopisteet voivat muuttua yllättäen, mutta tämä puolikielisyyteen kasvatettu erityisjoukko eläisi keskellämme vähintäänkin yhtä pitkään kuin suomalainen mäntymetsä. Entä jos heidän olettettu kielitaitonsa lakkaakin olevasta relevantti? Jos tuleekin tarpeellisemmaksi osata vaikkapa kiinaa? Puolikielisinä he eivät solahda suomalaisilla tutkinnoillaan englanninkielisten natiivien koulutus-ja opetusmarkkinoille, vaan heidän olisi opiskeltava vähintäänkin yliopistotutkinto Iso-Britanniassa tai Yhdysvalloissa. Sen lisäksi heidän kulttuurillinen identiteettinsä olisi aina epävakaa. Ruotsinsuomalaisten kokemuksista aikoinaan opittiin, kuinka vahingollista on hylätä oma äidinkieli ja opettaa lapsille "tarpeellisempaa" kieltä. Miksi toistaa traagisia virheitä?
Ja mitä tulee maahanmuuttajien lasten kielikoulutukseen, niin koko pääkaupunkiseudulla siihen on rakennettu toimivat ratkaisut. Englantia opetetaan äidinkielenä syntyperäisesti englanninkielisille lapsille, siinä missä kurdia, kiinaa, somaliaa, espanjaa, italiaa ym. ym. Opettajat ovat usein natiiveja, koulutus korkeatasoista ja opetusta saatavissa pienryhmissä.
Mihin oletettuun tarpeeseen tämä ehdotus siis vastaa?
Sirpa Kärkkäinen (HELSINKI, 25.11.2018)
#400
Suomalaiset saavat parhaat kannustimet suomen kielen taitojensa hiomiseen ja kehittymiseen juuri koulusta ja siksi olen huolissani siitä, miten vähän valtiotasolla tehdään nykyään konkreettisia siirtoja suomen kielen hyväksi.Siiri Rantanen (Joensuu, 25.11.2018)