Valitus koskien T 9 Taasjärvi IV:n asemakaavaa

Valitus koskien Grundträsketin alueelle suunnitteilla olevaa Taasjärvi IV kaava-aluetta                                   

Sipoo on kehittynyt 2000-luvulle asti vailla nopeita ja suuria mullistuksia. Sittemmin aluekehitys, kuntauudistushankkeet, Helsingin seudun kasvupaineet sekä muut muutospaineet ovat kohdistuneet Sipooseen nopealla aikataululla. Kunnan viime vuosien kaavoitustoimet ovat osoittaneet merkkejä siitä, että aluekehitystä ja kuntauudistusta kiirehditään nykyään jopa asuinympäristöjen viihtyisyyden ja luontoarvojen vaalimisen kustannuksella. Jalkoihin on jäämässä niin koulujen läheisyydessä oleva T8 Kalliomäen ulkoilu- ja liikunta-alue kuin nyt Taasjärvi IV alueeksi suunniteltu Grundträsketin alue, jota on pidetty luontoarvoiltaan erittäin arvokkaana alueena.

Itä-Uudenmaan liiton julkaisun ”Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt (MALU) 2010" mukaan: ”Grundträsket tulisi säilyttää nykytilassa. Luoteinen metsäalue on vanhaa metsää, joka ei ilmeisesti pienen kokonsa vuoksi ole mukana vanhojen metsien suojeluohjelmassa.” Julkaisussa myös todetaan, että ”järven aarnimainen luonne tulisi säilyttää” ja että ”Grundträsket–Karjamansberget on monipuolinen ja linnustoltaan edustava metsä- ja järvenranta-alue. Järven ympäristössä on seudun edustavinta vanhaa metsää (kohta 12 Söderkullan metsät, s. 78).” Lisäksi julkaisussa todetaan, että "järvi ja sen lähiympäristö tulisi säilyttää rakentamisen ulkopuolella" (Kohta 30 Grundträsket, s.80)

Vuonna 2010 Sipoonlahden koulun Neiti Miilintien toimipisteessä järjestetyssä rakentajainfossa Taasjärvi II rakentajille esitettiin tulevaisuuden kaavoituksen kaartuvan Taasjärven myötäisesti ja väläyteltiin Tasbyntien kiertävän aikanaan Taasjärven vastarantaa takaisin Uudelle Porvoontielle. Saman käsitykset ovat jakaneet Taasjärvi III alueen asukkaat. Sen sijaan Grundträsketin alueen kaavoittamisesta ei ole mainittu sanallakaan. T 4 Taasjärvi II:n asemakaavassa, asemakaavan selostuksessa 2011 on päinvastoin kirjoitettu:

"Grundträsketin ympäristö kokonaisuudessaan on ekologisesti merkittävä aluekokonaisuus" (kohta 3.1.1). Myöhemmin kohdassa 5.4.2 todetaan sama ja lisätään, että ”Alueeseen ei kohdistu merkittäviä muutoksia”.

Taasjärvi II asemakaavaselosteen mukaan Grundträsketin rantavyöhyke on suojeltu sl-merkinnällä, ja lisäksi alueella on maa- ja metsätalousvaltaisen alueen M-merkintä, joka tarkoittaa, että alue ei ole lähtökohtaisesti asuinrakennusaluetta. Alue on asemakaavaselosteiden mukaan myös suojeltua linnustoaluetta.

Lisäksi julkaisu ”Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys” vuodelta 2014 havainnollistaa liikennejärjestelyjä Söderkullassa. Myöskään tämän aineiston tavoiteitilaa vuodelle 2035 havainnollistavassa kuvassa ei näy rakentamista, saati tiejärjestelyjä Grundträsketin alueella. Sivulla 15 niin ikään havainnollistetaan tiestön kulkua Taasjärven ympäräri ohjaten liikennettä myös Pähkinälehdon kautta Uuteen Porvoontiehen.

 On mahdotonta ymmärtää, kuinka kyseinen Grundträsketin alue nähdään nyt rakennuspaikkana Taasjärvi IV alueelle.  Alue on hyvin erityislaatuinen sen jäkälikköisten kallioiden, keloutuneiden ja toisaalla naavaisten puiden, luonnonpurojen, mäntyjen, monimuotoisen kasvustonsa ja rikkaan eläinkuntansa ansiosta. Jopa jääkaudenaikaiset valuvesien jäljet ovat nähtävissä upeissa kallioissa. Alue on palanen aitoa Lappia keskellä Sipoota.

Alueen erinomaisia liikunta-, harrastus- ja ulkoilumaastoja, kaunista luontoa, rikkaita luontoarvoja ja vesistöjen läheisyyttä on pidetty tontti- ja asuntomyyntien keskeisinä myyntiargumentteina. Myös Taasjärvi II kaavoitusta koskeva asemakaavaseloste, jossa maininnat Grundträsketin ekologisesti merkittävästä luontoalueesta ovat niinikään ohjanneet tontti- ja asunto-ostajien käsityksiä siitä, että alue ei tule laajenemaan ainakaan arvokkaan Grundträsketin suunnalle. Näin ollen Sipoon kunnan yllättävä piittaamattomuus Grundträsketin alueen egologisesti merkittävästä luontoalueesta tarkoittaa meille alueelle jo muuttaneille röyhkeää takinkääntöä ja jo kotinsa ostaneiden harhauttamista kunnan osalta.

Viimeaikainen rakennuskannan kehitys Taasjärvi II ja III alueilla on herättänyt huolta sekä laajaa keskustelua asukkaiden parissa. Mittavat rivitalo- ja pienasuinhuoneistotyömaat, sekä näiden vaatimat parkkialueet ovat olleet laajuudessaan alueen asukkaiden hakemaa miljöökäsitystä vastaan.

Myös liikenteen mitoittaminen alueella on merkittävä huolenaihe. Aiemmin väläytelty liikenteen purkureitti Taasjärven ympäri Pähkinälehtoon ja liikenteen ohjaaminen sieltä Uudelle Porvoontielle ja Kalkkirannan risteyksen kautta Porvoonväylälle tuntuu jäävän taka-alalle.  Tästä on esitetty suunnitelmia viime vuoden julkaisussa ”Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 2014", sivu 15. Sen sijaan tontteja kaavoitetaan nyt lisää Grundträsketin suunnalle, joka tulee lisäämään alueen sisäistä liikennettä ja myös ohjaamaan purkua jatkossakin pelkästään Söderkullan keskustan ja Porvoonväylän Massbyn liittymän kautta. Näin erityisesti silloin, jos ratkaisuksi esitetty Graniittitie Taasjärven ympäri ei toteudukaan.

Muistuttaisimme myös, että Taasjärvi I (Länsi-Taasjärven) alueen asukkaat ovat eläneet mittavien tietöiden sekä Taasjärvi II ja III alueiden rakennustöiden jaloissa jo yli 10 vuotta. Räjäytykset, maa-ajot, kuljetukset ja lopulta uudisrakentaminen ovat pitäneet Tasbyntien jo pitkään raskaan kaluston liikenneväylänä. Tämäkään ei ole vastannut monien käsitystä mm. lasten turvallisesta koulumatkasta ja rauhallisesta omakotitalo-alue asumisesta. Myöskään Taasjärvi II ja III alueiden asukkaat eivät ole odottaneet vuosien rakennusjatkumoa, mitä yhä kasvava tieverkosto ja uudet tontit toisivat tullessaan. Näin raskas rakentaminen yhdellä ja samalla alueella ei voi olla myöskään rasittamatta ympäristöä ja läheisiä vesistöjä. Alueen laajeneminen lisää huolta myös läheisistä Natura 2000 alueista (Gästerbyn järvet ja suot). Jo nyt oireileva Taasjärvi on ollut erittäin merkittävä huoli kaikille Taasjärven läheisyydessä asuville.

On myös aiheellista huomauttaa, että kunnan kaavasuunnittelu on poukkoilevaa ja sen ennustettavuus on kuntalaisen näkökulmasta heikkoa.  T 9 Taasjärvi IV:n asemakaavaa koskevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on myös viitattu vanhoihin aineistolähteisiin (kohta: Vaikutusten arviointi, tehdyt selvitykset, s. 8). Kyseisessä julkaisussa kunta esittää perustavansa kaavan laadinnan, sekä vaikutusten arvioinnin mm. suunnitelmassa mainittuihin, vuosina 1994-2010 tuotettuihin selvityksiin. Huomautamme, että alueestamme on olemassa ajankohtaisempia, alueen nykytilaa ja luontoarvoja paremmin kuvaavia selvityksiä. Ne tulisi ottaa huomioon kaikessa aluettamme koskevassa suunnittelussa.  

Vaadimme, että Grundträsketin alue tulee säilymään sellaisenaan ja että Sipoon kunta hakee vaihtoehtoiset ratkaisut nyt suunnitellulle kaava-alueelle. Vaadimme Sipoon kunnalta myös aiempaa parempaa ympäristöystävällisyyttä, luontoarvojen kunnioittamista sekä laadukasta, alueen erityisyyden huomioon ottavaa kaavoitusta. Kannatamme alueemme kestävää, luontoa arvostavaa kehitystä ja kohtuullisia rakennustoimia. Nykyiset Sipoon kunnan rakennustoimet eivät vastaa kannattamiamme arvoja ja olemme erittäin pettyneitä kunnan toimintaan.

Viitatut aineistolähteet:

Itä-Uudenmaan Maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt 2010

T 4 Taasjärvi II:n asemakaava, Söderkulla 2011

T 5 Taasjärvi III:n asemakaava, Söderkulla 2012

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 2014

T 9 Taasjärvi IV:n asemakaava, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2015

Kaavoituskatsaus 2015

Marjaana Juotasniemi, yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa    Ota yhteyttä adressin tekijään