Eläinkokeet seis viimeistään v.2015!!!

Eläinkoe on eläimen käyttöä tieteellis-teknisessä kokeessa kohdistamalle eläimeen ärsykkeitä (kemikaaleja, ääniä tai muita olosuhteita) ja tarkkailemalla eläimen vastetta ärsykkeeseen.

Eläinkokeilla testataan paljon eri alojen tuotteiden vaikutuksia eliöön mahdollisten haitta- tai hyötyvaikutusten havaitsemiseksi, jotka voisivat merkitä vaaraa tai hyötyä myös ihmiselle tai muulle luonnolle. Koska harvoin voidaan riskien tai eettisten ongelmien vuoksi suorittaa kokeita suoraan ihmisillä, eläimillä tehdään alustavia ja mahdollisesti myös varsinaisia kokeita. Toisinaan eläinkokeita tehdään ylipäätään uusien lääkkeiden tai kemikaalien löytämiseksi. Esimerkkinä on havainto, että platina tehoaa kivessyöpään.

Eläinkokeiden päätavoitteetEläinkokeisiin liittyvä lainsäädäntö Suomessa

Eläinkokeiden suorittamista säädellään Suomessa eläinsuojelulain ja geenitekniikkalain lisäksi erillisellä koe-eläintoimintalailla, joka määrää eläinkokeiden suorittamisen selkärankaisilla luvanvaraiseksi toiminnaksi.

Lupa koe-eläintoimintaan (koe-eläinlaitoslupa) on haettava lääninhallitukselta ja sen saaminen edellyttää että

* luvan hakijalla on eläinkokeiden hyväksyttävään suorittamiseen tarvittavat tilat
* asiantunteva henkilöstö
* eläinlääkintähuolto on järjestetty asianmukaisesti.

Lisäksi lääninhallituksen on tarkistettava ja hyväksyttävä koe-eläintoiminnan harjoittamisessa käytettävät tilat ennen niiden käyttöönottoa.

Varsinaiseen eläinkokeeseen tarvitaan eläinkoelupa, jota voi hakea eläinkoelautakunnalta. Luvan saaminen edellyttää että

* koe suoritetaan laitoksessa jolla on koe-eläinlaitoslupa
* kokeella on eläinsuojelulaissa hyväksytty tarkoitus
* eläinkokeen suorittaja on tarpeeksi pätevä
* eläinsuojelulaissa säädetyt vaatimukset eläimen käyttämisestä eläinkokeeseen täyttyvät
* kokeesta odotettavissa olevan hyödyn katsotaan olevan eettisesti hyväksyttävissä suhteessa eläinten käyttämiseen eläinkokeessa.

Valmisteilla oleva REACH- kemikaaliasetus [1] tulee edellyttämään yrityksiltä kemikaalien rekisteröinteihin vaadittavien selkärankaisilla tehtävien eläinkokeiden tulosten ja kustannusten jakamista. Viranomaisen on myös tutkittava mm. kaikki eläinkokeita edellyttävät testausehdotukset, minkä uskotaan estävän tarpeettomia eläinkokeita.

Eläinkokeiden arvostelua

Eläinten oikeuksien puolustajat vastustavat kiivaasti eläinkokeita niiden aiheuttaman kärsimyksen takia. Kiistanalaisimpia ovat kosmetiikalle tehtävät eläinkokeet. Yhdysvalloissa on jopa tehty eläinkokeita yksityisissä ja kalliissa lemmikkieläinsairaaloissa vain uusien lemmikkieläimille tarkoitettujen hoitojen kehittämiseksi. Eläinkokeita on pyritty vähentämään kehittämällä soluviljelmien käyttöä koe-eläinten sijaan.

Tärkeimpiä koe-eläimistä ovat hiiri (97 %), isorotta, kani, marsu, kissa, koira ja simpanssi niiden fysiologian samankaltaisuuden vuoksi ihmisen kanssa. Toisaalta lajieroavaisuudet ovat suuria niin aineenvaihdunnaltaan kuin myös fysiologiassa, mikä saattaa tehdä eläinkokeista epäluotettavia. Tärkeimpiä eläimillä testattavia asioita ovat lääkkeet, rokotteet, kodin kemikaalit, tuholaismyrkyt, erilaiset sairauksien hoitomenetelmät sekä leikkaustekniikat. Ruoan lisäaineiden tai ihmisiin mahdollisesti kulkeutuvien kemikaalien vaikutuksia eläviin olioihin tai luontoon testataan myös. Geenitekniikka mahdollistaa geneettisesti muunneltujen hiirien kehittämisen erilaisten sairauksien tutkimukseen, esimerkkinä ennenaikaisesti vanhenevat tai perinnöllisiä sairauksia potevat hiiret hoitokeinojen tutkimusta varten. Eläinkokeita alettiin tehdä 1800-luvun puolessa välissä. Suomessa testataan joka vuosi 200 000-650 000 selkärankaista eläintä.