Jos oikein ymmärsin, addressin vaatimus kiteytyy lauseeseen:
"Perusopetuksen opetussuunnitelmassa tulisi määritellä
kansalaistaitoina pidettävät tieto- ja viestintäteknologiataidot, joiden opetus tulisi
kouluissa toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla."

Tämä ehdotus kuulostaa aika yleisluonteiselta - onko nykyisissä opetussuunnitelmissa
tai opetusministerin tai opetushallituksen linjauksissa jotain tämän vastaista?

En ymmärrä miten Aasialaisten menestys PISA-tutkimuksessa liittyy tähän asiaan. Menestyshän ei näytä johtuvan tieto- ja viestintäteknologian käytöstä tai käyttämättömyydestä.

En myöskään ymmärrä miten nettiriippuvuus liittyy aiheeseen. Jos virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen oppimisen tukena aiheuttaa ei toivottuja muutoksia lasten ja nuorten aivojen rakenteessa, toivoisin aiheeseen jotain lähdeviitettä.

Addressi näyttää myös ehdottavan ettei sosiaalista mediaa tule käyttää oppimisympäristönä. Perusteluna se, että työvälineet ovat tyypillisesti kaupallisia sovelluksia. Olisi ehkä loogisempaa ehdottaa, ettei käytettäisi kaupallisia sosiaalisen median palveluja oppimisympäristönä.

Tarkoitukseni ei ole tyrmätä tätä addressia vaan pikemminkin kannustaa terävöittämään viestiä.

#17: Neljän oppijan isä - Vaatimusta voisi tarkentaa

Kiitos kommentistasi! On totta, että vaatimusta voidaan ja on varmaan jatkossa syytäkin tarkentaa. Tässä vaiheessa on kuitenkin tärkeää kiinnittää päättäjien huomio siihen tosiasiaan, että tietoyhteiskuntaamme on tähän saakka kehitetty teknologiavetoisesti ja teknologian ehdoilla. Tieto- ja viestintäteknologia nähdään ratkaisuna kaikkeen ilman, että puntaroidaan TVT:n vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon myös mahdolliset haittavaikutukset.

Koulu ei saisi olla koelaboratorio, jossa oppilaat ja opettajat joutuvat koekaniineiksi, vaan TVT:n käytön pitää olla suunnitelmallista ja perustua ennalta tehtyihin, monipuolisiin arvioihin siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. TVT:n käytön koulumaailmassa samoin kuin laajemminkin yhteiskunnassa tulisi olla nykyistä suunnitelmallisempaa.

PISA-tutkimus ja nettiriippuvuus ovat adressissa mukana osoittamassa omalta osaltaan sitä kontekstia, jossa tätä keskustelua käydään. Heikentyneillä PISA-tuloksilla perustellaan jälleen kerran tarvetta lisätä TVT:n opetuskäyttöä. Olisi tärkeää, että tämänsuuntaisille väitteille osoitettaisiin tutkimuksellisia perusteluja. Niitä on vain vaikeaa löytää. Itse tein pian PISA-tutkimusten julkistamisen jälkeen korrelaatiolaskemia PISA-tulosten ja tässä tutkimusraportissa

https://ec.europa.eu/digital-agenda/sites/digital-agenda/files/KK-31-13-401-EN-N.pdf

 

esitettyjen TVT:n käyttöä koskevien tutkimustulosten välillä.

En ehtinyt laskea kuin muutamia korrelaatioita, mutta kaikissa niissä korrelaatiot (luokkaa 0.4-0.6) menivät niin, TVT:n käyttö näyttäisi korreloivan negatiivisesti PISA-tulosten kanssa.

Tästä asiasta kannattaa lukea myös seuraava Ylen uutinen:

http://yle.fi/uutiset/tietotekniikan_lisaaminen_kouluissa_saattaisi_vain_heikentaa_oppimistuloksia/6974545

 

Vaikka PISA on vain pisara meressä, olemme katsoneet, että se on syytä mainita adressissa, koska PISAa on käytetty vääristellen hyväksi: tosiasiassahan PISA-tulokset näyttäisivät puhuvan sen puolesta, että kouluissa kannattaisi miettiä muita apuvälineitä kuin TVT:tä, siis jos asiaa tarkastellaan puhtaasti tutkimuksista paljastuvina lukuina.