Koskien kunnostus jauhaa paikallaan maatalouden päästöjen takia

Suomen lohijokien kunnostus vaatii maatalouden päästöjen loppumista. Koskien tulevaisuus ja kohtalo on nyt täysin maatalouden käsissä.

Pauliina Louhi on väitöskirjatutkimuksessaan (5.10.2010) selvittänyt, että aikanaan tukinuittoa varten ruopattujen koskien ja jokiemme ennallistaminen ei ole palauttanut vesistöjen kalakantoja. Kalakantojen palautumisen esteenä on Louhin väitöskirjatutkimuksen mukaan suuri maatalouden päästöjen jatkuminen vesistöihin. Eli kääntäen tämä asia menee siten, että niin kauan kun maatalouden annetaan jatkaa vapaata mellastamistaan ja saastuttamistaan, kalakannat suomalaisissa vesistöissä eivät voi palautua eikä liioin koskien kuntokaan voi palata ennalleen. Jälleen kerran saatiin uutta tutkimustietoa siitä kuinka maatalous on suurin syypää. Tutkimuksessa mainittiin pienesä sivuosassa olevan myös turvetuotanto, mutta sen osuus oli hyvin minimaalinen.

Nyt joukolla painostamaan päättäjiä että saataisiin maatalouden päästöt viimeinkin kuriin ja vesistöt kalakantoineen pelastettua!

#201: Oikeat syylliset esiin - Maatalous syyllinen kalakantojen häviämiseen 

Luin hetki sitten myös kyseisen henkilön väitöskirjatutkimusta. Siinä todettiin selkeästi kuinka soilta tuleva kiintoaine saadaan helpolla kuriin nykyisillä menetelmillä, kuten laskeutusaltaat ja pintavalutus. Tämähän nyt toki on tiedossa, tai no tuntuu kirjoituksista päätellen monella tuo tieto olevan vielä kateissa. Maatalouden suuriin päästöihin tuokin tutkimus kohdistaa päähuomion.

Täällä oli kirjoitusta tuossa ketjussa aiemmin tutkijoista ja tutkimuksista. Tämäkin tutkimus on oiva esimerkki siitä kuinka tärkeitä nuo tutkimukset ja niiden tekijät on yhteiskunnalle. Vain näin saadaan oikeaa tietoa jonka perusteella voidaan tehdä asioita oikeammin. Kirjoittaja " oikeat syylliset esiin" on aivan oikealla asialla. Jatketaan tällä linjalla.

#201: Oikeat syylliset esiin - Maatalous syyllinen kalakantojen häviämiseen 

 Asiassa on seuraavakin näkökanta. Turvetuotanto tuo järviin turvemössön, jota maatalouden ravinteet, rikastuttaa. Itselläkin on kokemusta maatalouden päästöistä. Sateiden tuomat päästöt olivat mökkilahdessani kolibakteerien osalta kolmesataaviisikymmentä tuhatta bakteeria sadassa millilitrassa.           Samalla  mitattiin fosforin arvot, jotka olivat monikymmenkertaiset normaaliin verrattuna. Aiemmin joessa oli kalakuolemia, joiden syyksi paljastui heinän puristemehu, josta tutkijoiden lausunnossa sanottiin. Vaikutukseltaan puristenesteen rikastuittava vaikutus on 40-50 kertainen, verrattuna asumajätevesiin verrattuna. Tietysti nämä ovat yksittäisiä, mutta vesistöjen kannalta olisi parempi, jos kaikki rantapellot laitettaisiin luomutuotantoon. Turvetuotanto aiheuttaa happamoitumista joka lisää  särkikalakantoja, jotka tuhoaa fosforillaan vesistöä. Maatalouden päästöt ovat usein paikallisia, joskin merkittäviä, mutta turvetuotanto tuhoaa koko vesireitin, sameuttaen ja sakkauttaen pohjan turvemössöllään, eikä turpeen laajamittaista käyttöä, voi jatkaa ilmastonkaan kannalta. Turvetuotannon haittoja on vaikea kuvitella, jos ei ole itse nähnyt, mitä se vaikuttaa vesistöön.