#17 Visa Kananoja: "#16 muisteli vuodesta, jolloin toiminta on ollut voitollista. Itselläni historiatuntemus ei kata jokaisen vuoden tulosta erikseen, mutta ymmärtääkseni vuosi jolloin toiminta on ollut voitollista, on ollut myös sama vuosi, kun VYY on antanut anteeksi velkoja, joita sillä on ollut PGOy:lle."

Noina voitollisina vuosina toimintaa tehostettiin ja aktivoitiin niin että käytäville näkyi. Muistan nuo vuodet. Ylioppilaskunta ei ainakaan tuolloin antanut velkoja anteeksi. Jonain vuonna velkoja pääomitettiin. Kauppatieteellisen opiskelijat ja osakeyhtiön hallituksen jäsenet varmasti ymmärtävät ettei se näy tuloslaskelmalla. Velka muuttaa taseessa omaan pääomaan - ja omistajan näkökulmasta sijoituksen määrä ei kasva eikä vaadi lisärahaa. Jos vaalikeskustelun pohjaksi tuo faktoja niin ne kannattaa ensin tarkistaa.


#17 Visa Kananoja: "#16 ja #15 itse en ole ollut toiminnassa mukana kun taloa on suunniteltu tai se on rakennettu. Itse olen tullut mukaan ylioppilaskuntatoimintaan silloin, kun talo on jo ollut osa toimintaympäristöä. Pystyn ottamaan kantaa ainoastaan tietämykseni varassa ja vastaamaan ainoastaan omana aikanani tehdystä toiminnasta. Joka tapauksessa alkuperäiset suunnitelmat rahasammosta on tehty jonkin verran liian optimistisina."

Toistan tuolloisen käsitykseni suunnittelun käynnistymisestä, että talo on paljon isompi ja kalliimpi kokonaisuus mikä lähtötilanteessa oli käsitys ylioppilaskunnan muskeleista ja tarpeesta. Jossain vaiheessa kai projekti kasvoi - siksi kai siihen tuli joku kumppani omistamaankin.


#17 Visa Kananoja: "Pidemmällä aikavälillä talo tulee kuitenkin tuottamaan voittoa."

Tämän kommentin saisi moni napisija lukea. Ylioppilaslehdessäkin on joskus kirjoitettu siitä, että ylioppilaskunta on köyhä talon takia...


"18 Mikael Viitala: "1) Ylioppilaskunnan vastuulla ei ole, eikä voi olla kynien, kumien ja luentomonisteiden tarjoaminen Vaasan yliopiston kampuksella. Se on loppuviimein Vaasan yliopiston vastuulla."

Varmastikaan ei ole yliopiston vastuulla eikä yliopiston tehtävä - yliopisto tutkii ja kouluttaa. Ylioppilaskunnan vastuulla ja tehtävä se on jos ylioppilaskunta niin päättää. Ylioppilaskunnan tehtävä on hoitaa ne tehtävät jotka se päättää ottaa hoitaakseen. Eikö se mene niin että niinkauankuin edustajisto ei päätä liiketoimintaa lopettaa se on ylioppilaskunnan järjestettävissä.



Kun kerran tiedusteltiin...olen opiskellut vuosia sitten vuosia vaasassa, ollut hetken poissa ja nyt valmistunut. Tuohon aikaan olin yliopistolla ja oscarissa ja seurasin mielenkiinnolla ylioppilasaktiivituttavien toimintaa vierestä ja olin kiinnostunut tavallinen opiskelija. Kilometrejä ja historia vuosia on itsellä ja vaasassa takana tarpeeksi.

Nykytilanteeseen en osaa ottaa kantaa kuin että kyllä ylioppilaskunnalla varallisuutta on. Jos kassa kestää niin pian on myös erittäin varakas ylioppilaskunta talon ansiosta. Jos talossa ontoimintaa opiskelijoille niin mahtavaa. Pro Gradun osalta taas nykypäivän haasteet ovat nykypäivän haasteita - mutta ei nyt virheellistä tietoa sovi laittaa edes nimettömille siitä että Pro Gradu olisi aina ollut toivoton ja tappiollinen tapaus. Toinen näkökulma on aina jäsenpalvelu: jos sitä halutaan tuottaa niin se voidaan tuottaa kirjakauppayhtiön kautta hyödyntäen arvonlisäveron ja rahoittamalla tappiollista toimintaa sen sijaan että ylioppialskunta tekisi itsensä sisällä tappiollista toimintaa josta jäisi vielä vero tappioksi tai lisää hintaan.


kysymykset: Jos kysyntä Pro Gradun palveluille on kadonnut siten ettei toimintaa saa kannattavaksi miksi iso haloo toiminnan lopettamisesta?

#25: #16 - #16 taas 

#16 "Noina voitollisina vuosina toimintaa tehostettiin ja aktivoitiin niin että käytäville näkyi. Muistan nuo vuodet. Ylioppilaskunta ei ainakaan tuolloin antanut velkoja anteeksi. Jonain vuonna velkoja pääomitettiin. Kauppatieteellisen opiskelijat ja osakeyhtiön hallituksen jäsenet varmasti ymmärtävät ettei se näy tuloslaskelmalla. Velka muuttaa taseessa omaan pääomaan - ja omistajan näkökulmasta sijoituksen määrä ei kasva eikä vaadi lisärahaa. Jos vaalikeskustelun pohjaksi tuo faktoja niin ne kannattaa ensin tarkistaa."

Viimeisistä 10 vuodesta kaksi (2005, 2006) on ollut voitollisia. Noiden vuosien voitollinen tulos on perustunut kahteen tekijään: keskimääräistä pienempiin kustannuksiin (erityisesti henkilöstökulut), sekä kannattavaan valokopiointiin.

Kioskiartikkelien, kirjojen ja toimistotarvikkeiden (kopionnin lisäksi kaikki muut PG:n tuoteryhmät) myynti on noidenkin vuosien jälkeen säilynyt käytännössä samalla tasolla sekä myynnin määrällä, että kannattavuudella mitattuna. Vuodet 2005 ja 2006 eivät siis olleet mitään erityisen kannattavia noiden artikkelien myynnin takia.

Mielelläni olisin uskonut, että PG:n liiketoiminnasta olisi mahdollista tehdä kannattavaa. Valitettavasti, mitä enemmän PG:n lukujen kanssa on viettänyt aikaa, sitä vaikeammaksi sen uskominen on muuttunut.

Ylioppilastalon rakennusprojektista sen verran, että talo on rakennettu sellaisena, kuin se alunperin suunniteltiinkin. Valitettavasti rakennusajankohta oli huono - rakentamisen kustannukset nousivat nopeasti erittäin korkealle rakennussektorin ylikuumenemisen takia vuonna 2008. Lopulliset rakennuskustannukset olivatkin noin kaksinkertaiset alunperin arvioituihin nähden. Tähän toki vaikutti myös muutama muu seikka rakentamisajankohdan lisäksi.

Ylioppilaskunnan tehtävät on määrätty laissa, eikä niihin kuulu jäsenten opiskelumateriaalien tuottaminen ja toimittaminen. Edustajisto voi toki halutessaan toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä haluamassaan muodossa, mutta tässä tapauksessa edustajisto on puoltanut päätöstä lakkauttaa Pro Gradu. Ilman edustajiston suostumusta tällaista päätöstä ei tietenkään olisi tehty.

Sikäli kuin ylioppilaskunta jatkossa tuottaa PG:ltä periytyviä tehtäviä, se tullaan tekemään osakeyhtiön muodossa. Mahdollinen liiketoiminta otetaan osaksi VYY Holding Oy:n toimintaa. Näin vältetään kahden osakeyhtiön pyörittäminen yhtä aikaa, mikä säästää sekä kustannuksia, että byrokratiaa.

"kysymykset: Jos kysyntä Pro Gradun palveluille on kadonnut siten ettei toimintaa saa kannattavaksi miksi iso haloo toiminnan lopettamisesta?"

Pro Gradun palveluiden kysyntää voidaan mitata ainakin kahdella eri tavalla. Voidaan katsoa, kuinka moni allekirjoittaa adressin netissä, tai sitten voidaan katsoa, kuinka moni oikeasti ostaa PG:n tuottamia palveluita, mikä näkyy kuukausittain tulevassa talousraportissa.

Adressin perusteella ainakin 135 VYY:n noin 4000 jäsenestä (vaikka kaikki allekirjoittaneet eivät taidakaan olla VYY:n jäseniä) haluaisi säilyttää PG:n. Liikevaihdon perusteella entistä harvempi VYY:n jäsenistä haluaisi säilyttää PG:n. Jokainen tietysti saa käyttää mitä mittaria haluaa, ja päätökset tekee edustajisto haluamansa tiedon pohjalta.

yst. terv.

Mikael Viitala

pääsihteeri