AD/HD-aikusten puolesta

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista AD/HD-aikusten puolesta.

Hannu Ponto
Vieras

#26 Hylätty Kelan päätös ja perustelut

11.03.2011 15:11

Tässä Kelan hylätty päätös lääkekorvauksesta!!

Perustelut
Concerta- lääkkeen kustannuksista ei makseta korvausta,
koska lääke on määrätty Teille aikuisiän ADHD:n hoitoon.
Lääkkeestä maksetaan korvaus, jos sitä käytetään lääkkeelle
hyväksytyissä käyttöaiheissa. Concerta- lääkkeen käyttöaiheeksi
ja korvausperusteeksi on hyväksytty lasten ja nuorten ADHD:n
hoito.
Sairausvakuutuslain mukaan sosiaali- ja terveysministeriön
yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta voi vahvistaa
lääkevalmisteen peruskorvattavuuden enintään myyntilupaviran-
omaisen lääkevalmisteelle vahvistaman valmisteyhteenvedon ja
siinä hyväksyttyjen käyttöaiheiden mukaisessa laajuudessa.


Äidit vain
Vieras

#27 Toivoa on

18.03.2011 17:01

en olevani ADHD-laisen äiti. Lapseni on ollut vilkas koko ikänsä. Hän on lyhytjännitteinen ja impulsiivinen. Kaikenlaista on sattunut. Hän on hyvin lahjakas, mutta ei jaksa kauan keskittyä mihinkään. itsekin koen olevani impulsiivinen. Lienen jo liian vanha saamaan diagnoosia. Aion esittää, että lapseni saisi jotain kautta tästä lisätietoa.
Päivi Tasala

#28 Re: Toivoa on

21.03.2011 09:43

#27: Äidit vain - Toivoa on

Luulisin ettei koskaan ole liian myöhäistä saada aikuisena dg:tä. itse sain 32 - vuotiaana, ja kyllä meidän perheessä on ollut etua siitä että myös minä olen lääkittynä.

 

Helpoin tapa lapsi saada hoidollisesti eteenpäin on perheneuvola, omani testattiin siellä ja lastenpsykiatri aloitti lääkekokeilun.

Päivi Tasala
Adressin tekijä

#29 Re: Hylätty Kelan päätös ja perustelut

21.03.2011 09:45

#26: Hannu Ponto - Hylätty Kelan päätös ja perustelut

Joo, näin valitettavasti tulee käymään meillä muillakin, vaikka kelasta väitettiinkin että joainen käsitellään erikseen. itse päätin, että haen ja valitan joka kerta. vaikka vastauksen tiedänkin.

Hannu
Vieras

#30 En luovuta, jos olen sen päättänyt. =)

22.03.2011 16:42

Valitan minäkin aivan loppuun asti. Minulta ei edes pyydetty uutta lääkärin lausuntoa... Nyt lääkärini on toimittanut kelaan vihdoin ja viimein. Jos valitus ei mene läpi, niin asia siirretään "Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Siitä seuraava valitus lähtee oikeuteen? Onko vielä tästä eteenpäin mahdollista valittaa? Pienillä tuloilla saan ilmaisen oikeudenkäynnin.
Päivi Tasala
Adressin tekijä

#31 Re: En luovuta, jos olen sen päättänyt. =)

28.03.2011 15:29

#30: Hannu - En luovuta, jos olen sen päättänyt. =)

tietynlainen jästipäisyys ja harmaankivenläpi-menttaliteetti on meillä AD(H)D:lla varmasti loppumaton voimavara :)


Vieras

#32 Re: Toivoa on

31.03.2011 21:50

#27: Äidit vain - Toivoa on

Mie sain diagnoosin (ja lääkityksen) reippaasti yli nelikymppisenä, joten tutkimuksiin vain :)

Tosin tapella sain jonkin verran, mieluusti olisivat ongelmani pistäneet mm. masennuksen piikkiin, onneksi tunnen itseni, ja tiesin etten ole masentunut, ja olin aiheesta jo sen verran lukenut, että osasin "kumota" heidän väittämänsä. Kun pääsin myös aikuisten adhd:hen perehtyneen lääkärin juttusille, ei hänellä ollutkaan mitään epäilyjä dg:n laadusta..

kuukkeli78
Vieras

#33 Re: Hylätty Kelan päätös ja perustelut

03.04.2011 18:59

#26: Hannu Ponto - Hylätty Kelan päätös ja perustelut

Concerta 36mg

Tein myös lopputyöni Concerta-lääkkeen kanssa.Olen todella tyytyväinen debot-ominaisuuteen, koska lääkettä ei tarvitse ottaa,kuin kahdesti päivässä ja sitä on tasaisesti elimistölle käyttää.

Minulla on Dg.90.0 v:lta 2008.Minulla on myös narkolepsia, jonka luulen aiheuttaneen pääasiassa ad/hd -oireistonkin.

Kyllä korvaus kuuluu samalle dg:lle samoilla perusteluilla, kuin nuorten ja lastenkin kohdalla.Koska lasten- ja nuorten korvaus on perusteltu sairausoiresyillä, ei aikuistenkaan lääke voi saada kummoisempia perusteluja.Ne ovat samat!

Myöskin varattomuus, työttömyys tulisi ottaa huomioon lääkekorvauksissa!!!

Hintataso on aika  korkea. Lääkkeestä on paljon hyötyä minulle  keskittymisessä, opiskeluissa, työnteossa, ajaessa moottoriajoneuvoa.

Berthiina
Vieras

#34

04.04.2011 18:35

ADHD-aikuiset tarvitsevat lääkitystään selvitäkseen elämässään aivan yhtä paljon kuin lapset ja nuoretkin!mielestäni lääkkeet pitäisi olla ilmaisia niille joilla diagnosoitu ADD tai ADHD koska kyseessä perinnöllinen sairaus.
sokea
Vieras

#35

06.04.2011 18:41

kolme vuotta concertaa, sain elämäni järjestykseen uuden
työn ja kaksi lasta lisää, avioeroa ei tullut vaikka lähellä oli mitäs nyt en tiedä pelottaa.
Jussi Tuominen
Vieras

#36

11.04.2011 06:33

Tapetilla oleva, myös moneen työkykyiseen vaikuttava, opiskelijoiden opintoihin vaikuttava jne...

Kokonaisvaltaisesti hyvin ällistyttävä päätös.
Päivi Tasala
Adressin tekijä

#37 Toivon

12.04.2011 18:20

että saisin asiat liikkeelle nopeammin mitä nyt tuntuu olevan mahdollista. Näin vaalien alla luulin, että eduskuntaan pyrkivät olisivat olleet kiinnostuneempia tuhansista mahdollisista äänistä...

Syksyn silminnäkijään on jonkinlainen mahdollisuus nyt avautunut, olen juttuvinkkiä laittanut ja ohjelman tuottaja on asiasta kiinnostunut, olen myös lupautunut menemään haastateltavaksi ko ohjelmaan.

Olen mukana ADHD saa kasvot projektissa, jossa Mari Petäjä toimii kuvaajana, valokuvista on ajatuksissa myös julkaista kirja. Jos jollakulla on sponsoriehdotuksia, tai apurahatahoja tiedossa, voi ottaa yhteyttä allekirjottaneeseen.

Jutun tästä voi lukea vaikkapa täältä:http://www.adhd-liitto.fi/ADHD1_2011nettiin.pdf s.10

Haaveena tässäkin projektissa olisi mennä mm. educo-messuille jossa haluaisin luennoida adhd naisista. Me kun emme ole puihin kiipeileviä häiriöitä (ainakaan suurin osa), ja luulen että siksi monet tytöt jää ilman diagnoosia.

Minulle saa laittaa postia, ajatuksia, ideoita, kysymyksiä adhd.aikuiset.2011@gmail.com
Mies34
Vieras

#38

13.04.2011 13:20

Uskomattoman törkeä päätös. KELA-korvattavuuden poistaminen (aikuisväestöltä) osoittaa äärimmäisen raadollisesti, päätöksen takana olevien "viranhaltijoiden" totaalisen tietämättömyyden ko.aiheesta, sekä idioottimaisen- että lyhytnäköisen ajattelutavan. Päätös oli kuitenkin kaikessa typeryydessään, myös jotenkin epäilyttävä. Onko tämän suuntaisen "politiikan" taustalla, kenties jotain muutakin, kuin vain aikuisväestön KELA-korvausten evääminen?

Vieras

#39 Ei tieteellistä näyttöä?

16.04.2011 00:33

Kela on perustellut metyylifenidaattilääkityksen peruskorvattavuuden eväämistä sillä, ettei metyylifenidaatin 1) turvallisuudesta ja 2) tehokkuudesta ole näyttöä. Aivan.. Tässä kuitenkin muutama niistä lukemattomista kansainvälisistä, korkeatasoisista tutkimuksista, jotka ovat osoittaneet metyylifenidaatin 1) tehokkuuden ja 2) turvallisúuden aikuisiän ADHD:n hoidossa:

1. Biological Psychiatry (Volume 57, Issue 5, 1 March 2005, Pages 456-463)

"A large, double-blind, randomized clinical trial of methylphenidate in the treatment of adults with attention-deficit/hyperactivity disorder"

Thomas Spencera, Joseph Biedermana, Timothy Wilensa, Robert Doylea, Craig Surmana, Jefferson Princea, Eric Micka, Megan Aleardia, Kathleen Herziga, and Stephen Faraoneb

Background
The few controlled studies of methylphenidate (MPH) in adults with attention deficit/hyperactivity disorder (ADHD) have reported equivocal results. A previous, pilot study by our group suggested that these results were due to inadequate dosing.

Method
We conducted a randomized, 6-week, placebo-controlled, parallel study of MPH in 146 adult patients with DSM-IV ADHD using standardized instruments for diagnosis, separate assessments of ADHD, depressive and anxiety symptoms, and a robust average oral daily dose of 1.1 mg/kg/day.

Results
We found a marked therapeutic response for the MPH treatment of ADHD symptoms that exceeded the placebo response (76% vs. 19%). Treatment was safe and well tolerated. Response to MPH was independent of socioeconomic status, gender, and lifetime history of psychiatric comorbidity.

Conclusions
These results confirm that robust doses of MPH are effective in the treatment of adult ADHD.

2. Psychol Med. (2004 Aug;34(6):973-82)

"Efficacy and safety of methylphenidate in 45 adults with attention-deficit/hyperactivity disorder. A randomized placebo-controlled double-blind cross-over trial"

Kooij JJ, Burger H, Boonstra AM, Van der Linden PD, Kalma LE, & Buitelaar JK

BACKGROUND
Data on the efficacy and safety of methylphenidate in adults with attention deficit/ hyperactivity disorder (ADHD) are lacking in Europe. This study was undertaken to report on the efficacy and safety of methylphenidate in an adult out-patient population with ADHD, and to compare results with US data.

METHOD
A double-blind randomized cross-over trial comparing methylphenidate and placebo in 45 adults with ADHD with childhood onset was performed in a dose-titration design. Methylphenidate was titrated from 0.5 mg/kg per day in week 1 up to 1.0 mg/kg per day in week 3.

RESULTS
Response rates using methylphenidate varied between 38 and 51%, and using placebo between 7 and 18% (p<0.05), depending on outcome measure used. Although the overall percentage of subjects having any side effect on both methylphenidate and placebo was rather high, side effects on methylphenidate over and above those on placebo were few and mild.

CONCLUSIONS
Methylphenidate proves to be an effective and well tolerated treatment for symptoms of ADHD in adults in the short term. Future research should study the long-term response and clarify the impact of gender, co-morbidity, socio-economic status and IQ on response rates in adults with ADHD.

3. (UUSI!!) Brain Research (Volume 1381, 24 March 2011, Pages 159-166)

"Methylphenidate normalizes emotional processing in adult patients with attention-deficit/hyperactivity disorder: Preliminary findings"

Annette Conzelmanna, Eva Woidicha, Ronald F. Muchaa, Peter Weyersa, Christian P. Jacobb, Klaus-Peter Leschb, C, & Paul Paulia

Abstract
Emotional–motivational dysfunctions may significantly contribute to symptoms of attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD). Hyperactive–impulsive symptoms and sensation seeking could be the result of a search for reinforcers, and cognitive dysfunctions might be due to a low motivational drive. Emotional-motivational dysfunctions could also explain social dysfunctions in ADHD patients because they may lead to misinterpretations of emotional and social clues. Since methylphenidate (MPH) is the first choice as a pharmacological treatment in ADHD, we examined its influence on dysfunctional emotional processes. 13 adult ADHD patients were examined twice, without and after intake of MPH according to their personal medication regimen. The affect-modulated startle paradigm was used to assess physiological (affect-modulated startle response) and subjective (valence and arousal ratings) responses to pleasant, neutral and unpleasant visual stimuli. Healthy controls displayed affective startle modulation as expected, with startle attenuation and potentiation while watching pleasant and unpleasant pictures, respectively. In contrast, unmedicated ADHD patients displayed deficient responses to pleasant stimuli; no startle attenuation during the exposure to pleasant pictures was observed. However, MPH reinstated a normal affective startle modulation, as indicated by attenuation and potentiation associated with pleasant and unpleasant pictures, respectively. Valence and arousal ratings of patients were not affected by MPH.

The data suggest that MPH as first choice treatment in ADHD has a positive impact on emotional processes in adult ADHD patients and points to the clinical relevance of emotional-dysfunctions in ADHD.

4. Biological Psychiatry (Volume 59, Issue 9, 1 May 2006, Pages 829-835)

"A Randomized, Placebo-Controlled Trial of OROS Methylphenidate in Adults with Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder"

Joseph Biedermana, b, Eric Micka, b, Craig Surmana, b, Robert Doylea, b, Paul Hammernessa, b, Theresa Harpolda, b, Stephanie Dunkelb, Meghan Doughertyb, Megan Aleardib, & Thomas Spencera, b

Background
The objective of this study was to evaluate the safety and efficacy of once-daily OROS methylphenidate (MPH) in the treatment of adults with DSM-IV attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD).

Methods
We conducted a randomized, 6-week, placebo-controlled, parallel-design study of OROS MPH in 141 adult subjects with DSM-IV ADHD, using standardized instruments for diagnosis. OROS MPH or placebo was initiated at 36 mg/day and titrated to optimal response, depending on efficacy and tolerability, up to 1.3 mg/kg/day.

Results
Treatment with OROS MPH was associated with clinically and statistically significant reductions in DSM-IV symptoms of inattention and hyperactivity/impulsivity relative to subjects treated with placebo. At endpoint, 66% of subjects (n = 44) receiving OROS MPH and 39% of subjects (n = 23) receiving placebo attained our a priori definition of response of much or very much improved on the Clinical Global Impression–Improvement scale plus a >30% reduction in Adult ADHD Investigator System Report Scale score. OROS MPH was associated with small but statistically significant increases in systolic blood pressure (3.5 ± 11.8 mm Hg), diastolic blood pressure (4.0 ± 8.5 mm Hg), and heart rate (4.5 ± 10.5 bpm).

Conclusions
These results show that treatment with OROS MPH in daily doses of up to 1.3 mg/kg/day was effective in the treatment of adults with ADHD. Because of the potential for increases in blood pressure and heart rate, subjects receiving treatment with MPH should be monitored for changes in blood pressure parameters during treatment.

5. (HUOM: yksi artikkelin kirjoittajista on mm. OYS:ssa toimiva ADHD-asiantuntija Asko Niemelä)

Biological Psychiatry (Volume 63, Issue 10, 15 May 2008, Pages 981-989)

"A Randomized, Placebo-Controlled Trial of Three Fixed Dosages of Prolonged-Release OROS Methylphenidate in Adults with Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder"

Rossella Medoria, J. Antoni Ramos-Quirogab, c, Miguel Casasb, c, J.J.S. Kooijd, Asko Niemeläe, Götz-Erik Trottf, Emma Leeg, & Jan K. Buitelaarh

Background
There is increasing recognition of attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD) in adults and the need to evaluate efficacy and safety of methylphenidate treatment in these patients.

Methods
In this double-blind trial, 401 adults with ADHD (218 men; 18–63 years) were randomly assigned to receive prolonged-release osmotic release oral system (OROS) methylphenidate (18 mg, 36 mg, or 72 mg/day) or placebo for 5 weeks. Primary outcome was change in total score on Conners' Adult ADHD Rating Scale (CAARS: investigator-rated) at end point compared with baseline. Adverse events, vital signs, and laboratory parameters were assessed.

Results
Treatment with 18-mg, 36-mg, and 72-mg/day prolonged-release methylphenidate, compared with placebo, was associated with significantly larger improvement in CAARS total symptom score from baseline to end point than placebo: mean change −10.6 (p = .01), −11.5 (p = .01), and −13.7 (p < .001) versus −7.6, respectively. Responders (≥30% decrease) were 50.5%, 48.5%, and 59.6% versus 27.4% (p < .001). Other efficacy measures also showed improvements. Incidence of adverse events was 75%, 76%, and 82% in 18-mg, 36-mg, and 72-mg/day groups, respectively, and 66% in placebo; most frequent included decreased appetite (25% methylphenidate; 7% placebo) and headache (21% methylphenidate; 18% placebo). In methylphenidate-treated patients, 4.3% discontinued due to adverse event; one serious adverse event was possibly related to study drug. Blood pressure and pulse increased at week 1 and then remained stable through week 5.

Conclusions
!!!!! Prolonged-release methylphenidate is an effective treatment of ADHD in adults, with a safety profile consistent with methylphenidate use in pediatrics.

6. Biological Psychiatry (Volume 65, Issue 7, 1 April 2009, Pages 614-619)

"Methylphenidate Restores Link Between Stop-Signal Sensory Impact and Successful Stopping in Adults with Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder"

Carin C.E. Overtooma, B.C. Evelijne M. Bekkerb, Maurits W. van der Molena, Marinus N. Verbatenb, J.J. Sandra Kooije, Jan K. Buitelaarf, & J. Leon Kenemansb

Background
The ability to revise one's action plans, as reflected in so-called stopping performance, is of fundamental importance to adaptive behavior. Previous studies in children and adults with attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD) have revealed impaired stopping, which improved after the administration of methylphenidate (MPH). Event-related brain potentials revealed that one crucial mechanism in adequate stopping is the link between the cortical areas that process the signal to stop and the motor system (stop N1). This stop N1 was severely compromised in adults with ADHD. The present study investigates whether methylphenidate can restore the stop N1, in addition to improving stopping performance. The acute effect of a serotonergic reuptake inhibition on these parameters was also assessed.

Methods
Twelve adult combined-type ADHD patients received either placebo, MPH .4 mg/kg or .6 mg/kg, or 20 mg paroxetine in a double-blind, randomized, within-subjects design.

Results
The .6 mg/kg dose of methylphenidate improved stopping performance, whereas it did not affect go reaction time (RT). It also restored the stop N1 that was absent under placebo. Methylphenidate reduced a later stop-related potential, the stop P3, which may reflect monitoring of failed stops. Paroxetine had no effect on stopping performance or on stop N1, but it reduced stop P3.

Conclusions
A .6 mg/kg dose of methylphenidate improves stopping performance and directly targets a stop-related brain mechanism that has been reported before to be compromised in a group of ADHD patients. This mechanism was not influenced by acute serotonergic reuptake inhibition.


7. Biological Psychiatry (Volume 63, Issue 10, 15 May 2008, Pages 981-989)

"A Randomized, Placebo-Controlled Trial of Three Fixed Dosages of Prolonged-Release OROS Methylphenidate in Adults with Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder"

Rossella Medoria, J. Antoni Ramos-Quirogab, c, Miguel Casasb, c, J.J.S. Kooijd, Asko Niemelä, Götz-Erik Trottf, Emma Leeg, & Jan K. Buitelaarh

Background
There is increasing recognition of attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD) in adults and the need to evaluate efficacy and safety of methylphenidate treatment in these patients.

Methods
In this double-blind trial, 401 adults with ADHD (218 men; 18–63 years) were randomly assigned to receive prolonged-release osmotic release oral system (OROS) methylphenidate (18 mg, 36 mg, or 72 mg/day) or placebo for 5 weeks. Primary outcome was change in total score on Conners' Adult ADHD Rating Scale (CAARS: investigator-rated) at end point compared with baseline. Adverse events, vital signs, and laboratory parameters were assessed.

Results
Treatment with 18-mg, 36-mg, and 72-mg/day prolonged-release methylphenidate, compared with placebo, was associated with significantly larger improvement in CAARS total symptom score from baseline to end point than placebo: mean change −10.6 (p = .01), −11.5 (p = .01), and −13.7 (p < .001) versus −7.6, respectively. Responders (≥30% decrease) were 50.5%, 48.5%, and 59.6% versus 27.4% (p < .001). Other efficacy measures also showed improvements. Incidence of adverse events was 75%, 76%, and 82% in 18-mg, 36-mg, and 72-mg/day groups, respectively, and 66% in placebo; most frequent included decreased appetite (25% methylphenidate; 7% placebo) and headache (21% methylphenidate; 18% placebo). In methylphenidate-treated patients, 4.3% discontinued due to adverse event; one serious adverse event was possibly related to study drug. Blood pressure and pulse increased at week 1 and then remained stable through week 5.

Conclusions
Prolonged-release methylphenidate is an effective treatment of ADHD in adults, with a safety profile consistent with methylphenidate use in pediatrics.

Ihmetellen

#40 Re:

20.04.2011 13:08

#18: Päivi Tasala -  

 Tuli tippa linssiin, kun osuit kuvauksessasi niin suoraan omaan kokemukseeni.

Kirjoittaja on poistanut viestinsä (Näytä tarkemmat tiedot)

22.04.2011 23:08


Olinda
Vieras

#42 Epätoivoinen äiti

22.04.2011 23:13

Kahden pienen lapsen ADHD-äitinä en voi kuin itkeä tätä KELAn mielivaltaista päätöstä poistaa tarvitsemaltani lääkkeeltä korvattavuuden. Tarvitsen käyttämääni lääkettä jokapäiväiseen elämään, jotta se olisi sekä itselleni että lapsilleni ja miehelleni helpompaa kun äiti on toimelias ja asunto siisti, eikä äiti vain makaa väsyneenä ja flegmaattisena sohvalla kun ei jaksa mitään.
Päivi Tasala
Adressin tekijä

#43 Re: Re:

25.04.2011 19:28

#40: Ihmetellen - Re:

<3

 

Eräs kaupunki on jo kysellyt kiinnostustani lähteä luennoimaan adhdsta, sen hankaluuksista, monimuotoisuudesta ja eroavaisuuksista miesten ja naisten välillä. sekä kertomaan, mitä keinoja olen löytänyt arjenhallintaan ja elämään ylipäätään.

Siltä seisomalta aloin koostamaan materiaalia luennolle, 12 diaa kasassa ja koitin vielä karsia :D

 

mutta toivon, että pääsen kertomaan mahdollisimman monelle, mitä ADHD on OIKEASTI. kun kaikki me emme kiipeile puihin...

Omainen24
Vieras

#44 Muistakaa ei Concertaa Cipralexin kanssa

02.05.2011 06:42

Hei,

Veljeni söi Consertaa 3 v. ilman isompia ongelmia. Hänelle oli diagnisoitu ADHD muutama vuosi ennen Consertan aloitusta. Sitten sitä ruvettiin koulukiusaamaan AMK:ssa. Se kehitti paniikkihäiriön. TK lääkäri määräsi Cipralexia paniikkihäiriöihin, eli ei siis ollut masentunut. Se söi sitä 3kk ja sitten yhtenä iltana ilman varotusta hyökkäs yhen kaveris kimppuun ihan pikku asian takia. Kaks muuta kaveria veti sen irti. Sitten se häipys yöhön. Vuorakausi myöhemmin löytyikuolleena, teki itsemurhan. Ennen sitä iltaa mun broidi ei ollut koskaan ollu masentunut tai itse tuhoinen tai agressiivinen. Se oli 23v. kuollessaan. Surukeskustelu ryhmässä törmäsin pari kuukautta sitten toiseen samankaltaiseen tapauksen. Älkää syökö Concertaa ja Cipralexiä yhdessä. Sen tuoma apu ei ole tämän tuskan arvoista.

Ps. Laitan tämän kaikille Concertasta kertoville sivuille, jos vaikka voisin pelastaa jonkun tältä tuskalta.
belCanto
Vieras

#45 Tuntuu epäreilulta

04.05.2011 16:23

Eilen juttelin apteekin työntekijän kanssa Equasymiä hakiessani - hän halusi tietää onko minulla uutta tietoa vaikka lääkäriltäni, ja haenko kirjallisesti korvausta... Häntä ihmetyttää tämä suuresti. Sanoin ääneen, että miksi sitten vaikkapa lapsilla voidaan käyttää aikuisille tarkoitettuja kipulääkkeitä joihin tulee normaalisti korvaus. Työntekijä vahvisti, että näin todella tapahtuu.

Onko näin, että päättäjien mielestä adhd on "omaa syytä" eikä sitä voida hoitaa yhteiskunnan tukemana lääkehoidolla kuten muita vammoja/sairauksia. Itse olen täysin raitis, korkeakoulutettu, "hyvästä perheestä" ja elän onnellisesti vaimoni ja lapsieni kanssa. Keski-ikään tullessa voimat loppuivat ja sairaslomakierre alkoi. Lopulta selvisi, että olen taistellessani "normaalien" maailman läpi tähän asti takonut tietämättäni päätäni seinään, diagnoosi oli selkeä aikuisiän adhd. Jo vuosia sitten kyllä arvelin tätä, mutta lääkäri tyrmäsi...

Uni laitettiin melatoniinilla kuntoon, hyvä ravinto, säännöllinen kuntoilu (ylipäätään elämäntavat) ja toiminnanohjauksen lisäksi "lääkitys kohdilleen" - ensin concerta, nykyisin Equasym. Lääkitys on erittäin oleellinen apu siihen, että suurperheellisenä jaksan olla lapsilleni rakastava isä, vaimolleni puoliso ja tehdä työni suuren seurakunnan ainoana kanttorina. Lapset kärsivät siitä, että pienistä tuloista liian suuri osa menee nyt lääkitykseen, että isi jaksaa olla isi eikä joudu ponnistelemaan yli-inhimillisesti ylki voimiensa elääkseen normaalia elämää. Miksi "viisaat" päättäjät viilaavat pilkkuja jos minunlaisiani tapauksia kuitenkin on paljon.

Helppo laskutoimitus: minä sairaslomalla, suuri perhe nopeassa aikataulussa kelan/sosiaalitoimen pitkälti elätettävänä, oheisongelmat - syrjäytyminen, terveyden pettäminen kun ei jaksa yrittää), puolison voimat loppuvat ja hänkin uupuu yhteiskunnan elätiksi jne. - lasku on äkkiä tuhansia euroja kuukaudessa yhteiskunnalle siitä hyvästä että muutamat kympit/sataset jotka meidän perheelle ovat nyt kriittinen perhe i:n päälle muidenkin menojen kasvaessa pitää säästää kelan pussista. Säästät lusikallisen - häviät kauhallisen. Minun lääkeannokseni ovat hyvin pienet, jos olisivat "normaalimmat" olisin joutunut lopettamaan jo nyt sen lääkityksen joka minulla toimii elämääni käänteentekevästi vaikuttaen.

Miksi tämä voi jatkua - miksi adhd-henkilö on eriarvoisessa asemassa ja hänessä piilevää usein poikkeuksellista potentiaalia jollain osa-alueella ei tueta toimimaan yhteiskunnan jäsenenä, kun se lääkityksen osalta olisi niin yksinkertaista. Saman tien pitäisi syynätä esim. nämä lasten käyttämät aikuisten lääkkeet läpi ja eiköhän monta muutakin samankaltaista toimintatapaa joissa maalaisjärki tähän asti on voittanut löydy. Lopetetaan niidenkin tukeminen, niin ehkä silloin herätään pykäläviidakosta hereille ja ihmisyys astuu tilalle. Päättäjä vetoaa aina ylempään päättäjään, virasto valmistajaan, valmistaja valtioon jne. Ehkä paras asiantuntemus kuitenkin löytyy tässä asiassa meiltä adhd-aikuisiltamme yhteistyössä lääkäreidemme kanssa, jotka omassa selkänahassamme tiedämme onko lääkkeisiin ollut varaa vai ei - saati sitten lapsemme ja puolisomme jotka kärsivät eniten siitä jos asiat eivät suju.
Päivi Tasala
Adressin tekijä

#46 Kun hommat jäävät kesken

09.05.2011 18:24

ADHD ei ole pelkkä pikkupoikien vaiva. Mari Petäjän valokuvissa esille pääsevät sitä sairastavat naiset.

Nokialainen Päivi Tasala sai ADHD-diagnoosin kaksi vuotta sitten. Sairauden toteaminen oli helpottavaa, sillä moni asia Tasalan elämässä sai selityksen.



TYHMÄ, LAISKA ja saamaton, idiootti, erilainen kuin muut. Idearikas, nopea innostumaan, luova ja hyvä ratkaisemaan ongelmia. Näin ADHD:tä sairastavat naiset kuvailivat itseään valokuvaaja Mari Petäjälle.

Varkautelainen Petäjä valokuvaa vuoden ajan viiden naisen elämää ADHD:n kanssa. Kuvissa ADHD näkyy tahattomina kommelluksina, kaaokseen ajautuneina keittiöinä ja keskenjääneinä projekteina.

"Joka ikisessä otoksessa ei kuitenkaan ole tarkoitus alleviivata, että tässä on nyt ADHD-tapaus. Tuon esille naisten omaa persoonaa ja heidän elämäänsä, joka sairaudesta huolimatta voi olla monilta osin ihan tavallista", Petäjä kertoo.

ADHD on Petäjälle tuttu aihe: hänen lähipiiriinsä kuuluva nainen diagnosoitiin hiljattain. Idean valokuvanäyttelyynsä Petäjä sai kuunnellessaan Markku Mutasen luentoa.

"Mutanen, joka itse on ADHD-aikuinen, oli lähdössä pitkälle polkupyöräreissulle Eurooppaan. Hän heitti ilmaan toiveen, että joku rohkea nainen jatkaisi hänen työtään."

Kuvattavia etsiessään Petäjä odotti saavansa yhteydenottoja lähinnä miehiltä. Yllättäen löytyikin hyvä joukko aikuisiällä ADHD-diagnoosin saaneita naisia.


"ADHD liitetään enemmän miehiin; se nähdään pikkupoikasyndroomana. Projektia aloittaessani luin jostain, että ADHD onkin lähes yhtä yleinen naisilla kuin miehillä. Tahdoin tuoda esille naisnäkökulmaa ja valitsin siksi kuvattavakseni vain naisia", Petäjä sanoo.

Petäjä toivoo valokuvien herättävän keskustelua sairaudesta ja tuovan esille sen aiheuttamia ongelmia. Toisaalta hän uskoo kuvien näyttävän, että myös ADHD:n kanssa voi elää sisällöltään hyvinkin rikasta elämää.

Petäjän suunnitelmissa on pystyttää valmis näyttely vuonna 2012 Varkauteen sekä ainakin kuvattavien naisten kotiseuduille Jyväskylään ja Tampereelle. Kuvat julkaistaan myös netissä.



PÄIVI TASALA, 33,piti pitkään itseään "laiskana p*skana, joka ei vaan saa p*rsettä ylös penkistä". Opiskelut venyivät eikä työpaikkaa pystynyt säilyttämään puolta vuotta pidempään. Tasala innostui asioista helposti ja yhtä helposti jätti kaiken kesken.

"Huomasin jo lapsena olevani erilainen kuin muut. Minua ei varsinaisesti kiusattu, mutta minut jätettiin yksin. Eipähän toisaalta tullut pöllöiltyä yhtä paljon kuin porukassa rymynneet pojat. Tunneilla turhauduin ja häiriköin, kun putosin kärryiltä matikassa ja kielissä. Viidennen luokan opettaja lupasi minulle markan jokaiselta oppitunnilta, jonka pysyn hiljaa. Kuvaamataito oli aina mieluisaa ja sain siitä stipendejä ja voitin valtakunnallisia piirustuskilpailuja", Tasala muistelee.

Aikuisena Tasala ajautui juttuihin, joista ei ole erityisen ylpeä. Impulsiivinen ostovimma vei luottotiedot, ihmissuhteet eivät kestäneet.

Kaksi vuotta sitten Tasala sai ADHD-diagnoosin. Tieto oli helpotus, mutta minäkuva piti rakentaa uudelleen.

Tasala painottaa, että sairauden taakse ei voi piiloutua, vaikka tietyt asiat ADHD:n piikkiin menevätkin.

"Häpeä oli ja on syvässä. Osa lähipiiristä teki selväksi, että en osaa hoitaa hommiani. Lasten kanssa liikkuessa tuli fiilis, että minua pidetään huonona kasvattajana. Naisen kotona ei kuulemma saisi näyttää näin sotkuiselta. Miesten kohdalla näissä asioissa ei ehkä olla niin tiukkoja", Tasala pohtii.

Myös Tasalan esikoistyttärellä todettiin yksi ADHD:n muoto, ADD. Puuttuva H-kirjain kertoo, ettei sairauteen sisälly yliaktiivisuutta. Ennen diagnooseja perheen elämä oli kaikkea muuta kuin tasaista. Tavarat lentelivät ja huuto oli kova, kun äiti ja tytär ottivat yhteen.

"Terapian ja lääkityksen ansiosta minulla on jopa seesteinen olo. Tiedän kuka olen ja pystyn suunnittelemaan tekemisiäni. Tajuan nyt myös paremmin tyttäreni erityispiirteitä. Parisuhteessa olen oppinut olemaan peilaamatta toisen v*tutusta. Enää en jokaisen riidan jälkeen ole lähdössä kassien kanssa."

"Kelan päätöksen lopettaa ADHD-aikuisten lääkekorvaukset otin henkilökohtaisena v*ttuiluna ja pistin saman tien pystyyn nettiadressin."

Työelämässä Tasala on löytänyt uuden vaihteen. Hän työskentelee nykyään sisustus´suunnittelijana osuuskunnassa. Auktoriteettikammoiselle ihmiselle se sopii hyvin: saa olla oman itsensä pomo, mutta on samalla vastuussa muille osuuskunnan jäsenille. Kollegoiden kesken voi jakaa työtehtävät ja elintärkeän palautteen.

Lääkitys ei poista sairautta, mutta helpottaa keskittymistä. Tasala saattaa uutta harrastusta aloittaessaan tietää etukäteen, ettei into pysy kovin kauaa yllä. Kodin siivoaminen on edelleen hankalaa. Tämä on johtanut siihen, ettei kotiin lasketa ihmisiä, jotka saavat kiksejä siisteys-tason arvostelusta.

Tasala puhuu sairaudestaan julkisesti ja on saanut avoimuudestaan kannustavaa palautetta. Muutama nainen on jopa kertonut rohkaistuneensa viimeinkin hakemaan itselleen diagnoosin ja tukitoimia.

"Marin valokuvausprojektiin lähdin mukaan sillä ajatuksella, että jos minun turpani ja tarinani koskettaa jota kuta muuta samassa tilanteessa olevaan, olen tehtäväni tehnyt", Tasala summaa.


MIKÄ ADHD?

ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) on aivojen toimintahäiriö. Se ilmenee tarkkaavaisuuden puutteena ja/tai ylivilkkautena.

Tytöillä häiriö on useimmiten tarkkaavaisuuden puolella ja saattaa mennä haaveilun piikkiin. Pojilla diagnosointi on helpompaa ja ADHD näyttäisikin olevan jonkin verran yleisempi pojilla kuin tytöillä. Lastenpsykiatri Pekka Räisäsen mukaan Suomessa 4-10 prosenttia väestöstä sairastaa ADHD:ta.

TEKSTI Kati Soininen

lähde: http://www.tulva.fi/index.php?k=15864
anna

#47 Re: Halusin asiassa kantaa korteni kekoon.

18.05.2011 09:58

#1: Päivi Tasala - Halusin asiassa kantaa korteni kekoon.

Kuulin yhden henkilön alkaneen lääkitä itseään ostamalla amfetamiinia, tulee kuulemma halvemmaksi.. Niin mitähän tästä seuraa..


Vieras

#48

23.05.2011 14:53

Adressi olisi hyvä saada näkymään muuallakin ja paljon julkisuutta ei olis pahaksi asialle. Tuntuu uskomattomalta ettei KELA korvaa lääkettä josta saattaa koko toimintakyky olla kiinni. Painin itse saman ongelman kanssa. ADHD on mutta lääkkeet maksaa älyttömän paljon.
Päivi Tasala
Adressin tekijä

#49 Re: Julkisuus

23.05.2011 16:40

#48: -

Adressia on linkitetty fb:ssä yli tuhat, se on jaettu eri foorumeilla. Juttuvinkkiä asiasta olen laittanut kaikkiin keksimiini tv- ja lehtituottajille.

Olen mukana Mari Petäjän ADHDn kasvot- valokuvausprojektissa.

Tarkoitus olisi saada ensi syksyn silminnäkijään juttu, tästä on mailinvaihtoa ko ohjelman tuottajan kanssa.

Olen luonut blogin: http://paivitasala.wordpress.com  johon kerään tietoa.

Tässä mitä itse olen asian eteen tehnyt. Jos jollakulla tulee mieleen, mitä vielä voisin tehdä, teen mielelläni :)

(unohtamatta sitä että loin Adressin tälle asialle)

matroona
Vieras

#50

25.05.2011 18:16

Lääkehoito on välttämätön arjen sujumiselle, jos on ADHD (ADD)-diagnoosi.

Sain diagnoosin vuosi sitten, vasta 53-vuotiaana.

Tutkimuksiin pääsy oli erittäin vaikeaa ja vaati sinnkkkyyttä. Lääkehoito on auttanut kotiasioiden sujumisessa. Minulla on edellisestä avioliitostani kaksi teinia, jotka asuvat luonamme ja vastuu heistä on raskas. Heidän isällään on Asperger, joka huomattiin vasta, kun tyttäreni sai saman diagnoosin 12vuotiaana. Hänkin vasta silloin, vaikka olin ollut ihmeissäni lapsen käytöksestä jo vauvasta asti ja puhunut neuvolassa  ja koulussakin asioista. Ilmeisti kaikki meni ylihuolehtiva äidin tiliin, tai sitten ei otettu todesta vanhempien näkyvän sosiaalisen aseman vuoksi.

Coutsausta ei tällä paikkakunnalla saa. Kognitiivisen terapian taitajia ei liioin ole.

Lääkitys on ainoa mahdollisuus!

Kekaan tein anomuksen, joka tuli rakettina takaisin. Käsiteltiin aivan rutiinina. Tästä ei saa korvausta, kun on tehty maaliskuussa sellainen päätös.... (Aivan kuin en tietäisi!) Olin selvittänyt, että lääke on minulle tärkeä jne. Mitään lisäselvityksiä, esim. lääkärintodistusta ei pyydetty, vaikka jätin anomuksen tiskille ja kaksi virkailiijaa oli sitä vastaanotamassa!

Jälkeenpäin keskustelin Kelan farmaseutin kanssa. Minulle jäi käsitys, että säästöistä(!) on lopulta kyse ja siitä, että noudatetaan vain lääkelaitoksen itsensä määrittelemää käyttötarkoitusta ja sen myötä lakia.