Adressi Vantaan erityisluokkakeskittymien purkamista vastaan
Ota yhteyttä adressin tekijään
Otsikko
.
Re: .
Meillä Vantaalla ei ole erityislapsia. Meillä on lapsia, joilla on erilaisia tuen tarpeita. Esimerkiksi tarve saada erityistä tukea. Tämä onnistuu mainiosti omassa lähikoulussa, jossa on myös valtavasti osaamista, koulun ja kodin yhteistyön onnistumiselle on hyvät edellytykset ja jokainen lapsi pääsee samaan kouluun kuin muut ikätoverinsa. Vähemmän segregoivaa, enemmän osallistavaa. Sitä minä ainakin toivon omille lapsilleni. Uudistuksella halutaan taata lapselle eheä koulupolku ja tuoda tukija resurssit lapsen luo.
Re: Re: .
#4: - Re: . Vastustakaamme tällaista idiotismia. Kaikkia lapsia ei vaan pystytä opettamaan siinä lähikoulussa, koska tarvittavaa osaamista ei riitä joka kouluun. Myöskään tavoitteet eivät voi olla samat kaikilla. Kahden vammaisen ja yhden "normaali"lapsen äitinä en koe, että vammaisten lasten opettaminen samassa luokassa ikätovereidensa kanssa, on kenenkään etu. Hitaammin etenevä oppilas joko jarruttaa koko luokan oppimista tai sitten kokee huonommuutta, koska ei kykene samaan kuin luokkatoverinsa.
Ihmisillä, jotka suunnittelevat tällaisia muutoksia, ei ole realiteetit ihan hallussa.
Re: Re: .
Sinulla on ollut koko ajan tähän mahdollisuus,kun noin kovin sitä haluat.Minä en halua!
Lapsen paras
Re:
Kahden nyt opiskeluikäisen erityislapsen äitiäni kiitän ja kumarran Veromäen koululle ja opettajille siitä avusta, tuesta ja opetuksesta jota omat lapseni ovat saaneet! Harmittaa niiden lasten puolesta jotka tarvitsevat ja tulevat tarvitsemaan erityistä tukea.Niitä resursseja, tietoa tai taitoa ei ole lähialueen kouluissa ja onko kukaan edes kysynyt, onko eritysopettajilla halua mennä opettamaan ryhmää ns. normaaliin kouluun. Oman lapsen luokka vieraili vuoden verran Kartanonkosken koulussa ja se on ensimmäinen kerta koko kouluhistorian aikana kun lastani nimitettiin "erityisluokalla olevaksi lapseksi", muiden lasten suusta!!! Suurin osa opettajista ei tiedostanut näiden lasten erityistarpeita ja luokka pääsikin takaisin Veromäkeen vanhempien painostuksesta. Arvon vantaan päättäjät pelleilevät näiden lasten tulevaisuudella ja säästävät väärässä asiassa! Nyt järki käteen!
Erityisapsi meilläkin
Antaisiko tämä vielä lisäpontta asian ja adressin puolesta...
Katsokaapa vanha adressi "TAMPEREEN ERITYISKOULUJEN PUOLESTA". Sieltä löytyy 1 tiedote, jossa kerrotaan, kuinka asiassa lopulta kävi. Kovinpa tuntuu aihe tutulta...
Ei kun sähköpostit ja Facebookit laulamaan...
Taustalla tässä kaikessa on Vantaan epäonnistunut kaavoitus. Pakkala ja kartanonkoski laajenee koko ajan mihin ne pikku piltit saadaan kouluun. Siitä on kyse ei mistään muusta.
Re:
Totta, tässä nimenomaan on kysymys kaavoituksesta ja rahasta. Säästöt tulevat siitä, kun ei tarvitse rakentaa uusia kouluja ja varat voi kipata muihin kunnianhimoisiin ja Vantaan kaupunkia vaivaavaa mammuttitautia hiveleviin rakennuskohteisiin.
Re: Olet aivan oikeassa.
OLen täysin samaa mieltä
Re: Re: .
Eheä koulupolku ? Onnea. Tuskin onnistuu lapselle, joka on kiusattu lähes itsemurhan partaalle oman erilaisuutensa vuoksi. Tukijaresurssit todellakin tuodaan lapsen luokse. Joka päivä. Eri aikaan. Eri luokkaan. Eri ryhmiin.
Lause:Meillä Vantaalla ei ole erityislapsia. Meillä on lapsia, joilla on erilaisia tuen tarpeita. Esimerkiksi tarve saada erityistä tukea.
En tajua lausetta. Ehkä tarvitsen itse erityistukea tai erityistä tarvetta tai edes lapsille turvallisen kouluyhteisön.... tai edes armoa näitten päättäjien erityisissä säästötalkoissa.
Tosiasiaa
Parhaat tukiresurssit opintiellä tulisi löytyä kotoa - tehdään läksyjä yhdessä ja jos huomataan ongelmia, ollaan yhteydessä kouluun. Nykyään vanhemmat haluavat valitettavasti laistaa usein omasta vastuustaan kasvatuksessa ja siirtää sitä kouluille.
Tässä ei kyse ole rahasta vaan erityisopetuksen uudistuksesta, joka on lakiin kirjoitettu. Jos lasta kiusataan koulussa, on koulun aikuisten tehtävä puuttua asiaan ja ratkaista ongelma yhdessä lasten ja huoltajien kanssa. On tiettyjä oppilaita, joiden opetus tullaan jatkossakin järjestämään erityiskoulussa, koska osaaminen ei tavallisessa koulussa riitä. Pienryhmäopetusta ei myöskään olla lopettamassa - kaikista huhupuheista huolimatta. Lukekaa luonnos kunnolla! Koulua käydään koulussa ja vanhempien olisi syytä alkaa arvostamaan opettajien ammattitaitoa ja antaa heidän tehdä työnsä häiritsemättä jatkuvasti heitä omilla vaatimuksillaan. Turvallinen kouluyhteisö mahdollistetaan vain opettajien, vanhempien ja lasten hyvällä yhteistyöllä. Kuulin juuri ystävältäni, joka toimii opettajan, kuinka vanhemmat puuttuvat nykyään jo luokan istumajärjestyksiin. En yhtään ihmettele, etteivät resurssit ja voimat tunnu riittävän, kun aika menee kaikkeen muuhun kuin mihin pitäisi - opetuksen ja kasvatuksen sijaan. Lopetetaan siis jatkuva valitus, mollaaminen ja vaatiminen ja keskitytään olennaiseen - lasten tukemiseen ja kasvattamiseen.
ei näin
Kuka tässä nyt on niin asiantuntijana ,että voi sanoa että kaikki sopivat samaan kouluun,ja että meillä Vantaalla ei ole erityislapsia.ON MEILLÄ!Mutta se joka sanoo ettei muka ole,,niin ei tiedä aiheesta tämän taivaallista.
Kouluuudistus pitää aloittaa vain alaluokalta numero 1. mikäli siihen nyt on ihan pakko mennä.Eikä sijoittaa jo lähes peruskoulunsa käyneitä nyt oppimaan normaalielämää ns isoon luokkaan...ja katsoa kuinka muut oppilaat heidät niin hyvin ottavat vastaan.
Kuka laitetaan vastuuseen mm psykoterapian lisääntymisestä,,eikös SE ole kallista !
Menkää tutustumaan erityiskouluihin ,niin näette,että meillä tosiaankin on erityisoppilaita ,jotka tarvitsevat tukea lähes joka asiassa,ei vain matikassa ja äidinkielessä.Ja siihen ei nyky kouluissa ole mahdollisuuksia,,,ja en usko että halujakaan.En ole ainakaan lukenut yhtään opettajan lausuntoa ,joka haluaa juuri tätä!
Tosiasiaa nimimerkille "vanhemmat tukemaan koulun työtä".
Erityistyttömme, joka on nyt lähikoulussa, ei pysy lainkaan yleisopetuksen vauhdissa. Hän saa satunnaista tukea koulusta, mutta kyllä suurin tuki tulee kotoa. Läksyjä tehdään joka päivä yhdessä. Luetaan iltasadut. Pelataan pelejä. Keksitään jos joitakin keinoja, jotta oppiminen helpottuisi. Tytöllä on omat kirjat ja harjoitukset. Tosiasia kuitenkin on se, että hänelle yleisopetuksen taso vain on liian korkea. Hänen keskittymis- ja omaksumiskykynsä vain on erilaista. Ei voi mitään. Vaikka kuinka me vanhemmat mitä toivoisimme ja tekisimme. Tyttöä myös kiusataan. Haukutaan idiootiksi jne. Häntä ei myöskään oteta mukaan leikkeihin eikä peleihin. Ei siinä opettaja mitään voi tehdä; ei lapsia vain voi pakottaa... Jokainen aamu aloitetaan motivoinnilla ja suostuttelulla, että saadaan lapsi lähtemään kouluun. Lapsi, koulu, kuin myös me vanhemmatkin toivomme, että hänelle löytyisi paikka toisesta koulusta. Erityiskoulusta!
On totta, että jatkossakin olisi pienryhmiä. Mikkolan koulussa on kokeiltu "palkkisysteemiä" ja pienryhmiä. Tuttava, jonka lapsi käy ko. koulua, kertoi että ma, ti ja ke menee pelkästään järjestyksen pidossa ja rauhallisen oppimisympäristön luomisessa. Pienryhmissä on niin paljon erilaisia erityislapsia, että tarvittaisiin aikamoista osaajaa ja paljon lisäresursseja, että ryhmät voisivat toimia. Näin se valitettavasti on!
Uskon vahvasti, että kyse on Vantaan kaupungin säästöohjelmasta. Budjettivaje on jo nyt melkoinen. On suorastaan hupaisaa, että nämä säästöt naamioidaan "oikeudenmukaisuuteen ja yhteisöllisyyden kasvattamiseen". Ihmettelen, kuka oikeasti uskoo, että kaavailtu oppilaiden "hedelmäsalaatti" olisi kenenkään lapsen etu?
Re: Tosiasiaa nimimerkille "vanhemmat tukemaan koulun työtä".
Ihanaa, että kirjoitit näin. Ei se kyllä ole niin, että erityislapsilla on vanhemmat, jotka jättävät kaiken koulun vastuulle! Mitä potaskaa edes väittää näin. Meilläkin tehdään todella paljon töitä lastemme eteen ja ollaan jatkuvasti yhteydessä kouluihin, kaikkien lasten asioissa. Perheenä olemme jo tehneet kaikki järjestelyt mitä vain voi tehdä sen eteen, että voidaan tukea ja olla avuksi niin paljon kuin tarpeellista. Leipääkin pitää silti vielä yrittää jossakin välissä tienata. Jokainen erityislapsen vanhempi tietää myös ettei erityislasten kodeissa vietetä "normaalia lapsiperheen elämää" vaan arki on usein aikaa vievää ja haastavaa ja hyvinkin rytmitettyä. Nimimerkille "vanhemmat tukemaan koulun työtä" muistutan siitä tosiasiasta, etteivät lapset päädy erityiskouluihin sen tähden, että vanhemmat eivät olisi lastensa elämässä mukana. Usein juuri vanhempien tuki ja vastauksien etsiminen lapsensa ongelmiin on johtanut erityiskouluun vaihtamiseen. Kirjoituksestasi kuultaa läpi, ettet ole perillä yhtään siitä millaisia paikkoja erityiskoulut ovat. Kuvittelet niitä, "jostakin syystä vaikeasti kasvatettavien lasten", dumppauspaikoiksi, jonne laiskat vanhemmat voivat heidät sitten unohtaa yhteikunnan ja opettajien kasvatettavaksi. Käy tutustumassa yhteen näistä kouluista! Olen varma, että sinut otetaan avosylin päiväksi vastaan.
Re: Tosiasiaa
#18: Vanhemmat tukemaan koulun työtä - Tosiasiaa
Hei, missäköhän ajassa Vantaa pystyy kouluttamaan uusia erityisopettajia ja lisäämään luokkatiloja lähikouluihin pienryhmille? Nykyään samojen ongelmien kanssa kamppailevat lapset ovat samassa ryhmässä. Kun niillä on lähikoulussa niin erilaisia ongelma-alueita, miten opettajan voimat ja aika riittävät kaikille? Emme ollenkaan ole opettajia vastaan, päin vastoin. Pelkäämme myös heidän uupumistaan.
Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia
Ihmettelen kovasti, miksi tätä uudistusta halutaan väen väkisin viedä eteenpäin. Onko kyse pelkästään rahasta vai onko kyse nyt siitä, että tietyt virkamiehet haluavat kädenjälkensä näkyviin?
On päivänselvää, ettei Vantaa tule saamaan riittävästi ammattitaitoisia erityisopettajia vaaditussa ajassa, kun heistä nytkin vailla muodollista pätevyyttä on muistaakseni lähes joka neljäs - vai oliko luku vielä suurempi... Resursseja ei siis tule olemaan riittävästi, vaikka perusopetuksen johtaja mitä väittäisi. Tilanpuutteesta puhuvat monet opettajat ja rehtorit. Ilmeisesti tarkoituksena on lisätä erityisopettajien pomppimista ryhmästä toiseen ja vähentää pienryhmiä. Koska koulun rehtori päättää, miten uudet erityisopetuksen resurssit jaetaan, on selvää, ettei pienryhmiä voi perustaa, jos ei ole tiloja...näkeekö kukaan muu tällaista kehityskulkua? Tämä jo sinänsä sotii sitä ajatusta vastaan, että lapset tarvitsevat turvallisuutta kokeakseen mahdollisimman pysyvät aikuissuhteet (tutkittu juttu, joka on tutkimattakin selvää).
Ihmettelen myös sitä, miksi toimiva ratkaisu täytyy purkaa. Ensimmäistäkään perustavaa laatua olevaa syytä ei kukaan ole vielä esittänyt.
Nykylainsäädännön mukaan lapsia pitäisi kuulla heihin vaikuttavassa päätöksenteossa - onko lapsia siis kuultu?
Pelkään pahoin, että jos luonnos menee tällaisenaan ja tällaisella aikataululla läpi, tehdään iso karhunpalvelus niin lapsille, heidän huoltajilleen kuin opettajillekin - SIIS KOKO VANTAALLE!
Koska virkamiehet ovat nähneet näin paljon vaivaa erilaisen tiedottamisen ja suunnittelun eteen, voi olettaa, ettei siihen tule juurikaan muutoksia. Ihmettelen, jos näin tapahtuu.
Re: Tosiasiaa nimimerkille "vanhemmat tukemaan koulun työtä".
Osuitpa naulan kantaan...tervetuloa erityiskouluihin seuraamaan kasvatustyötä..."dumppauslaitos" ehtii huolehtia ja välittää lapsista kokonaisuutena, ei vain kaadeta tietoa päähän. Ensin ehditään katsoa silmiin ja ottaa lapsi vastaan huolenpidolla. Kun molemminpuolinen luottamus on saavutettu, saavat lapset ja nuoret opiskella heille sopivassa, turvallisessa pienryhmässä, jossa aikuisilla on aikaa pysähtyä kuuntelemaan muutakin kuin työkirjan vastauksia. Erityisluokalta elämään on positiivinen ja hyvä motto Vantaan erityisluokkakeskittymille, niiden purkaminen on suuri suru monelle pienelle ja isommallekin lapselle, joka kaipaa tukea, turvaa ja aikaa päivittäin.
| This discussion has been closed. |
Hyvin hyvin tärkeä asia-nähty 20 vuoden aikana että kaunis ajatus sijoittaa tavallisiin luokkiin ei toimi jos ei ole apuja resursseja ja etenkin ammatillista henkilökuntaa. Ei ole edes tukena tarpeeksi tällä hetkellä. Tietämys erityislapsen ongelmista on minimaalinen monessa paikkaa.