EI Kangasalan kulttuuritalolle

Kulttuuritalon rakentamisen on päättänyt Kangasalan valtuusto. Päätös on lainvoimainen. Kukaan ei siis valittanut. Rakennuslautakunta myönsi rakentamiselle rakennusluvan. Kukaan ei valittanut. Päätös on lainvoimainen. Haloo. Kannattaisi toimia silloin kun sen aika on. Taitaa olla vaaliase nykyistä valtuustoa kohtaan.

#1: Aktiivinen Seurailija ja kulttuuri-ihminen - Juna meni jo

Valtuuston päätöstä ei ole olemassa. Ellei sinulla ole? Kunnanhallitus on hyväksynyt päätöksen, mutta toimivaltansa ulkopuolella. Esittelijänä on ollut kunnanjohtaja Jukka Mäkelä. Päätös on luonteeltaan sellainen, ettei se kuulu kh toimivallan piiriin, vaan valtuuston. Päätöstä ei ole annettu tiedoksi lain säätämällä tavalla.

Mitä tulee myöhässä olemiseen, myöhässä ollaan vasta kun monttu on kaivettu ja perusta valettu.

Tässä lainaus Kangasalan Kuntafoorumin sivulta facebookista:

1) Miksi kulttuurilautakunta ei ole valmistellut kulttuuritalon sisältöä, hankkeesta valtuusto teki kuitenkin alustavan päätöksen jo vuonna 2008?
2) Jo 11.5.2011 hankesuunnitelmaa täydennettiin Pyykkö museolla mutta asiasta ei aktiivisesti tiedotettu valtuutettuja tai kuntalaisia yleensä, miksi?
3) 18.05.2011 kunnanhallitus teki kuntaa sitovan sopimuksen Hartela Oy:n kanssa viikkoa aikaisemmin tarkennetusta hankesuunnitelmasta poiketen. Onko kunnanhallituksen toimivallan piirissä tehdä tällaisia sitovia sopimuksia joista on taloudellisia seurauksia kunnalle?
4) Kunnan 100 prosenttisesti omistama Torikeskus teki sopimuksen Hartela Oy:n kanssa ilman hankkeen kilpailutusta, rikottiinko siis hankintalakia?
5) Voiko hallitus päättää itsenäisesti että kunta lähteekin rakennuttajaksi ja takaajaksi, vaikka valtuusto on hyväksynyt sopimuksen jossa ne nimenomaisesti rajataan pois?

18.05.2011 kokouksessa hyväksyttiin kuntaa sitoviksi muitakin sopimuksia:
6) Oliko kunnan talousarvioon hyväksytty 35 000 euron kulu mihin hallitus sitoutui hyväksymällä sopimuksen eräiden teosten valuoikeuksista Pyykön kanssa?
7) Kunnalle aiheutuu kuluja Pyykkömuseosta tehdystä sopimuksesta, ylitettiinkö toimivalta myös tässä? (Liiketilat jouduttiin jättämään pois Pyykön toiveiden takia)
8) Sisällöllisesti ja taloudellisesti Pyykkö-museo on merkittävä Kangasalan kunnalle, olisiko tämä periaatepäätös pitänyt valtuuston hyväksyä

9) Vuoden 2010-2012 välisenä aikana kunnanjohtaja Mäkelä on kysyttäessä (mm. valtuustossa) kertonut kuinka Hartelan kanssa tehty sopimus on sitova ja tästä ei voida peräytyä koska sopimus sisältää merkittävän sopimussakon. Sopimuksen sisältö kuitenkin muutettiin oleellisesti 18.5.2011 kokouksessa. Lisäksi herää kysymys onko kunnanjohtaja Mäkelä antanut toistuvasti harhaanjohtavan lausunnon viittaamalla merkittävään sopimussakkoon, koska 18.5.2011 KH:n hyväksytyssä sopimuksessa sakosta ei ole mainintaa, eikä myöskään valtuuston lokakuussa 2008 hyväksymässä sopimuksessa. Onko Hartelan kanssa tehty vielä muita sopimuksia joita ei ole hyväksytty hallituksen tai valtuuston toimesta, vai mistä on kysymys?

10) 14.5.2012 kunnanhallitus hyväksyi rakennussuunnitelman ja päätti sen pohjalta tehdä valtuustolle ehdotuksen lainatakauksen hyväksymisestä. Kunnanhallitus sitoi valtuuston kädet jo ennalta tekemällä sitovan sopimuksen Hartelan kanssa josta kunnanjohtajan mukaan ei voinut enää peräytyä, onko tämä juridisesti oikein?
11) Voiko kunnanhallitus tehdä päätöksiä ilman kulttuuritalon kulu- ja myyntilaskelmia?
12) Onko juridisesti oikein ja laillista tehdä tällaisia päätöksiä ilman kunnan taloudelle päätöksestä seurauksena koituvien riskien tarkastelua, vrt. edellinen kysymys?

13) 20.8.2012 kunnanvaltuustolta haettiin takauspäätös: Oliko väärin jättää esittelemättä valtuustolle edellisen valtuuston tekemä päätös jossa käy ilmi että rakennuttajan piti olla Hartela Oy? Asian esittelyssä valtuustolle ei kerrottu että nyt esiteltyä mallia ei ole mikään valtuusto hyväksynyt
14) Oliko väärin että takauspäätös esiteltiin ainoana mahdollisena toimintavaihtoehtona?
15) Olisiko kunnanjohtajan pitänyt valmistella asia paremmin ja ottaa selvää millainen sopimussakko mahdollisesti oikeudessa määräytyy (olemassa olevat päätökset vastaavissa tapauksissa) ja pyytää itse kesällä 2012 asettamaltaan kulttuuritalon sisältöä pohtivalta työryhmältä liiketoimintasuunnitelma, joka sisältäisi myös tuotto- ja kululaskelmat?
16) Olisiko valtuustolle pitänyt esitellä nämä vaihtoehdot joiden perusteella valtuusto olisi voinut tarkastella kunnan taloudelle koituvia riskejä ja toisaalta käydä arvokeskustelu siitä millainen päätös on järkevä?
17) Olisiko kulttuuritalon toiminnan sisällön suunnitteluun pitänyt sisällyttää myös kulttuurilautakunta?

Kuntalaisvalitus olisi ollut yksi vaihtoehto puuttua noihin päätöksiin, mutta siinä tosiaan oli 30 päivän aikaraja. Juna ei silti ole ihan mennyt. Heini Niklas-Salminen oli selvittänyt asiaa. Kuulemma valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja antoi neuvona että valitusajan jälkeenkin voi vielä vaikuttaa tekemällä kantelun.

#3: Vielä ehtii - Juna ei ole mennyt

Sopimuksen purkaminen pätemättömänä ei kysy aikarajaa. Ensin vain täytyy tehdä päätös, että kunnanhallitus on ylittänyt sopimuksen tehdessään toimivaltansa ja tämän jälkeen purkaa sopimus.

Hartelan kanssa tehdyssä sopimuskesa ei oile mainittu sanallakaan sopimussakkoa sopimuksen purkamisesta, eli ihmettelen kovasti, mistä mm. kunnanjohtaja Mäkelä on vetänyt julkisuuteen sopimussakkoasian. Sakkoon ei voi vedota, kun sitä ei sopimuksessa ole.

Mitä tulisi mahdolliseen korvausvastuuseen asiassa, kunnanhallituksen esittelijä Jukka Mäkelä vastaa siitä, esittelijän vastuulla, että asia tulee esitellyksi lainmukaisesti. Mäkelä EI ASEMANSA VUOKSI VOI OLLA TIETÄMÄTÖN siitä, ettei kunnahallituksella ole valtuuksia tehdä taloudellisesti näin merkittävää sopimusta vaan se on valtuuston tehtävä.

Eikä kultturitalohankkeen lyöminen jäihin estä esim. liiketalon rakentamista, hotellin tekemistä, ravintolan rakentamista yms.

Kovasti kummaksun sitä, miten kunnanhallitus on päätöstä tehdessään suhtautunut hankintalakiin. Rakennushanke on sen mittaluokan asia, että se olisi lain mukaan pitänyt kilpailuttaa.

#1: Aktiivinen Seurailija ja kulttuuri-ihminen - Juna meni jo

Kulttuuritalo tehtiin aikana jolloin päättäjät virheellisesti  luulivat että ikuinen kasvu jatkuu. Vaan nyt onkin hallituspuolueet jakaneet hyvinvointimme ulkomaille ja kunnilta otetaan tuet pois. Joten maailma on muuttunut niin että meillä ei ole varaa kulttuuritalon tyhjiin seiniin. Kangasala ei nyt tue kulttuuria enää sitäkään vähää, koska raha menee tyhjiin seiniin.

 

#4: O Tempora O Mores - Re: Juna ei ole mennyt

Onko tuossa siis tehty virhe, josta voisi joku olla vastuussa? Pitäisikö kuntalaisten palkata lakimies? Onko kunta muuten sijoittanut rahoja jonnekin Kreikkaan?

 

Niille jotka sanovat, että sopimuksista on pidettävä kiinni niin miksi kunnanhallitus ei pitänyt kiinni valtuuston vuonna 2008 päättämästä sopimuksesta? Itse valtuutettuna oletan, että esittelijät ovat tietoisia kunnalle aiheutuvista kustannuksista mutta nyt on paljastunut, että ei kunnanhallitus saatikka virkamiehet tiedä kunnalle aiheutuvista kustannuksista. Edes valtuuston puheenjohtaja jonka pitäisi viimekädessä pitää huolta valtuuston rahankäyttövallasta ei ole ragoinut asiaan mitenkään. Kunanhallitus on kyllä aika kuutamolla Pyykköinensä. SDP:yksi vaaliteemoista on saada tiedotus tällevuosituhannelle. Mitä jos saataisiin ajatuksetkin pois aikakaudelta pyykkö ja cccp esimerkiksi kasitonninen ja avoinuus aikakaudelle. Kokoomuksessa on potentiaalia, kun yksi jäärä on pois pelista.

Juu tehdään Anssi Kasitonnimuseo!

Vanha urkutehdas olisi ollut aivan upea kulttuuritaloksi pienemmällä remontilla,kuin nyt asunnoiksi saneeratut.Hotelli tässä välissä oli myös turha hanke,jonka takia pikkuliikkeet alhaalta ajettiin tampereelle,loppu nekin vuokratulot.

Tämän päivän Kangasalan Sanomissa hyvää faktaa kulttuuritalosta

Uudessa kirjastotalossa on kulttuuritaloa ihan tarpeeksi.

Myöhässä PRKL. :( Maa konkurssissa ja kunnat ja millä hitolla maksamme tuon höskä. ?

On todella vastuutonta, jos näin isossa asiassa on toimittu hyvän tavan vastaisesti ja kyseenalaisilla päätöksillä. En ymmärrä miksi jollekin Kimmo Pyykölle pitäisi kustantaa museotilat muiden varoilla. Onko testamenttivarat lahjoittaneet henkilöt määränneet varansa nimenomaan Kimmo Pyykön museota varten? Keitä nämä lahjoittajat ovat? Aina ennen hankkeen aloittamista pitäisi ensin laskea kannattavuus, on kyseessä sitten pieni tai iso hanke. Maallikkona olen sitä mieltä, että kulttuuritalo-ajatus on jo kuolleena syntynyt. Tampereelle on noin 20 min. matka Kangasalta, joten ehdottomasti valitsen kulttuurikokemukseni sieltä.