Vanha adressi (2008 )

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista Vanha adressi (2008 ).

Jukka Puurula
Kerava

#1 Seinät eivät tee nuorisotyötä!


Nuorisotyön ytimessä on toiminta. Toimivia yksiköitä ei voi korvata. Nuorisotyön arvo ei saa olla vain suurissa kävijämäärissä. Mittareita ei saa laatia vain lyhyen aikavälin vaikutuksien perusteella. Yksikkökokojen kasvattaminen ei voi olla ainoa kehityssuunta. Suunnittelussa pitäisi pystyä ottamaan myös erityisnuoret. Sitä kautta syntyy myös niitä todellisia kustannussäästöjä.

Herätkää ennen kuin on liian myöhäistä! Nyt tehdään päätöksiä vain kvartaalitalouden mallien mukaan. Tunnuslukujen sokea tuijottaminen on viemässä uskottavuuden nuorisotyöltä. Syöttösikaloitako tässä ollaan rakentamassa?

Osallistuva nuoriso- ohjaus, kulttuurinen nuorisotyö, työpajat... vielä ei ole liian myöhäistä.
Pia Parkkonen
Adressin tekijä

#2 Nuorisolautakunnan eilisen kokouksen päätös


Sivulta http://nk.hel.fi/portaali/nlk_kokousasiakirjat.php löytyy kokouksen esityslista ja eilisen kokouksen pikayhteenveto. Sörnäisten hanke on hyväksytty esityksen mukaisesti.

Harjun osalta esityksessä on mm. seuraavaa:

"Harjun nuorisotalon toiminnan keskeinen ydin on musiikki, joka asia-kaskuvakyselyn mukaan on nuorten toiseksi kiinnostavin toiminta. Syksyn aikana tehdään selvitys nuorisoasiainkeskuksen tämän het-kisestä musiikkitoiminnasta, bänditiloista ja muiden, sekä kansalais-järjestöjen että kaupallisten toimijoiden, tarjoamasta musiikkitoimin-nasta. Selvityksen tavoitteena on turvata Harjun musiikkitoiminnan jatkuminen joko toimintakeskuksessa tai selvityksen pohjalta synty-neissä muissa ratkaisuissa".
Pia Parkkonen
Adressin tekijä

#3 Peli ei ole menetetty


Jatketaan voimalla nimien keräämistä adressiin, jotta syksyllä tehtävässä selvityksessä päädytään "muuhun ratkaisuun" eli että Harju jatkaa toimintaansa entiseen malliin.
Susanne Österlund-Toivonen
helsinki

#4 musatoiminta vaiko harjun nuorisotalo?


Onko kyse musiikkitoiminnan vai Harjun nuorisolalon lakkautamisesta?

juha kapiainen
helsinki

#5 kyse on on kummastakin


Harjun musiikkitoimintoja ei voida siirtää monitoimitaloon.
Jukka Puurula
Kerava

#6 "Nuorisoasiainkeskuksen kaikessa toiminnassa edistetään nuorten kulttuuri- ja taidekasvatusta"


Tuo on juuri ydinkysymys. Kukaan ei taida todellisuudessa tietää mihin NK:n juna kulkee. Ei tässä tavoitella ainakaan toiminnan kehittämistä, eikä parhaan toimintaympäristön takaamista nuorten kulttuuritoimintaan. Keskustelun aiheesta tulisi sisältää muitakin argumentteja kuin lyhyen tähtäimen säästötavoitteet. Tässä yhteydessä olisi hyvä huomioida myös nuorisoasiainkeskuksen kulttuuripalvelujen sisällöt ja tavoitteet. Mukaan keskusteluun olisi kutsuttava myös henkilökunta, nuoret ja sidosryhmät.

"Harjun nuorisotalon toiminnan keskeinen ydin on musiikki, joka asiakaskuvakyselyn mukaan on nuorten toiseksi kiinnostavin toiminta. Syksyn aikana tehdään selvitys nuorisoasiainkeskuksen tämän hetkisestä musiikkitoiminnasta, bänditiloista ja muiden, sekä kansalaisjärjestöjen että kaupallisten toimijoiden, tarjoamasta musiikkitoiminnasta. Selvityksen tavoitteena on turvata Harjun musiikkitoiminnan jatkuminen joko toimintakeskuksessa tai selvityksen pohjalta syntyneissä muissa ratkaisuissa."

Jos tämä pitää paikkansa, ei selvitystäkään ole vielä edes tehty. Onko siis perusteltua keskustella jo uusista tilastrategioista? Toiminnan jatkuvuuden takaamiselle ei näin luoda edellytyksiä.

Kun aloitetaan keskustelu mahdollisista "muista ratkaisuista", niin pitäisi olla jo tiedossa alkuperäisten ratkaisuiden ongelmat. Nyt ei pyritä kehittämään palveluita niiden omista lähtökohdista. Tavoitteena ovat vain nopeat ratkaisut ja huterin perustein oletetut säästöt.


Pia Parkkonen
Adressin tekijä

#7 Ensin tehdään ratkaisu ja sitten mietitään sisältö


Tässähän on tosiaan kyse esityksestä, että ensin tehdään päätös Sörnäisten toimintakeskuksen vuokrasopimuksesta ja vasta "syksyllä mietitään Harjun tilannetta."

On kriittistä, että ollaan luopumassa kaupungin omistamasta tilasta ja toiminnot siirretään yksityiseltä vuokrattavaan tilaan. Harjun tila ei ole kallis, vuokran osuus on vain 3,8 e per nuori vuodessa. Mikä takaa, että "kustannussäästö " ei huku Sörnäisten tilan kohoaviin vuokriin, tai että suhdanteet pakottavat eläkevakuutusyhtiön myymään tilat? Voihan se olla niinkin, että Harjun tila vuokrataan eteenpäin hyvällä vuokralla, jolla oletetaan kompensoitavan uuden tilan vuokraa.






Jukka Puurula
Kerava

#8 Pylly edellä petäjään


Meillä Keravalla on eräs tuota toimintamallia osuvasti kuvaava alatyylinen ilmaisu. On todella surullista, ettei NK: ota opikseen tekemistään virheistä. Tässä toistuu nyt jo muutaman vuoden takainen Narrin alasajon skenaario. Työpajatoiminnan lakkauttaminen on toinen todella kyseenalainen toimintamalli. Alueellinen nuorisotyö on kohta kokonaisuudessaan vaakalaudalla, jos päätöksentekoprosessin perspektiivi rajoittuu vain Hietaniemeen. Jos rahoitusta ei saada kaupungilta, on otettava muutkin vaihtoehdot huomioon. Nyt pitää nähdä asiat kokonaisuuksina. Kerran kuopattua ei saa enää elävien kirjoihin; ei edes lautakunnan päätöksellä.

Nuorisotyö, varsinkin kulttuurinen, ei ole kallista. Siinä saavutetut vaikutukset nuorten sosiaalistumisessa ovat pysyviä ja voivat pelastaa monet syrjäytymisvaarassa olevan kaidalle polulle. Oman elämän hallintaa on helpompi opetella, kun ei ole vielä menettänyt otetta kokonaan. Mä uskon että mun oman itsenäistymisprosessin merkittävimpiä aikoja olivat nuo treenikämpillä vietetyt vuodet ja sitä kautta saavutettu mahdollisuus oman luovuuden löytämiseen.

Helsinki on aina tarjonnut parhaat kulttuuripalvelut, jopa meille ulkopaikkakuntalaisille. Tason notkahdus ei saisi johtua vain ulkoa ohjautuvasta päätöksenteosta. Tavoitteet kustannussäästöistä ovat ymmärrettävia, mutta kokonaisuudessa ja tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa ne ovat ylimitoitettuja.
Voidaan myös kysyä, kuinka paljon yksi syrjäytynyt nuori maksaa kaupungille. Mä kuitenkin olen vahvasti sitä mieltä, että Harjun ja nuorisoasiainkeskuksen musiikkipalvelut ovat omansa tuoneet takaisin, vähintään korkojen kanssa. Paljonkohan esim. H.I.M:in ja Rasmuksen pojat ovat tuoneet veromarkkoja takaisin rakkaaseen kotikaupunkiinsa?

Katja Kiuru
Helsinki

#9 Missä mennään ja kuinka kauan?


Tää on todella huolestuttavaa ja surullista, niin kun useimmat viestit, jotka päättäjiltä meille välittyy. Haluuko ne niitä "töhryjä" lisää? Kaikki tahot puhuu nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä. Eikö tämä liity siihen! Kuka yhdistäisi näkemyksen ja toiminnan? En ole vielä kuullut kunnallisvaalipuolueiden, tai -ehdokkaiden puhuvan nuorten asioista. Missä mennään?
Kaikki ymmärtää, että isot talot(Sörkan rantatie) on sisällöiltään ja toiminnoiltaan ja tunnelmiltaan eilaisia kuin pienet (Harju). Eikö Harjua vois pyörittää sivareilla ja palkkatuetuilla ja muutamalla kaupungin työntekijällä? Nuorisotoiminnan Harjussa vois yhdistää palvelukeskus Kinaporin toimintaan; nekin etsinevät tiloja remontin ajaksi. Mikä olis hienompaa kuin yhdistää sukupolvet saman katon alle.
Missä vaiheessa ja kenelle näitä ehdotuksia pitää tarjota/tyrkyttää/ajaa läpi?
Pia Parkkonen
Adressin tekijä

#10 "Kuka yhdistäisi näkemyksen ja toiminnan?"


Katja Kiuru kirjoitti:

"En ole vielä kuullut kunnallisvaalipuolueiden, tai -ehdokkaiden puhuvan nuorten asioista. Missä mennään? "

Ymmh..öööh.....Olen pyydettynä kunnallisvaaliehdokas ja ollut aloitteellinen mm. tämän adressin suhteen, kuten myös mm. adressin http://www.adressit.com/kohtuuhinta.

Motiivini Harjun puolesta puhumiseen on se, että kannatan vahvasti paikallistoimintaa ja erikoistuneita nuorisotaloja "ideaparkkien" sijaan. Kukaan vanhempi ei lähettäisi alle 13 v. lasta toiselle puolelle kaupunkia iltaisin harrastamaan. Eikä "harrastaminenkaan" ole se juttu, vaan käsittääkseni nuorisotyön tavoite on saada nuorisolle mielekästä toimintaa ja hengailu-ympäristö katujen sijaan ja silloin työtä pitää tehdä siellä missä nuoret ovat.

Olen työskennellyt aikoinani teatteriin erikoistuneessa Narrissa Pasilassa ja nähnyt mitä nuorisotyö voi parhaimmilla olla ja ikävä kyllä myös todistanut sen, miten nuorten määrä toiminnassa vähenee kun eri toiminnot "lyödään läjään."

Olen myös aikoinani pyörinyt Harjussa, kuten lukuisat ystäväni ja nyt tänä syksynä oli ilo lähettää oma lapsi tuttuun ja turvalliseen nuorisotaloon kitaratunneille.

Harju on tehnyt eritysnuorten kanssa töitä jo pitkään ja se on tärkeä asia, mikä pitää huomioida nuorisotyön puitteissa eri toimintoja integroidessa. Tyttäreni on dysfaatikko, jonka vuoksi Harju on ylivoimaisen oikea paikka mm. hänelle harrastaa, verrattuna isoon yksikköön, jossa on suuria nuorisovirtoja, hälyä ja mahdollisesti vaihtuvia työntekijöitä. Pelko isossa nuorisotoimintakeskuksessa on myös kiusatuksi tuleminen, koska paikalla on nuoria, joilla on eri intressit.

Aina tietysti voi valita esim. kitaratuntien ottamisen yksityiseltä, jos ympäristö häiritsee, mutta hyvää ja turvallista hengailuympäristöä nuorelle ei voi ostaa. Pidetään siis Harju!
Jukka Puurula
Kerava

#11 Haloo Hietsu- onko ketään kotona?


Kiitettävää kansalaisaktiivisuutta Pia P.! Ihmeen harvoin stadilaiset vaivautuvat kritisoimaan selviä puutteita kaupunkinsa virkakoneistossa. Jos mä asuisin vielä Kalliossa, niin varmasti äänestäisin sua valtuustoon.

Mä olen myös entisenä nk:n työntekijänä ollut todella huolissani kunnallisen nuorisotyön uusista linjauksista. Tämä toimintakeskus- sekoilu tuntuu vievän kaiken huomion nuorisotyön todellisista ongelmista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on alueellisten palveluiden nuorisotyön taso romahtanut. Kerhotoiminta on lakannut paikoin kokonaan. Erityisnuoret ja kulttuuripalvelut keikkuvat muutaman yksittäisen yritteliäämmän toimipaikan varassa. Yleisenä linjauksena on ollut työtuntien seurannan jatkuva kiristäminen ja tunnuslukujen tiukka syynääminen. Tämä on paikoin ollut perusteltuakin, mutta vastapainoksi tiukemmalle kontrollille ei ole tullut kannusteita. Päinvastoin; henkilöstöpolitiikka on päästetty retuperälle. Vakansseja on lakkautettu, määräaikaisia ei enää vakinaisteta ja tuntityöntekijöitä ei käytännössä enää edes oteta työyhteisön jäseniksi. Kun tähän lisää vielä nämä toimipaikkojen tulevaisuuden kyseenalaistamiset, niin enpä todellakaan enää haikaile takaisin entiseen toiveammattiini. Ei tämä kehitys voi johtaa ainakaan nuorisotyön laadun paranemiseen.

Myös kaupungin palvelurakenteen sirpaloituminen on haitannut nuorisotyötä. Joka virastossa tarkkaillaan vain kapealla näkökulmalla omien tunnuslukujen täyttymistä. Ihmiset unohtuvat. Erityisnuorien kanssa työskentely vaatii nykyään hermoja raastavaa taistelua byrokratian kanssa. Sosiaalivirasto, nuorisotoimi, opetusvirasto... kuka milloinkin yrittää kiertää vastuutaan ongelmanuorista, kiristyviin budjetteihin ja ohjeistuksiin vedoten.

Muutoksia ei voi tehdä keskusjohtoisesti, lautakuntien päätöksillä. Päätöksentekoprosessiin on otettava nuoret ja nuorisotyöntekijät. Ulkoisten mallien noudattamisella saamme aikaan vain syvemmän kuilun nuorten ja nuorisotyön välille.
Karmeana esimerkkinä tästä toimii nk:n siirtyminen informoinnissa Helsinki- portaaliin. Kaikki persoonallisuus ja nuorisotyön kannalta olennainen informaatio talojen toiminnasta, niiden omilla nettisivuila, hukkui virkakoneiston kapulakieleen ja tärkeilevään valikkoviidakkoon. Näin käy aina kun itse toimintaa ei nosteta kehitystavoitteiden ensisijaiseksi suuntaviivaksi.

Tähän lopuksi voisin vielä siteerata erästä Kalliolaisen kerhotyön legendaa, Roope Pyhtilää: ”Kun nuorison maailmaan halutaan tuoda jotakin uutta, olisi sen oltava rakentavaa ja ihmisestä itsestään kasvaa. Silloin kun päämääränä on nähdä vikoja olevassa ilman, että on esitettävä omaa, persoonallisuuden kautta kasvanutta ja teoiksi saatettua totuutta, ollaan haihattelun tiellä.”

Pia Parkkonen
Adressin tekijä

#12 Kaupungin tulosyksiköt


Kirjoitin juuri jokunen viikko sitten Kansan Uutisissa kaupungin talouspolitiikasta kritiikkiä vastaavin ajatuksin kuin Jukka P.

Juttu on luettavissa blogistani http://www.pia.fidisk.fi/Pia/Blogi/Blogi.html

Trendi on ollut jo pitkään se, että pirstaloidaan kunnan lakisääteiset tehtävät ja palvelut tuottavuus vaatimuksella toimisektoreihin, joiden pääasiallinen tehtävä on oman koneistonsa ylläpitäminen, eikä alkuperäisen toiminnan sisällön kehittäminen. Lautakuntien surkea tehtävä on nykyisin pysyä vain "alibudjettikehyksessä" ja päättää säästötoimenpiteistä.

Helsinki on rikas kaupunki, jonka talouden ylijäämä on vuosina 2006 ja 2007 ollut lähes 300 miljoonaa euroa, joten rahasta ei ole kiinni nuortenkaan asiat. Poliittinen enemmistö tahtoo nyt vaan toteuttaa järjestelmällisesti ulkoistamisen ja yksityistämisen mallia ja näkyyhän se tässä Harjunkin tapauksessa, olihan esityksessä mukana tutkittavana myös kaupalliset musiikkitoiminnan tuottajat.


Jukka Puurula
Kerava

#13 Kaupunki on ihmisen kuva


Nythän on oivallinen tilanne, näin vaalien alla, herätellä keskustelua julkisen sektorin toiminnasta. Poliitikot ovat tällä hetkellä herkimmillään uusien ideoiden ja annettujen lupausten suhteen. Tuntuu tosin siltä, että vain vasemmisto ja oppositio tunnustavat ongelmat yhteiskuntamme palvelurakenteissa. Kulttuuri ja nuorisotyö kärsivät tästä keskustelun yksipuolistumisesta. Valtapuolueet ovat jumittuneet tukemaan pömpöösejä toimintakeskuksia ja musiikkitaloa. Toisaalta nuorisotyökeskustelun polttopistekin näyttää takertuneen muutamaan yksittäistapaukseen. Ikään kuin graffititaide olisi ainoa elävä nuorisokulttuurin muoto. Tämä on sääli, sillä nuorisotyökeskustelun tulisi mielestäni sisältää myös vaihtoehtoisia näkökulmia. Myös liberaalilla otteella nuorten toimitiloihin on saavutettu merkittäviä tuloksia nuorisokulttuurissa. Sen ovat Kill City ja Lepakko aikanaan todistaneet.

Pelkkä vapaus ei kuitenkaan hoida kasvatustehtäviä. Siitä saimme Keravalla tuntuvan muistutuksen keväällä -90, Lapilan nuorisotalon tulipalossa. Yksi nuori rumpalilupaus siirtyi savuna seuraavaan inkarnaatioonsa harjoitustilojemme mukana. Seuraavassa treenikämpässämme, Harjulla, oli valvontaa ja vapautta sopivassa suhteessa.

Olisi myös olennaista, että nuorisoasiainkeskuksen johto toisi selkeästi esiin näkemyksiään käytännön nuorisotyön ongelmista. Tällä hetkellä keskeisin ideologia näyttää olevan teknokratia. Kuunnellaan vain ns. ”asiantuntijoita”. Asiantuntija voi olla kuka vain, jolla on vähintään maisterin paperit. Käytännön työkokemus ei ole arvoasteikon yläpäässä, varsinkaan jos se on saavutettu nuorisotyön kentällä. Päätöksenteossa pitäisi ottaa huomioon myös ohjaajien ja nuorten mielipiteet. Olisi myös mukavaa välillä nähdä nämä Hietaniemen meritoituneet mestariohjaajat ihan oikeassa käytännön nuorisotyössä. Lasse ja Leena, ottakaapas haaste vastaan. Ensi vuonna voisitte viettää vaikkapa yhden päivän viikosta kenttätyössä, niin tietäisitte mitä taloilla ihan oikeasti tapahtuu.

Humanismi on ainoa asenne, millä ihmistyössä selviää. Se takaa kasvualustan myös tulevaisuuden kulttuurille. Pelkät rakenteet ja tilastot eivät sitä tee. Koneiston tulee tukea ihmisten kasvua. Nuorisotyön politisoituminen ei anna vastauksia perusongelmiin. Päätöksien pitää perustua avoimeen keskusteluun. Keskustelu lähtee käytännön tarpeista. Kun lupaukset ja päätökset on tehty, niistä on pidettävä kiinni vaalien jälkeenkin.

Pia Parkkonen
Adressin tekijä

#14 "LISÄÄ RAHAA NUORISOTOIMINTAAN"-tilaisuus


Suuri kiitos kaikille adressiin osallistuneille. Nimi joukko on jo vaikuttava, vaan edelleen kaivataan tukijoita lisää. Myös Facebookissa toimii ryhmä Harjun puolesta ja siellä on tällä hetkellä jo 782 Harjun ystävää.

Nuorisolautakunnan kokous pidetään 2.10 2008 ja tiedot adressin allekirjoituksien silloisesta määrästä toimitetaan lautakunnan jäsenille 1.10 2008. Nimien keräystä jatketaan tämän jälkeenkin.

Helsingin kaupungin valtuusto käsittelee talousarviota kokouksessaan 5.11.2008 klo 18.00 alkaen ja adressi luovutetaan tätä ennen valtuustoryhmien edustajille.

Adressin luovutustilaisuuden yhteydessä klo 17.00 alkaen järjestetään Senaatintorilla ohjelmallinen mielenilmaisutilaisuus "LISÄÄ RAHAA NUORISOTOIMINTAAN." Nuorten puolesta puhumisen lisäksi viihdytään musiikin, tanssin ja katuteatterin ym. parissa.

Harju ei ole ainoa kohde jonka toiminnan tulevaisuus tulee taata ja puolesta taistella, vaan tilaisuus järjestetään koko nuorisotoimen puolesta, joka tarvitsee kipeästi lisää varoja ja resursseja, jotta paikallisten nuorisotalojen verkosto, erityisnuorisotalojen ja toimintakeskuksien toiminta voidaan turvata ja kehittää edelleen.

Nuorisoon on satsattava!

Tilaisuuden järjestävät Harjun ystävät, kansalaisjärjestöt ja kansalaiset.

Jos tahdot osallistua Senaatintorin tapahtumaan ohjelman järjestelyihin, ota yhteyttä allekirjoittajaan.

Lisätiedot :

Pia Parkkonen
040 848 6062
pia.parkkonen@welho.com


Jukka Puurula
Kerava

#15 ... ja lisää loskaa lahkeeseen


Viime viikolla Harju, tällä viikolla Munkka. Nuorisoasiainkeskuksen typeryyden kuilu on näköjään pohjaton.

http://www.adressit.com/munkkiniemennuorisotaloaeisaalakkauttaa

Jos tämä viikko ei ole avannut päättäjien silmiä nuorten kulttuuripalveluiden ja matalan kynnyksen toimintaympäristöjen suhteen, niin mikä sitten? Jos Munkka ja Harju molemmat suljetaan, niin mitä jää jäljelle? Halli, jossa on pingispöytä ilman palloja... ja valvontakamera.
Pia Parkkonen
Adressin tekijä

#16 Siurala, Siurala, Siurala mitä olet tekemässä!?!


Siurala perustelee nuorisotalojen ja pajojen alasajoa kalleudella, toiminta ei ole kuulemma "kustannustehokasta".

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Munkan+moottoripajan+nuoret+vastustavat+harjoittelupaikan+sulkemista/1135234643977

Miten arvioidaan kustannetehokuutta? Onko olemassa joku talousteoria ja sen avulla kehitetty mittari, millä nähdään miten nuorisotalot ja pajat vaikuttavat nuorten hyvinvointiin? Yksi "JESS" nuoren suusta on esim. 1,5 euron arvoinen?

Nelosella alkaa klo 21.00 Maria-talkshow, jossa on aiheena mm. Nuorisotalojen sulkeminen. Toivotaan että tulee räväkkää tekstiä!
Keiju Saikkonen
Jyväskylä

#17 on kyllä tyhmää


on harvinaisen tyhmää sulkee tollasia paikkoja.
Pia Parkkonen
Adressin tekijä

#18 Nuorisolautakunta päättää 2.10.2008 Harjun tulevaisuudesta


Nuorisolautakunta päättää Harjun nuorisotalon kohtalosta torstaina 2.10. 2008. Tiedotan päätöksestä välittömästi kokouksen jälkeen tällä alueelle.

Alla oleva viesti on lähetetty tänään kaikille nuorisolautakunnan varsinaisille- ja varajäsenille.

***

Arvoisat nuorisolautakunnan jäsenet,

Olette tekemässä merkittäviä päätöksiä Helsingin kaupungin tulevien vuosien nuorisotyöstä ja nuorisotalojen verkosta. Julkisuudesta saadun tiedon mukaan mm. Harjun nuorisotalo olisi lakkautettavien nuorisotalojen listalla. Tietoa ei ole saatu kuitenkaan siitä, miten musiikkinuorisotyötä olisi tarkoitus jatkaa ja missä, jos Harju lopetetaan. Myöskään mitään sisältö-eikä kustannusperusteisia tarkempia selvityksiä Sörnäisten toimintakeskuksen vaikutuksista lähinuorisotalojen toimintoihin ole esitetty, mikä on hämmentävää.

Harjun nuorisotalo on jo vuosia tehnyt arvokasta nuorisotyötä, edistänyt musiikkikulttuuria, sekä toiminut nuorison kohtauspaikkana, jonne kynnys mennä on ollut matala myös erityisnuorilla, jotka tarvitsevat vakaat, pienet ja turvalliset puitteet harrastustoiminnassaan, joita suuremmat keskukset eivät voi tarjota jo yksinään suurempien nuorisovirtojen johdosta.

Kansalaiset ovat reagoineet Harjun lopettamisuhkaan huolestuneena ja tästä syystä 11.9.2008 on perustettu adressi nimellä
HARJUN NUORISOTALOA EI SAA LAKKAUTTAA http://www.adressit.com/harjunnuorisotaloaeisaalakkauttaa.

Allekirjoittajia on 1.10.2008 klo 16.22 1517 kpl. Allekirjoitusten määrä lisääntyy suurella vauhdilla. Adressin yhteydessä on myös keskustelualue, johon kannattaa tutustua.

Lisäksi Facebookkiin on perustettu saman niminen päivittäin kasvava ryhmä http://www.new.facebook.com/group.php?gid=27105188735, jossa on jäseniä nyt 1372. Ryhmässä on uutis-ja keskustelualue, sekä ryhmäpostitusmahdollisuus. Myös siihen kannattaa tutustua.

Harjun tilanteen johdosta on kasvanut yleinen suuri huoli koko nuorisotyön tulevaisuudesta ja taloudellisten resurssien pienuudesta, joten 5.11.2008 klo 17-19.00 järjestetään Senaatintorilla mielenilmaisutilaisuus, jossa järjestäjinä mukana on kansalaisjärjestöjä ym. tahoja. Mielenilmaisussa vaaditaan lisää rahaa nuorisotoimeen.

Facebookin tilaisuuden tapahtumakutsussa http://www.new.facebook.com/event.php?eid=27984793109 on vastausmahdollisuus ja tällä hetkellä on tilaisuuteen ilmoittautunut varmasti 281 ihmistä, "ehkä" osallistujia on 521. Vastausta odottavien ryhmä on 1004 henkilö.

Ilmoittautumismäärä kasvaa myös vauhdilla päivittäin. Facebookin ulkopuolella, muualla järjestöissä ym. asiasta leviää tieto kulovalkean tavoin, joten odotettavissa on merkittävä mielenilmaisutilaisuus.

Huoli pienten ja paikallisten nuorisotalojen lopettamisista on siis suuri. Kauhajoen ampumistapaus on nostanut keskusteluun yhteisöllisyyden, joka on hukkumassa netin kasvottomiin verkostoihin. Nuorisotalojen toiminta on juuri sitä ennalta ehkäisevää toimintaa nuorten hyvinvoinnin puolesta, jota nyt on hallitusvallankin puolelta perään kuulutettu.

Toivomme, että nuorisolautakunta harkitsee ja päätyy parhaaseen mahdolliseen päätöksen nuorten eduksi nyt ja tulevina vuosina.


Lisätietoja
Pia Parkkonen
pia.parkkonen@welho.com
040 848 6062

Susanne Österlund-Toivonen
helsinki

#19 Missä nuorten mielipiteet?



On ollut upeata seurata tätä keskustelua ko. sivuilla. Hämmästelen kuitenkin erittäin suppeata keskusteluryhmää. Missä on kaikki nuoret ja heidän mielipiteensä. Osallistuin kaksi vuotta sitten nuorten forumiin jossa yhtenä aiheena oli nk:n toiminta. Keskustelu käsitti mm nuorisoasiankeskuksen näkyvyyden, tiedottamisen ja toiminnan sisällön. Nuoret olivat yksimielisiä siitä että Helsingistä puuttuu nuorille suunnattu hyvin profiloitunut toimintakeskus. Toimintakeskus jossa nk:n erityistoiminnat olisivat saman katon alla, myös musiikki joka on yksi nuorten tärkeimmistä harrastuksista. Tätä tämän päivän NUORET halusivat! En ota kantaa tulevaan Sörkässä olevaan tilaan (en ole käynyt), mutta tämän kokoiseen kaupunkiin toimintakeskuksia pitäisi mahtua muutama.
Enkä voi mitenkään uskoa että nuorisoasiankeskus taikka lautakunta olisi lopettamassa tai edes vähentämässä musiikkitoiminta. Kyllä jokainen järjissään oleva nuorisotyöntekijä ja nk:n päättäjä tietää että tämä toiminta on erittäin tarpeen, mutta toimintoja voi siirtää, yhdistää ja kehittää.
Tiedän myös että muutos tuo tuskaa ja että nk ei ole ollut muutosprosessien viejänä ehkä parhaimmillaan. Toimintakeskus ajatukset ja sen toteuttamishaaveet ovat kuitenkin kyteneet nk:ssa niin kauan kun minä muistan, vai mitä ”Kookos live forever”. Joten nyt on aika niiden haaveiden toteutua. Jos Sörkkään ei musiikkitoimintoja voi sijoittaa, niin se on väärä paikka toimintakeskukselle. Etsikää uusi tila.
Pia Parkkonen
Adressin tekijä

#20 Keskustelun laajuudesta


Keskustelu nuorisotoiminnan tilasta ei ole mitenkään suppeaa, miltä voi näyttää, jos vain adressien keskustelua on seurannut. Keskusteluavaus näillä foorumeilla on poikinut laajaa kiinnostusta jo useammallakin taholla ja foorumilla, missä tämän päivän nuorten ääni kyllä kuuluu laajasti ja demokraattisesti.


http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Rock-konkarit%20nauhoittivat%20nuorisotalon%20studion%20pelastamiseksi/1135239985928

Pia Parkkonen
Adressin tekijä

#21 Save Nuta: "Rock'n'Roll High School" julkaistu!


http://www.tivoli.fi/savenuta/SAVENUTA%20ANAMORPH%20MASTER.mov

Tietoja Save Nuta

Munkkiniemen nuorisotalo on toiminut ansiokkaasti rock'n'roll-yläasteena jo melkein 20 vuotta. 1992 talolle avattiin korkealuokkainen demostudio, jossa nuoret bändit pääsivät ensi kertaa työskentelemään ammattilaisolosuhteissa. Sana MD-studiosta levisi kulovalkean tavoin ja siellä valmistui parhaimmillaan 150 demoa vuodessa. Jotkut demoäänitykset ovat päätyneet menestyslevyille asti. Esimerkkeinä mainittakoon HIM, Don Huonot, Lordi, Von Hertzen Brothers, Lemonator, Egorippi ja Zen Cafe. MD-studion tarkkaamossa ovat myös työskennelleet monet maamme kuuluisimmista ääniammattilaisista kuten Hiili Hiilesmaa ja Mikko Karmila.

SAVE NUTA -projekti käynnistyi vauhdilla, kun munkkiniemiläistynyt Ville Valo kuuli nuorisotalon sulku-uhasta. Valo kokosi vanhat kaverinsa kokoon ja levytti MD-Studiossa version Ramonesin Rock'N'Roll High School -kappaleesta yhdessä iltapäivässä. Solisteiksi pyydettiin kahden Munkkiniemessä työskennelleen nuoren bändin laulajat - Wrecking Queensin Nöpsy ja Stunning Gunsin Tommi Kumén. Kaiken kruunasi The Ramones -yhtyeen rumpalin, Tommy Ramonen raflaava johdanto kappaleeseen.

"Me tehdään sitä mitä me osataan. Olisi kaikkein siisteintä, että me annettaisiin tämä biisi Stadille lahjaksi ja homma jatkuisi", Valo kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa.

Allekirjoita vetoomuksemme Munkan NuTan säilyttämiseksi: http://www.adressit.com/munkkiniemennuorisotaloaeisaalakkauttaa

Allekirjoita vetoomus rahojen lisäämisestä nuorisotoimintaan: http://www.adressit.com/lisaarahaanuorisotoimeen

Virallinen osallistujalista:

Rummut: Antti Lehtinen (Scandinavian Music Group)
Basso: Ville Valo (HIM)
Kitara: Joel Melasniemi (Scandinavian Music Group)
Kitara: Markus Nordenstreng (The Latebirds)
Urut: Burton (HIM)

Liidivokaalit: Nöpsy (Wrecking Queens) ja Tommi Kumén (Stunning Guns)

Kööri:
Lasse Kurki (Lemonator)
Janne Joutsenniemi (SubUrban Tribe, Stone)
John McGregor
Markus Nordenstreng
Jukka Puurula (Don Huonot)
Samuli Putro (Zen Cafe)
Tommi Kumén
Teemu Kumén
Nöpsy
Cisse Diamond

Erikoisvieras: Tommy Ramone (The Ramones)

Pullavastaava: Ville Valo
Teepoika: Markus Nordenstreng
Äänitys: J-P Cavonius, Jukka Puurula
Miksaus: Mikko Karmila
Hengessä mukana: Hiili Hiilesmaa
Masterointi: Svante Forsbäck (Chartmakers)
Erityiskiitokset Munkkiniemen nuorisotalon ja Hattutehtaan henkilökunnalle.
Pia Parkkonen
Adressin tekijä

#22 Helsingin nuorisotoiminta on kriisissä.


Helsingin Kaupunginhallitus, valtuustoryhmät ja valtuuston puheenjohtajisto, sekä nuorisolautakunta ovat saaneet alla olevan vetoomuksen nuorisotoiminnan määrärahojen lisäämiseksi.

**************************************************************
Arvoisat Kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsenet.

Helsingin nuorisotoiminta on kriisissä.

Helsingin kaupungin nuorisotoimen budjetti on jäänyt polkemaan paikoilleen laman jälkeiselle tasolle suhteessa kunnan muihin palvelumuotoihin ja muiden kaupunkien, mm. Espoon, vastaaviin nuorisomäärärahoihin.

Nuorisotyön jo olemassa olevat perustoiminnot ovat ns. kustannustehokkuuden ja tulosvastuullisuuden vaatimusten nimissä uhattuina. Lakkautettavien listalla ovat mm. suositut Harjun ja Munkkiniemen nuorisotalot. Toimintoja on tarkoitus siirtää Sörnäisten toimintakeskukseen, vaikka tulevan toiminnan sisältö ja tilojen resurssit eivät ole vielä selvät. Onko virkamiesten puolella priorisoitu oikein?

Kaupungin oman rahoituksen ohessa nuorisotyötä tuetaan myös ulkoapäin, kuten tiedätte. Valtio nosti nuorisotyön määrärahojaan vuoden 2009 budjetissa 11 prosentilla eli 5 miljoonalla. Rahoilla tuetaan nuorisotyöhankkeita ja palvelurakenteiden kehittämistä sekä työpajatoimintaa. Hankerahat ovat korvamerkittyjä, eli niillä ei voi tukea jo vakiintunutta nuorisotalotoimintaa.
Nuorisotoimintaa rakennetaan ja kehitetään tällä hetkellä kuin taloa, johon tulee lisäsiipiä hankkeiden muodossa, mutta sokkelia eli perustoimintaa puretaan samanaikaisesti.

Mitä Helsingissä on tehty viime vuosien tukirahoilla?

Erinomaisia määräaikaisia yhteistyöhankkeita on toki luotu, mutta palvelurakenteiden kehittämistyö on näkynyt lähinnä hallinnon paisumisena. Nuorisotyöpajatoimintaa Helsinki on tukenut mm. sulkemalla Munkkiniemen moottoripajan, jonka tilat seisovat nyt varusteineen tyhjinä.

Missä ovat nuorisotoimen pidemmän aikavälin visiot? Nuorisoasiainkeskuksen toiminta- ja tilastrategia vuosille 2007-2012 tiivistyy avauskappaleeseen:

"Selvitetään, voidaanko joistain tiloista luopumalla ja korvaamalla ne pienemmillä tiloilla tai muilla nuorisopalveluilla tuottaa säästöä, jota käytetään toimintakeskus–tyyppisten nuorisotalojen kehittämiseen."

Nuorisotyöstä tehtyjen monien tutkimusten mukaan pitkäjänteinen ja vakaa nuorisotyö kantaa parasta hedelmää. Laaja nuorisotaloverkko tuttuine nuoriso-ohjaajineen tavoittaa parhaiten herkässä kasvuvaiheessa olevat nuoret. Toimintakeskukset ovat toki tervetullut lisä nuorisotaloverkostoon.

Uusin Nuorisobarometri, jossa selvitettiin suomalaisnuorten arvoja ja asenteita, julkaistiin 14.10.2008. Sen mukaan nuoret ovat tyytyväisimpiä nuorisotyöntekijöihin ja nuorisotiloihin, retkiin, leireihin ja tapahtumiin. Tyytymättömyyttä on eniten liittyen verkkonuorisotyöhön ja nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. Valitettavasti viime vuosina nuorten toiveiden toteuttaminen ja kehittäminen on resurssien supistusten vuoksi muuttunut lähes mahdottomaksi.

Joitakin vuosia sitten voitiin vielä järjestää esim. teatterileirejä ym., joita nuorisotyöntekijöiden mukaan toivotaan vieläkin paljon. Nyt ei ole mahdollista edes järjestää nuorisotaloissa yhteisöllisyyttä lisääviä pientapahtumia kuten "kisastudioita".

Nuorisotyöntekijöiden määrä on vähentynyt ja nuorisotaloja suljettu samaan aikaan, kun nuorten pahoinvointi ja huostaanotot ovat lisääntyneet. Vuonna 2008 huostaanottoja oli jopa kolmanneksen enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Helsingin kaupungin kustannukset yhdestä huostaanotetusta lapsesta ovat 300 eur/vrk, joten ei ole vaikea laskea ennaltaehkäisevän nuorisotyön kannattavuutta.

Nuorisotyöntekijät ovat moniosaajia, jotka voisivat yhdessä sosiaalitoimen kanssa tehdä yhteistyötä esim. jalkautumalla kaduilla vellovien nuorten pariin, ohjata heidät mielekkääseen toimintaan ja pelastaa näin monia syrjäytymisuhan alla olevia nuoria. Näin on aikoinaan toimittukin, mutta nykyisillä määrärahoilla tämä nuorisotyön muoto on mahdottomuus.

Nuorisoon kohdistuneet viime aikojen traagiset tapahtumat ovat kääntäneet katseet jo maailmaltakin kohti meitä suomalaisia, jotka olemme entuudestaan tunnettuja suurista itsemurhaluvuistamme. Nyt viimeistään on Helsingin kaupungin toimittava konkreettisesti nuorten aseman parantamiseksi ja tuettava nuorisotoimintaa riittävillä määrärahoilla perustoimintojen ylläpitämiseksi ja nuorisotyön kehittämiseksi.

"Lisää rahaa nuorisotoimintaan" - liikkeessä on mukana jo tuhansia ihmisiä, jotka ovat allekirjoittaneet adressit:

http://www.adressit.com/lisaarahaanuorisotoimeen
http://www.adressit.com/allekirjoitukset/munkkiniemennuorisotaloaeisaalakkauttaa/
http://www.adressit.com/harjunnuorisotaloaeisaalakkauttaa

Lisäksi maailmalla tunnettu HIM-yhtyeen keulakuva Ville Valo on ottanut asian omakseen ja tänään 16.10.2008 on julkaistu Munkkiniemen ja Harjun nuorisotalojen säilyttämistä puolustava, sekä nuorisotoimen määrärahojen lisäämistä tukeva single ja video "Rock'n'Roll High School". Siinä on mukana Suomen huippumuusikoita ja päätähtinä ovat tietysti nuoret. Singlen introssa on tervehdys Helsingin kaupungille maailmankuululta muusikkolengenda Tommy Ramonelta (The Ramones).

Single tulee soimaan radioasemilla ja leviämään useiden linkkien mm. Youtuben ja MySpacen kautta ympäri maailmaa. Ensimmäisen julkisuuteen lasketun linkin suosio ruuhkautti serverin niin, että se ei enää kestänyt. http://www.tivoli.fi/savenuta/SAVENUTA%20ANAMORPH%20MASTER.mov

Senaatintorilla järjestetään 5.11.2008 klo 17-19.00 ohjelmallinen mielenilmaisutilaisuus nuorisotoimen määrärahojen lisäämiseksi. Tilaisuudessa esiintyy tämän päivän nuorisotalojen nuoria sekä entisiä kasvatteja, nykyisiä tähtiluokan artisteja.
Ilmoittautuneita tapahtumaan on jo yli 500 yksin Facebook-yhteisöjen kautta.

Hyvät Kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsenet, pyydämme teitä vakavasti huomiomaan tulevassa Helsingin kaupungin talousarviossa nuorison hyvinvoinnin ja sen tukemisen.

Helsingissä 16.10.2008

"Lisää rahaa nuorisotoimeen"- kansanliikkeen puolesta

Pia Parkkonen

pia.parkkonen@welho.com
puh. 040 848 6062

Kirjoittaja on poistanut viestinsä (Näytä tarkemmat tiedot)



Jukka Puurula
Kerava

#24 Melkein naurattaa


Ei mennyt ihan putkeen tämä nk:n uusi uljas toiminta- ja tilastrategia:

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Munkkiniemen%20ja%20Harjun%20nuorisotaloja%20ei%20suljeta/1135254988221

Jos tästä ei vedetä jo johtopäätöksiä nk:n hallinnossa, niin mistä sitten?

Kommentoi adressia