Kieli on ajattelun väline ja ja jos sen hallitsee huonosti, on oletettavaa että oppiminen on myös heikkoa. "Koulumailmankin asiantuntijatkin huolissaan suomen kielen heikosta oppimistuloksista."
Nythän ruotsia luetaan yhtä monta viikkotuntia kuin englantiakin, mutta armovitosista päätellen sitä ei opita, mutta englantia osaavat jo alakoululaisetkin. Mitä jos annettaisiin oppilaiden itse valita tuo toinen vieraskieli - taitaisi tulokset silloin tyydyttää jo meidän talouselämäämmekin. Olisiko aika palata perusasioihin, back to basics? Opettajat opettaisivat, oppilaat opiskelisivat, ja politiikot kuuntelisivat alan asiantuntijoita, joita on tyrmätty jo vuodesta 1968 kun nykyinen kielilaki tuli voimaan. Nyt kieliopin resusseja menee pakkoruotsiin, jonka oppimistulokset on heikkoja, pienen marginaalikielen opiskelu on kansantaloudellisestikin kallista, ja tulevaisuutta ajatellen hyödytöntä. Kuta useampia kieliä ymmärrämme, sitä laajempi on maailmamme. Se takaa bibliodiversiteetin , pääsyn eri kirjallisuuksien äärelle. Ei ole tarvis suojella vain pienten kielten säilymistä, myös ranskaa, saksaa, italian, ruotsin ja venäjän osaamista on tuettava ja lisättävä. Tätä suomi ja talouselämä tarvitsee muuttuvassa kielten mailmassa.