Pro Kupari

Voimajohdot

Sähkönsiirrossa käytettävät voimajohdot aiheuttavat ympärilleen pientaajuisen sähkö- ja magneettikentän. Altistus keskittyy johtojen välittömään läheisyyteen. Siten vain hyvin pieni osa Suomen väestöstä altistuu voimajohdon kentille.

Suurjännitteisiä voimajohtoja on kantaverkossa kolmea päätyyppiä. Suuret korkealla kulkevat 400 kilovoltin voimajohdot muodostavat Suomen kantaverkon. Asutuskeskuksissa rakenteeltaan hieman pienemmät 110 kV johdot ovat yleisempiä. Pienikokoisia 20 kV keskijännitejohtoja käytetään haja-asutusalueella. Sähkökenttä voi olla altistuksen kannalta merkittävä suoraan 400 kV johdon alapuolella ja jopa ylittää väestölle asetetun raja-arvon. Tämä ei kuitenkaan rajoita satunnaista oleskelua kuten marjojen poimimista tai maaviljely- ja metsätöiden tekemistä voimajohtojen alla. Muilla voimajohtotyypeillä sähkökenttä ei ole altistumisen kannalta merkittävä.

Voimajohtojen synnyttämä magneettikenttä esiintyy ainoastaan voimajohtojen välittömässä läheisyydessä. Magneettikenttä on verrannollinen voimajohdoissa kulkevaan virtaan, joka on suurin 400 kV kantaverkossa. Väestölle asetettu raja-arvo 100 µT ei ylity edes suoraan johtojen alla, missä kentän voimakkuus on suurimmillaankin neljäsosa raja-arvosta. Altistustaso tippuu alle sadasosaan väestölle asetetusta raja-arvosta 60–70 metrin päässä 400 kV johdoista ja 20–40 metrin päässä 110 kV johdoista. 20 kV johtojen alla altistuminen on aina alle sadasosan väestön raja-arvosta.

Kaupunkitaajamissa käytetyistä maakaapeleista ei sähkökenttää tule kaapelin ulkopuolelle. Magneettikenttä ulottuu maanpinnalla muutaman metrin päähän kaapelista.

Kuntien kaavoitusviranomaiset voivat pyytää Säteilyturvakeskukselta lausuntoja voimajohtojen lähelle rakentamisesta . STUK onkin antanut suosituksia siitä, miten esimerkiksi uusia asuinalueita, teollisuusalueita tai vaikkapa kauppakeskuksia tai golfkenttiä voi sijoittaa voimajohtojen läheisyyteen.

Eli en olisi kovinkaan huolissani niistä voimalinjoista... :)