Säilytetään Saarenmaan Kyläkoulu

Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana

#201

Kyläkoulu on elinvoimaa - vasta sitten, kun lapsia ei enää ole, on koulun lakkauttamisessa järkeä. Nyt lapsia on ainakin seuraavat 5 vuotta. Peruskorjausta koulu tarvitsee vasta 6-10 v päästä. Ei siis ole syytä lakkauttaa koulua nyt.

(Tikkala, 24.04.2018)

#203

Tuen pienien koulujen säilyttämistä.
Ensinnäkin: Tähän mennessä on lakkautettu jo n. 94 % suomen pienistä kouluista. Päättäjät miettivät jo nyt että olikohan siinä järkeä ja tulikohan siinä ollenkaan säästöjä..
Toiseksi: pienissä kouluissa pystytään toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa paljon paremmin oppilaan näkökulmasta katsottuna. Isot koulut eivät pysty tukemaan oppilasta niin hyvin kuin pienet.
Kolmanneksi: Monissa, isoissa ja uusissa, kouluissa on sisäilmaongelmia, miksi terveet pikkukoulut pitää ajaa alas että saataisiin lapset ylikansoitettuihin ja huonoihin/sairaisiin kouluihin..
Päättäjät, ajatelkaa lapsia!

(Valkola, 24.04.2018)

#207

Ottakaa nyt järkikäteen näitten tulevaisuuden toivojen kanssa ja pien koulut säästetään

(Jyväskylä, 24.04.2018)

#213

Perehtykää seuraavan tutkimukseen ja ajatelkaa kerrankin lapsia ettekä rahaa.
Kasvatustieteen maisteri Lea Häyrisen väitöstutkimuksen mukaan koulun ympäristöllä on suuri vaikutus oppilaiden virkistymiseen koulupäivän aikana. Tutkimuksen mukaan kahden maaseutukoulun oppilaat kokivat koulun pihan ja lähiympäristön luonnon tarjoavan heille lukuisia mahdollisuuksia virkistymiseen. Virkistymisen Häyrinen määritteli tunnetilana, joka syntyy hyvää oloa tuottavan toiminnan kautta. Toiminta poistaa stressiä ja jännittyneisyyttä palauttaen luovuuden tilan.

Koulujen luontoympäristöt ja sosiaaliset suhteet luovat puitteet virkistymiselle

Tutkimukseen osallistui kolmekymmentäkaksi 9–12-vuotiasta oppilasta pienessä kyläkoulussa ja kirkonkylän koulussa. Tutkimuksessa ilmeni, että kyläkoulun oppilaat kokivat virkistyvänsä parhaiten leikkimällä luonnontilaisessa välituntipihan osassa. Kirkonkylän koulun oppilailla tällaista mahdollisuutta ei ollut ja heidän virkistymisen kokemuksensa painottuivat liikuntaan välitunneilla ja oppitunneilla, leirikoulussa ja retkillä usein rakennetussa luontoympäristössä. Myös kyläkoulun oppilaat kokivat liikunnan oppiaineena koulun pihalla ja lähiympäristössä virkistävänä. Molemmilla kouluilla luonto oli helposti saavutettavissa ja oppilailla oli pääsääntöisesti hyvä luontosuhde. Koulujen käytettävissä olleet luontoympäristöt vaikuttivat näin merkittävästi oppilaiden virkistymisen kokemuksiin.

Oppilaiden sosiaalinen ympäristö muodostui tutkimuskouluilla eri tavoin. Kyläkoululla kaikki koulun oppilaat ja koko koulun henkilökunta toimivat yhdessä. Kirkonkylän koulun oppilaat ilmaisivat, että heille läheiseen ryhmään kuuluivat oman luokan oppilaiden lisäksi noin kaksikymmentä tuttua oppilasta, oma opettaja ja muutama muu opettaja. Oppilaat kokivat molemmilla kouluilla suhteet koulutovereiden kanssa hyvin tärkeäksi osaksi virkistymistään.

Oppilaiden vireystasot vaihtelivat lukuvuoden aikana

Tutkimuksessa selvisi, että vireystasot vaihtelivat lukuvuoden aikana rasittavien ja virkistävien asioiden suhteessa. Oppilaat kertoivat monipuolisesti vireystasoihinsa liittyvistä asioista. Häyrisen mukaan oppilaiden vireystasoja voidaan mitata, ja niiden taustalla olevia tekijöitä voidaan tunnistaa.

KM Lea Häyrisen väitöskirja Virkistyminen koulupäivän aikana. Oppilaiden kokemuksia kahdessa maaseutukouluympäristössä. tarkastetaan ItäSuomen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Eila Jeronen Lapin ja Helsingin yliopistoista ja väitöstilaisuuden valvojana toimii professori Tuula Keinonen Itä-Suomen yliopistosta.

(Äänekoski, 24.04.2018)

#246

Oma kyläkoulu nostaa koko alueen tasoa!

(Puuppola , 25.04.2018)

#250

Seuraavan 5 vuoden sisällä tiedän pelkästään Lintukankaalta ainakin 10 lasta, jotka voisivat ennemmin aloittaa Saarenmaan koulussa kuin valtavassa Keski-Palokassa. Alueen väestörakenne muuttuu tasaisesti ja lapsiperheitä muuttaa enemmän oppilaaksiottoalueelle. Koulu pitää säästää!

(Palokka, 25.04.2018)

#254

Älkää tuhotko kaikkea säästöjä miettiessänne.

(Palokka, 26.04.2018)

#269

Samanlailla ne kuljetuskustannukset tulee, kun oppilaita kuskataan Savulahteen, Mankolaan tai Keski-Palokkaan.

(Jyväskylä, 28.04.2018)

#295

Säilyttäkää tämä ihana koulu!!lapseni aloittaa koulupolkuni ensi syksynä kyseisessä koulussa.

(Nyrölä, 17.05.2018)

#300

Pitäkää Saarenmaan kyläkoulu toiminnassa.

(Palokka, 17.12.2018)

#305

Saarenmaan koulu on hyvä koulu.

(Jyväskylä, 17.12.2018)

#312

Kaikki lapsukaiset kun laitatte pelkästään isoihin yhteinäisiin kouluihin ensinnäkin oppiminen kärsii isojen luokka kokojen takia ja tukiopetusta tarvitsevat eivät välttämättä tule sitä saamaan, koulukiusaamiseen on vaikeampi puuttua oppilasmäärien takia ja tämä taas lisää valtion kuluja mikäli kiusattu joutuu Kelan avustuksella käymään psykoterapeutililla jne. Mahdollinen päihteiden käyttö saattaa alkaa joidenkin oppilaiden kohdalla nuoremmassa iässä, koska esim. tupakan saatavuus tai nykyisin koulumaailmassa erittäin paljon lisääntyneet huumausaineiden saatavuus (esim. Kannabis) helpompaa isossa koulussa. Oppilaiden lähteminen vääriin porukoihin sekä opettajien kunnioitus vähenee ja ”hankalat” oppilaat lisääntyvät.
Mikäli Saarenmaan koulu lakkautetaan lähtee myös kyläläisiltä liikuntamahdollisuudet.
Miettikää päättäjät joskus järjellä asioita älkääkä vain pelkkää olematonta säästöä.
SAARENMAAN koulua ei pidä missään tapauksessa lakkauttaa!!!!

(Jyväskylä, 18.12.2018)

#321

Kyläkoulut kunniaan

(Jyväskylä, 21.12.2018)

#330

Pieni kyläkoulu on ehdoton!

(Jyväskylä, 22.12.2018)

#333

Missään tapauksessa ei saa lopettaa tervettä ja idyllistä kylämme koulua joka toimii myös muuten vapaa-ajan toiminnan paikkana.

(Palokka, 25.12.2018)

#346

Luin adressista Palokkalehdestä (nro 20.12.2018). En ole luontaista muuttoliikettä enkä varsinkaan kehitystä vastaan. Pakotettua muutosta en kannata. Minun mielestäni yhteiskuntarakenteen muutoksissa tulee huomioida asioita laajasti, ei pelkästään järjestävän tahon primäärisiä kustannuksia tarkastellen. Usein koulujen lakkauttamisessa näin on. Tulee huomioida kaikki kerrannaisvaikutukset mukaan lukien lasten koulumatkat (2 €/h ?), kyläyhteisön lisääntyneet kulkemiskulut harrastuksiin ja palveluihin, jne., joita on hyvin listattu kirjoituksessa. Green care ja luontoarvot ovat jo tätä päivää ja varsinkin tulevaisuutta ihmisten hyvinvoinnin mahdollistamiseksi, ja niiden kehittäminen jo nykyisen, kaupungin ulkopuolisen infrastruktuurin pohjalta on kannattavaa verrattuna siihen, että perinteinen ajetaan ensin alas.

Lapseni käyvät Mankolan koulua. Voin vahvistaa, että oppilaita on hyvin paljon ja ryhmäkoot jo nyt suuria.

Toimivan ja olemassa olevan lakkauttaminen on (luonnonvarojen) tuhlausta.

"Eihän täs o mitään järkee!"
- Make-vauva - Putous

(Jyväskylä, 01.01.2019)

#347

Tervettä koulua hyvällä sisäilmalla ei saa lopettaa. Niin paljon on kouluja homeessa joissa lapset sairastuvat. Eihän meillä ole kohta veronmaksajia kun sairastuvat ja menettävät terveytensä jo kouluissa!

(Jyväskylä, 02.01.2019)

#350

Omat lapseni muistelevat vieläkin lämmöllä ihanaa kyläkoulua. Hyvä ja turvallinen alku koulupolulle. Nyt käytämme kansalaisopiston palveluja koululla joka meillä kylällä on.

(Vertaala, 02.01.2019)

#352

Janakkalassa pikkukouluja on yritetty lakkauttaa vuosikausia. Karkeasti voi sanoa:” Kun koulun valot sammuvat, kylän valot sammuvat myös.” Kuntalaisten hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin tulokset näkyvät kuntataloudelle viiveellä. Pahoinvointi on äärettömän kallista, hyvinvointi tuottavaa. Lähipalvelut takaavat hyvinvoinnin ja luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä myöskin lisää hyvinvointia. Hyvinvoivat kuntalaiset, ikään katsomatta, ovat kuntatalouden näkökulmasta ”halpoja” ja tuottavia. Uskallatteko olla rohkeasti tulevaisuuden hyvinvoinnin tuottajia ja säilyttää kyläkoulun?

(Janakkala, 04.01.2019)

#355

Todella lyhytnäköistä politiikkaa

(Jyväskylä, 10.01.2019)