Etelä-Afrikan vainotuille maanviljelijöille on tarjottava poliittista turvapaikkaa

Etelä-Afrikan maanviljelijät ovat hengenvaarassa.
Viime vuosina julkisuuteen on tihkunut yhä enenevässä määrin tietoja, joiden mukaan Etelä-Afrikan enimmäkseen valkoihoisista buureista tai afrikaanereista koostuva maanviljelijäväestö on joutunut toistuvasti mustien tekemien murhaiskujen kohteeksi. Näissä ns. farmimurhissa on tapettu kymmeniä tuhansia maanviljelijöitä ja niihin on liittynyt erityisen brutaalia kidutusta. Pelkistä ryöstömurhista ei ilmeisesti ole ollut kysymys, sillä tekijät ovat joissain tapauksessa odottaneet uhrien kotiinpaluuta tuntikausia eivätkä useinkaan ole saaneet merkittävää ryöstösaalista. On pikemminkin viitteitä siitä, että käynnissä on systemaattinen terrorikampanja, jolla maanviljelijät saadaan pelon valtaan. Samaan aikaan maan hallinto valmistelee maatilojen pakkolunastusta valkoisilta ilman korvausta.

Tätä voidaan verrata Stalinin 1930-luvulla suorittamaan ukrainalaisten kulakkien maatilojen pakkokollektivisointiin, joka johti valtavaan nälänhätään. Kulakit nähtiin tietenkin "rikkaina sortajina" ja "vallankumouksen vihollisina."

Koska kysymys ilmeisesti on tällaisesta marxilais-leninistisestä oikeudenjaosta, myös mustat maanviljelivät Etelä-Afrikassa ovat joutuneet hyväosaisuutensa vuoksi hyökkäysten kohteeksi, eikä heidän ahdinkonsa ole sen vähäteltävämpi asia kuin valkoistenkaan. Koska kuitenkin suurin osa suurtilallisista on valkoisia buureja, erityisesti he profiloituvat "sortavaksi luokaksi". Noin kuuden prosentin kannatusta nauttivan marxilais-leninistisen EFF-puolueen johtaja Julius Malema sanoi taannoin haastattelussa: "Emme vaadi valkoisten ihmisten teurastamista, ainakaan toistaiseksi." Myös entinen presidentti Jacob Zuma on julkisessa puoluetilaisuudessa laulanut kansanjoukon mukana laulua, jossa yllytetään "ampumaan buureja."

Etelä-Afrikka on epäpätevän taloudenhoidon seurauksena luisumassa kaaokseen, mistä viimeaikainen Kapkaupungin vesipula on vasta esimakua. Ensimmäisenä raivostuneiden kansanjoukkojen lynkkauslistalla ovat todennäköisesti valkoiset buurit ja muut "sortajakapitalistit", minkä vuoksi länsimaiden on tarjottava heille poliittista turvapaikkaa. Esimerkiksi Kanada ja Australia ovat kuitenkin kieltäytyneet sillä perusteella, että turvapaikka-anomukset perustuvat "rasistisiin" syytöksiin. Todennäköisempi selitys on, että tulijoiden mahdolliset kertomukset kokemuksistaan haastaisivat kiusallisella tavalla sen vasemmiston hellimän ajatusmallin, että mustat ihmiset ovat ainaisia "jaloja sorrettuja" ja valkoiset ihmiset heidän julmia sortajiaan. Arvatenkin samasta syystä myöskin meidän lammasmaisesti muiden maiden esimerkkiä seuraava vasemmistolaismediamme on asiasta kovin vähän uutisoinut.

Vaadin, että Suomen valtio tarjoaa vainotuille Etelä-Afrikkalaisille maanviljelijöille, sekä valkoisille että mustille, poliittista turvapaikkaa.