Vihdin kyläkouluja ei saa lakkauttaa!

Kyllä kyläkoulujen aika on nyt ohi. Turha yrittää säilyttää kyläkouluja, missä ei ole tilaa erilaisuudelle tai millekään poikkeavuudelle. Kun olet pienessä kyläkoulussa hieman "omalaatuinen" eikä kavereita löydy, olet todella yksin. Suurissa kouluissa, hyvin organisoituna ja johdettuna on tilaa kaikille. Sama on resursseissa, kyläkoululla voi olla se pieni jumppasali, risat sählymailat ja koripallo, mutta suuremmissa yksiköissä voidaan antaa mahdollisuuset monien eri urheilulajien kokeiluun, puhumattakaan musiikista, tietoliikenteestä tai muista teknisistä alueista. Esimerkiksi Vihdin Kuoppanummella mahdollisuus kokeilla kaikkia mahdollisisa soittimia ja urheilulajeja. Osaamista on opettajilla ja laajalla koulun henkilökunnalla erittäin moneen asiaan. Kyläkoulut ovat vanhempien tahto, silloin kun minä olin pieni... Todelliset TÄMÄN päivän haasteet vastaanottavat lapset koulutetaan mahdollisuuksien toimintaympäristössä. (Toimintaympäristö ei tarkoita, että kouluauto hakee kotipihalta ja vie koulun pihalle, ettei tarvitse kävellä ja tutustutaan homeisessa koulussa kasveihin ja eläimiin) -> EN allekirjoita

Voisihan kyläkouluja hyödyntää myös toiseen suuntaan; keskuksista voisi kuljettaa lapsia kyläkouluihin, ei tarvitse laajentaa näiden Nummelan ja Kirkonkylän kouluja ;) Ihan yhtä paljon maksaa kuljetus toiseen suuntaan!

On aivan järjetöntä lakkauttaa toimivat terveet kyläkoulut. Vihdin keskittämispolitiikka on mennyt liian pitkälle jos kyläkoulut ajetaan alas. Säästöä kyläkoulujen lakkauttamisesta ei pitkässä juoksussa synny, moninkertaiset kulut kylläkin.

Ajatellaanpa yhtälöä jossa oletuksena on, että Vihdin kunnan väkiluku kasvaa 1-2,5% vuodessa. Paljonko tämä tekee lapsimäärässä/vuosi? Ja kymmenessä vuodessa? Ja tämä oppilasmäärän kasvuhan suhteutetaan olemassa oleviin koulupaikkohin koska Vihdin kunnalla ei ole varaa rakentaa kuin yksi uusi uljas Etelä Nummelan jättikoulu. Mihin nämä lapset mahtuvat? Jo nyt laskelmat todistavat, että lakkautettaviksi ajateltujen kyläkoulujen oppilaita on vaikea sijoittaa muihin kouluihin koska oppilaat eivät mahdu tai mahtuvat huonosti siirtokouluihin. Tulevaisuudessa tarvitaan siis joka tapauksessa useampia uusia kouluja ympäri Vihtiä, Etelä Nummela ei yksistään riitä.  

Omat ongelmansa tuovat kouluverkkolaskelmissa olemassa olevat koulurakennukset, jotka ovat todistettavasti homeessa tai muuten elinkaarensa loppupuolella. Korjausrakentamisen ajaksi tarvitaan väistötiloja jotka edelleen vaativat paljon rahaa ja lisääntyviä koulukuljetusmäärärahoja. Huomioitavaa on myös, että jos siirtokoulut täytetään yli sen oppilasmäärän johon koulu on alunperin rakennettu niin tämä vaatii ennakoivaa saneerausta niin ettei kosteusrasitus nouse liian isoksi ja rakenteet vaurioidu. Ja kun siirtokoulut ovat jo ennestään vanhoja niin modernien ilmanvaihtojärjestelmien rakentaminen on tunnetusti kallista.

Nyt tehdyistä laskelmista puuttuu käsittääkseni myös tyhjilleen jäävien kyläkoulujen lämmitys ja huoltokulut pitkässä juoksussa. Kuluthan juoksevat niin kauan kunnes rakennuksille löydetään ostaja joka maksaa ns. todellisen arvon. Laman aikana ostajat voivat olla vähissä.

 Kaiken tämän jälkeen voidaan laskea mitä viivan alle jäi?

Hyötyliikuntaa autokuljetuksen sijasta!

Meiltä Oinasjoen koululle on matkaa noin 2,5 km. Oma koulumatkani lapsuudessa oli saman pituinen 1-2 luokat. Oman ja lasten kokemusten perusteella se on aika sopiva matka. Ei liian pitkä, mutta kuitenkin niin pitkä että pienellä kasvaa sinni ja erityisesti rakentuu hyvä peruskunto. Kouluun mennään huonolla kelillä jalan, muuten pyörällä. Koulumatka on lisäksi turvallinen, joten vanhempien ei tarvi ollaa jatkuvasti huolissaan kun pienet keksivät koulumatkoilla "ketunlenkkejä". Nämä näkökulmat lasten elämänlaatuun ovat huomattavia! Pitäisikö opetusta kyläkouluissa jatkaa ainakin tiettyyn lapsen ikävuoteen asti?

Kyläkoulu vai isokoulu?

Kolmannelle luokalle siirryin 1989 tutusta kyläkoulusta säästösyistä, kaupungin keskustan isoon kouluun. En osaa sanoa kumpi oli kouluna minulle parempi tai mukavapi. Molemmissa koulutyypeissä oli mielestäni hyvät ja huonot puolensa. Ison koulun suurin miinus oli sen "laitosmaisuus". Ns ongelmatapausten käsittely ja ilmitulo ei ollut niin itsestään selvää. Kyläkoulussa koulukiusaamisen tunnistaminen ja siihen puuttuminen on varmasti helpompaa. Myös vanha viisaus, joukossa tyhmyys tiivistyy, näyttäisi pitävän paikkansa. Isoissa kouluissa "ongelma tapaukset" löytävät toisensa.

Kyse on isommista asioista kuin rahasta

Sitten tämä argumentti säästäminen. En usko että pitkällä aikavälillä kyläkoulujen lakkauttaminen juurikaan säästää. Kaikkien vaikutusten arviointi on niin vaikeaa, että laskelmilla voidaan osoittaa valittu näkökulma oikeaksi! Eli viimekädessä tehdään polittisia arvovalintoja! Kyse on isommista asioista, kuin koulurakennuksista tai säästetyistä euroista viivan alla. Uskoisin että lähes kaikki kyläläisistä valitsisivat kyläkoulun, jos valinta olisi vapaa - vaikka siitä joutuisi maksamaan ylimääräistä. Pitäisikö saada valita lasten koulupaikka nykyistä vapaammin?

Muuttaakko pois, jos koulu lakkautetaan?

Me muutimme Oinasjoelle, koska täällä on elinvoimainen kyläkoulu ja kyläyhteisö! Muita arvoja oli iso tontti ja koti haja-asutus alueella. Arvostan todella paljon tätä kyläyhteisöä ja koulu on yksi merkittävin sitä yhdistävä tekijä! Jos koulu viedään, arvioimme uudestaan asumisjärjestelymme. Muuttaisimmeko?

Mustavalkoisen kysymyksen, lakkauttaa tai säilyttää sijasta pitäisi etsiä kompromissiä!

Kyläkoulujen lakkauttamista käytyä keskustelua olen seurannut lähinnä sanomalehdistä. Toivottavasti asiaa on käsitelty riittävän monipuolisesti ja etsitty myös vaihtoehtoisia kompromissi ratkaisuja. Olen edellä heittänyt ilmaan muutamia aiheita sellaisen aihioiksi. Kuitenkin toivoisimme pidempi jänteistä politiikkaa, kuin mitä nyt on harjoitettu. Kyläkoulumme on nyt ollut koko täällä oloaikamme 7 vuotta lakkautusuhan alla! Naurettavaa, eiko olekkin!

Olemme olleet Tervalammen koulun liikuntasalin aktiivikäyttäjiä koulun uudisrakennuksen olemassa olon ajan.

Tuskin tulee vastaavaa tilaa, mikäli  koulu lakkautetaan. Salilla on toistasataa käyttäjää viikossa. Mikä on tämänkin kansantaloudellinen merkitys..

Tähän ei tarvita miljoonia...kun se vielä on olemassa.