Teuron kyläkoulun puolesta

#1: -  

  Itsekin olen käynyt Teuron koulun 70-luvulla. Pääsin kouluun taksilla, matkaa kertyi noin 8.5 km.  Koulussa sai todellakin hyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet elämää varten. Ennen kaikkea koulussa oppi hyvät sosiaaliset taidot.

Tammelan kunnan taloustilanne on mikä on, mutta ennusteen mukainen tuleva huono taloustilanne ei ole kyläkoulujen syytä. Jos koulun sulkemisella haetaan säästöä, luulen vahvasti, että toisessa budjettikohdassa tulee saman verran, jos riittääkään vajetta.

Tammelan kunta on pinta-alaltaan laaja, siitä seuraa että oppilaita kuljetettaessa syntyy enemmän matkakuluja. Pitää ajatella, kuinka moni oppilas kävelee kouluun jos on kyläkoulut ja kuinka moni heistä joutuu kuljetuksen piiriin kouluja yhdistettäessä, samoin kuinka paljon matkat pitenevät. Mitä pienempi lapsi sitä raskaampaa on pitkää matkaa kulkea vaikka autossakin.

Molemmissa kouluissa on hyvät toimivat oppimisympäristöt oppilaille kuin myös opettajistolle, jossa yksikään oppilas ei jää vaille huomiota. Opettajat, henkilökunta ja oppilaiden huoltajat tuntevat toinen toisensa ja oppilaat uskaltavat kysyä neuvoa tai apua tarvittaessa. Mahdollinen koulukiusaaminen huomataan kyläkoulussa nopeasti ja siihen puututaan heti.

Toivonkin, että Tammelassa linjataan, ettei yhtäkään kyläkoulua suljeta. 

Toivoisin että edes yksi kunta, (Tammela) säilyttäisi kyläkouluja ja sillä keinoin saisi ihmisiä valitsemaan asuinpaikakseen Tammelan eikä naapurikuntia.

#5: -  

Samaa mieltä. Tammelalaisena toivon, että kunta toteuttaisi kyläystävällistä politiikkaansa korulauseiden lisäksi myös teoissa. Tammelan imago on ollut mielestäni aina hyvä, mutta jos toistuvat kyläkoulujen lakkauttamispuheet jatkuvat, on selvää, että maine kärsii. Ny vielä on mahdollisuus varmistaa kunnan tulevaisuus virkenä, elinvoimaisena, aktiivisena ja lapsiperheystävällisenä. Vain sillä tavoin saamme euroja kunnan kirstuun. Kukapa haluaisi muuttaa kuolevaan/kituvaan kylään...?

Tsemppiä Teuro! Toivottavasti saatte pitää koulunne. Nämä koulujen lakkautukset ja "säästöt" tulevat vielä kostautumaan..

Risto Kilpeläinen on väitöstutkimuksessaan selvittänyt, minkälainen oppimis- ja kasvuympäristö kyläkoulu nykypäivänä Suomessa on. Tutkimuksessa kysyttiin maaseudun pienten koulujen opettajilta käytännön kokemuksia heidän työstään ja kyläkoulun toiminnasta. Tutkimustulokset osoittavat, että maaseudun kyläkoulut ovat pedagogisesti arvokkaita oppimis- ja kasvuympäristöjä. Lähikouluina niillä on suuri merkitys lapsille, perheille ja koko kyläyhteisölle.

Kyläkoulujen vahvuuksina painottui koulun lähiluonto sekä ympäristön turvallisuus ja lapsiystävällisyys. Koulua ympäröivää luontoa ja kyläyhteisöä hyödynnettiin runsaasti opetuksessa. Koulujen sisätiloja kuvattiin kodikkaiksi ja opetuksellisesti tarkoituksenmukaisiksi. Suurimpia puutteita ilmeni liikunta- ja käsityötiloissa.

Psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön vahvuuksiksi kohosivat paitsi voimakas yhteisöllisyys myös oppimista ja kasvamista tukeva viihtyisä, perhemäinen ja turvallinen ilmapiiri. Pienessä yhteisössä kaikki tunsivat toisensa, eikä ketään jätetty yksin.

Kyläkouluissa opittiin myös tekemään yhteistyötä, hyväksymään ihmisten erilaisuus sekä auttamaan ja kannustamaan toisia. Oppilaiden välistä kiusaamista ja häiriökäyttäytymistä esiintyi vain vähän.

Yhteisöllisyyttä ilmensi myös koulun ja kodin vilkas yhteistoiminta ja yhteiset kasvatustavoitteet. Opettajat näkivät ansioina myös mahdollisuudet opetuksen eriyttämiseen, oppilaiden eri-ikäisyyden ja vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen. kehittämiseen.

Opettaja on oppimis- ja kasvuympäristön keskeinen tekijä. Hänen työmotivaatiollaan on suuri merkitys luokan ja koko koulun ilmapiirille ja toiminnalle. Niin meillä kuin ulkomaillakin on viime vuosina ollut kohtalokkaita esimerkkejä lasten ja nuorten kouluviihtymättömyydestä, henkisestä pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä. Pienten koulujen sulkemisten vuoksi yhä suurenevat kouluyksiköt eivät ole parhaita kouluratkaisuja lasten oppimista ja kasvua tai koko yhteiskunnan tulevaisuutta ajatellen. Ihmisläheisillä kyläkouluilla voisi olla suurikin merkitys tulevaisuuden koulusuunnittelussa.

Mikäli haluatte jäädä historiaan kuntanne elinkelpoisuuden nakertajina ja itsenäisyyden tuhoajina, tehkääpä juuri näin eli nykäiskää matto jalkojen alta osalta tulevia ja ehkä nykyisiäkin veronmaksajia! Kyläkoulujen, kuten Teuron, lopettaminen olisi elävä esimerkki oman oksan sahaamisesta. 

#12: -  

 Koska Teuron koulua ei saa lopettaa!

Tammelan kuntapäättäjät ovat tällä hetkellä avainasemassa kun on miettimässä ratkaisumallia omille instituutioilleen Teurolla ja Letkulla. Toivottavasti koulut ja muut palvelut saavat jatkaa palveluntarjontaa  kylillä kuten tähänkin asti. Molemmat kylät ovat Tammelan muuttovoittoisimmat. Jos palveluita karsitaan pitää miettiä mm. seuraavia kysymyksiä Kukapa lapsiperhe haluaa muuttaa kuntaan, josta puuttuu palvelut lapsiperheille? Kukapa yrittäjä haluaa muuttaa kuntaan, ilman mahdollisuutta voida rekrytöidä työvoimaa? Mistä kunta sitten saa kaipaamiaan tuloja?

Käväise lukemassa Ylen juttu. Voit laittaa hakusanaksi esim Tammelasta löytyy sitkeä kylä, joka ei suostu alistumaan valtuutettujen käskytykseen 

Olisin laittanut suoran linkin tähän, mutta tässä sivustossa on määre että yksittäisin sanan maksimipituus saa olla 90 merkkiä.

Olen Teuron koulun entinen oppilas. Kannatan ehdottomasti kyläkouluja. Pohjois-Tammelaan ei jää ainuttakaan koulua jos tämä laukkautetaan. Alue autioituu. Lapsiperheet eivät muuta kouluttomalle alueelle.