Hyvinvointivaltion puolesta

Nykyinen käytäntö on menossa,siihen että ei riitä hyvinvonti valtiolla rahaa maksaa suuria palkkoja ja palveluita.On maksettava ulkomaille esim.Kreikan valtion menoja,siihen tulee pankkituet,kehitysmaaapu,pakolaiset ja ulkomainen työvoima ja sijoittajat kukaties mitä kaikkia menoja.On korkea verotus ja monet verot päällekkäin.Suurin osa kansalaisista ei yksinkertaisesti
selviä ilman vararikkoa,yrittäjät sun muut velalliset.
Mutta se keinottelu talouden olennaisin osa,kun rahat loppuvat ,täytyy puhaltaa pankeille lisää rahaa
tietyin väliajoin,että homma voisi jatkua loputtomiin.

#1: "koska ministerit saanevat miljardi bonuksia sijoituksista" - Hyvinvointivaltion puolesta

Hyvinvointivaltion perustana on työnteko, ilman työtä ei synny jaettavaa. Hyvinvointivaltion alasajoa on juuri se, että myydään tai siirretään suomalaisella työllä syntynyttä omaisuutta ulkomaille verottajan ja valvonnan ulottumattomiin.

Hyvinvointivaltion alasajo alkoi suuren laman myötä 90-luvun alussa. Tuolloin sosiaaliturvaa heikennettiin ja rahat käytettiin niiden taloudelliseen tukemiseen, jotka olivat syypäitä lamaan. Vaikka tuota alasajoa, jonka voi mitata tuloerojen kasvuna, edelleen jatketaan, on meillä vielä paljon säilyttämisen arvoista. Harvan maan lapset voivat nauttia ilmaisesta koulutuksesta, johon sisältyy päivittäinen ateria ja opetusvälineet. Vaikka terveydenhoitoa on heikennetty, toimii se vielä kohtuullisesti. Monta muutakin hyvää asiaa on jäljellä. Siksi Sinunkin kannattaisi allekirjoittaa adressi!

#2: Elämme keinottelutaloudessa. - Hyvinvointi valtio

Kysymys Suomessa ei ole rahan puutteesta, vaan poliittisesta tahdosta. Kreikan valtio olisi pitänyt heti pistää velkajärjestelyyn ja samalla selvittää liittyykö Kreikalle myönnettyihin lainoihin keinottelua ja lahjontaa.

Keinottelun vähentämiseksi olisi hyvä, jos valtiovalta perustaisi oman pankin, jota kautta rahaliikenne hoidettaisiin, kuten aikoinaan Postipankissa.

Markku J Kekäläinen

#3: matti christensen -

Tarkoituksenani oli käynnistää asiasta keskustelu. Hyvinvointivaltiota on purettu ja puretaan edelleen. Otan esimerkiksi terveydenhoidon. Aikoinaan terveyskeskukseen pääsi maksutta. Maksu otettiin käyttöön perustelemalla, että mummot käyvät ajankulukseen höpisemässä lääkärien kanssa ja kuluttavat näiden kallista aikaa. Väittämän tueksi ei esitetty mitään näyttöä. Toinen peruste oli, että syrjäytyneet ihmiset varaavat aikoja eivätkä tule sovittuna aikana, jolloin maksullisuus vähentäisi turhia varauksia. Tätäkään asiaa ei tutkittu etukäteen. Muistini mukaan Kirkkonummella tehtiin asiasta myöhemmin selvitys ja siinä ilmeni, että ne, jotka jättivät tulematta sovittuna aikana jatkoivat poisjääntejään ja samalla todettiin, että näistä suurimmalle osalla oli sosiaalitoimiston maksusitoumus.

Palvelusetelien käytöstäkään ei ole kovin hyviä selvityksiä. Epäilen, että niitä käyttävät henkilöt, joilla on hoitovakuutus tai joiden työnantaja maksaa lääkärissä käynnit KELAn osittaisella tuella. Näyttää siltä, että palveluseteleillä tuetaan yksityisiä lääkäriasemia sekä ihmisiä, joiden taloudellinen asema on jo ennestään keskimääräistä parempi. Ainakin lehtitietojen mukaan tällaisen Yhdysvalloissa käytössä olevan järjestelmän kaltainen terveydenhoito tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi.

Hyvinvointivaltion purkaminen pitää pysäyttää, ja sen toimivuutta parantaa.

Markku J Kekäläinen

#7: Hyvinvoinnin puolesta - Hyvinvointivaltio vai hyvinvointiyhteiskunta?

Ei tarkoiteta. Niiden voidaan sanoa olevan toistensa vastakohtia. Hyvinvointivaltion ydin on siinä, että kansalaisille annettavat palvelut perustuvat eduskunnan päätöksiin. Valtion laitokset ja kunnat tuottavat nämä palvelut, ja kaikilla kansalaisilla on oikeus niihin. Tavoitteena on, että kaikilla olisi mahdollisuus kohtuulliseen elämään.

Sen sijaan hyvinvointiyhteiskunnan lähtökohtana on korostetusti yksityisen kansalaisen rooli (vähän samaan tapaan kuin USA:ssa toimivalla teekutsuliikkeellä). Valtiolla ei ole velvollisuutta huolehtia yksittäisistä kansalaisista. Jos kansalainen ei kykene huolehtimaan itsestään, eikä hänellä ole auttamaan kykeneviä ystäviä tai sukulaisia, tai varaa ostaa yksityisiä palveluja, hän joutuu kääntymään hyväntekeväisyyttä tekevien puoleen saadakseen apua.

Hyvinvointivaltiossa kansalaisille annettava tuki perustuu lakiin, ja se on kaikkien ulottuvilla. Hyvinvointiyhteiskunnassa puolestaan apu on antajansa harkinnassa; siis mitä antaa ja kenelle antaa.

Hyvinvointivaltio pyrkii tuloerojen supistamiseen. Tuloerot hyväksytään, mutta kuten viimeaikaiset tapahtumat osoittavat, suuret tulot eivät suinkaan aina perustu suureen työpanokseen. Hyvinvointiyhteiskunta-ajattelussa ollaan päinvastaisella kannalla. Tuloeroja halutaan kasvattaa, ja sitä perustellaan sillä, että näin rikkailla on paremmat mahdollisuudet auttaa köyhempiä.

Markku J Kekäläinen