SOTKAMON KYLÄKUVA KAUNIIKSI – vaikuta asemakaavaratkaisuun

Pyydän, että ensiksi luet tiedotteeni, joka löytyy yläpuolella olevasta palkista Tiedotteet-kohdasta! (aila flöjt)

Tällä nettiadressilla vaadimme sellaisen asemakaavamuutoksen, joka mahdollistaa korkeintaan nelikerroksisen talon rakentamisen Sotkamon kirkonkylän tuloväylälle, maisemallisesti ja kyläkuvallisesti tärkeälle paikalle ns. Shellin tontille. Paikkaa on alettu kutsua myös ns. Sotkamon portiksi. Mielestämme tähän Sotkamon kirkonkylän näyteikkunaksi muodostuvaan paikkaan on mahdollisuus kaavalla määrätä esimerkiksi puukerrostalorakentaminen.

Sotkamolla on matkailevan väen keskuudessa hyvä maine kauniista luonnosta ja kirkonkylän liikekeskusta ympäröivästä maisemaidyllistä. Nyt Sotkamon ympäristö- ja teknisen lautakunnan esille asettaman asemakaavaluonnoksen mukaan on tähän idylliin tulossa särö.

Sotkamon kirkonkylälle Kajaanista ja Vuokatista päin tulevalle väylälle ns. Sotkamon portiksi kutsuttuun paikkaan on suunniteltu kaavoitettavaksi kuusi (6) kerroksinen betonielementtitalo erikoisine kattosiivekkeineen. Paikka on kapean niemen kärjessä tuloväylän ja satama-alueen reunassa. Siitä avautuu kyläkeskus ja se on myös porttina Hiukkaan, Sapsojärven kuululle hiekkarannalle.

Paikan tekee hyvin erikoiseksi ja idylliseksi sen sijainti monen järven yhtymäkohdassa. Etelään avautuu Iso Sapsojärvi ja näkymät Kiantajärvelle. Lännessä on Pirttijärvi taustanaan Naapurinvaaran maisemat. Pohjoisen puolelle tulevat Haaposelkä, Kaitainjärvi sekä Kokkovirta.

Tämän hyvin ainutlaatuisen kauniin kokonaisuuden rikkoisi nyt kaavaehdotuksessa oleva ylisuuri ja liian korkea betonirakennus. Se herättää ristiriitaisen, luotaantyöntävän vaikutelman.

Asemakaavaehdotukseen sisältyvällä asuinkerrostalolla on maisemaan ja kyläkuvaan haitallisia seurauksia. Niin sanotun Shellin tontin naapurissa oleva henkilö- ja rakennushistoriallisesti merkittävä Jolman talo on nyt voimassa olevassa asemakaavassa suojeltu. Tämän rakennuksen ja tontin merkitys Sotkamon kirkonkylän kulttuurihistoriallisena kohteena tulee ottaa huomioon satama-alueen ympäristön asemakaavan ympäristövaikutuksia arvioitaessa. Asemakaavan ei tule aiheuttaa naapureille merkittävää haittaa eikä elinympäristön heikkenemistä.

Paikalle on mahdollisuus keveämpiin ja puoleensa vetävämpiin, myönteisiä tunteita herättävämpiin rakennusratkaisuihin. Vaihtoehtona voi olla esim. puukerrostalot. Ne ovat saaneet suuren suosion niin etelän suurissa kaupungeissa kuin myös täällä pohjoisempana mm. Oulussa ja Kajaanissa. Lehtitiedon mukaan (KS.11.10.2017) puukerrostaloja on Suomessa rakenteilla toistasataa. Saman tiedon mukaan mm. kunnat ja kuntayhtymät ovat aiempaa useammin päätymässä hirsi- tai puuelementtirakenteisiin.

 Asemakaavaluonnoksen havainnekuva ehdotetusta kuusikerroksisesta asuinkerrostalosta.

Vertailun vuoksi allaolevassa kuvassa esimerkkinä nelikerroksinen puutaloryhmä Lahden kaupungin Launeen kaupunginosasta.

Aila Flöjt    Ota yhteyttä adressin tekijään