Pro Kirkkoharju

Vaikein homma tuossa sopimusten julkiseksi saattamisessa taitaa olla se että dokumentit saatettiin julkiseksi jo vuonna 1992. ja ne ovat olleet julkisia siitä lähtien. Miten se tehdään uudestaan? Eikös ne ole kaikkien kuntalaisten ja miksei ulkopaikkakuntalaistenkin saatavilla.

"Vasta sitten, kun
viimeinenkin puu on kaadettu,
vasta sitten, kun
viimeinenkin joki on myrkytetty,
vasta sitten, kun
viimeinenkin kala on pyydetty,
vasta sitten,
te huomaatte,
että rahaa ei voi syödä."

-Lakota intiaanit-

Kirjalliseen pyyntööni kunnalle saada nähdä ao. sopimus on nyt ystävällisesti vastattu ja siinä kirjallisessa vastauksessa sanotaan, että sopimus on julkinen ja esitellään menettelytavat tutustua sopimukseen. Hieno palvelu, hyvä kunta!

Eilen siitä luvattiin lähettää minulle kopio postitse. Asiakirjaa voi pyytää kunnan arkistosihteeri Arja Justanderilta, puh. 377 7212.

Nyt on siis mahdollisuus päästä Kirkkoharjun suojelussa taas yksi pykälä eteenpäin. Ei muuta kuin perehtymään ja hakemaan keinot hienon harjumme säästämiseen.

Voitko hieman valottaa noita menettelytapoja. Ihan vastaisuuden varalle.

Oisko tää porukka n.20vuotta myöhässä? valititko n.20vuotta sitten kun alueen maankäyttö suunnitelma on tehty? Oisko pro kirkkoharjulla rahaa ostaa kyseiset maa alueet oikeeseen rak/m2 hintaan vaikka virkistyskäytöön?Kunnalla ei vissiin, mitä paikallispahvista on voinu lukee.Mut täytyis muistaa maanomistajan oikeus käyttää,myydä,maitaan .Kunnan "monopoli" kaavoituksessa ja tonttikaupoissa on kanssa asia mihintarvis saada juku järki.JOKAMIEHENOIKEUKSIENPUOLESTA, MUTTA MUISTAKAA MAANOMISTAJAN OIKEUDET!!!!!!!!!!!!!

ÄLÄ RAKENNA PELLOLLE
HARJULLE
HAJAASUTUSALUEELLE
RANTAMAISEMAAN
METSÄÄN
TAI ÄLÄ NY AINAKAAN OMALLEMAALLES!!!!!

RAKENNA KANGASALAN KUNNAN ASUNTOALUEELLE POSTIMERKKITONTILLE.

AINA ASIAT VAIVAA JOTAKUTA.JOS EI MUITA KUNTALAISIA ,NIIN AINAKIN LAHTISTA JA MÄKELÄÄ

Kunnan päässä ao. kunta-Sorola sopimus todettiin julkiseksi ja sieltä todettiin, että asiakirjan sisällöstä voidaan antaa tieto suullisesti tai kirjallisesti (myös kopiona). Sain kopion eli se siitä.

Sopimuksessa ei mielestäni tullut esiin juurikaan mitään uutta. Sorolan osayleiskaavaan on siis varattu mahdollisuus asemakaavoittaa Mäntyveräjän jatkeeksi kerrostaloja 12 000 kerros-m2 verran. On kuitenkin muistettava, että yleiskaava ei pakota mihinkään, antaa vain mahdollisuuden (myös suojelevaan suuntaan).

Mielenkiintoista on, että sopimuksen lopussa on maininta, että "tätä sopimusta voidaan muuttaa myöhemmin sopijaosapuolten yhteisesti hyväksymällä tavalla". Eli uudet sopimusneuvottelut harjun suojelemiseksi ja maanvaihdon totetuttamiseksi vastaavine rakennusoikeuksineen on täysin mahdollista! Kuten aiemmin sanoin, tahdosta on kaikki kiinni ja kuntalaisten puolelta sen on jo ilmaissut lähes 1200 nettiadressin kirjoittajaa!

On jälleen ehdotettu, että Kirkkoharjun säästämistä kannattavat maksaisivat kaikki viulut tai että tehtäisiin keräys Kirkkoharjun puolesta. Koska Pro Kirkkoharju haluaa säästää Kirkkoharjun koskemattomana kaikille yhteisenä (ei vain itselleen), säästämisestä koituvat mahdolliset kulut kuuluvat tietenkin ensisijassa kunnalle eli meille kaikille. Näin on kaikissa muissakin kunnallisissa kuluissa. Uimahallinkin 12-13 miljoonaa euroa maksoimme me kaikki eikä vain hallin käyttäjät. Koulutkin ja niiden laajennukset me maksamme yhteisesti, ei vain koulua käyvien lasten vanhemmat. Tätä kutsutaan kunnallisdemokratiaksi.

Keräys Kirkkoharjun puolesta on tietenkin mahdollista ja siihenkin voidaan tarvittaessa mennä, mutta tuskin se olisi asian ratkaisu. Tarvitaan valtuuston kauaskantoinen, viisas päätös Kirkkoharjun puolesta.

Kaikki puhuvat kauniisti luonnon ja harjujen suojelusta. Nyt on aika näyttää, että siihen Kangasala sitoutuu ihan konkreettisesti. Tämän tahtotilan on siis Pro Kirkkoharju -adressissa ilmaissut jo lähes 1200 ihmistä. Lisätuki ei ole pahasta, joten nimi vain rohkeasti adressiin.

Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Eli asemakaavaa ei voi laatia siten että yleiskaava ei toteudu. Näin sanoo maankäyttölaki.

Kaavaperusteet ja rakennusluvan erityiset perusteet on löydetty. Rakentamaan.

Vastaus numeroille 84 ja 85 yllä:

Mikään kaava ei pakota rakentamaan: antaa mahdollisuuden muttei pakota. Rakentamispakkoa ei vaadi edes maankäyttölaki. Jos mummun mökin tontille kaavoitetaan kerrostalo, ei mummun ole pakko myydä taloaan kerrostalon tieltä. Saa asua talossaan vaikka 30v. Jos sitten esim. perikunta huomaa, että tontille saa rakentaa kerrostalon, se voi euron kuvat silmissään hakea ao. kerrostalolle rakennuslupaa.

Nyt kuntalaisten on hyvä huomata, että ao. Mäntyveräjän aluetta (kortteli 96) ei ole mikään pakko asemakaavoittaa. Jos olisi, se olisi jouduttu toteuttamaan jo lähes 20v. sitten Sorolan osayleiskaavan hyväksymisen yhteydessä.

Kaikkia kaavoja voidaa muuttaa, myös Sorolan osayleiskaavaa. Jos kuntalaisilla ja valtuustolla on selvä halu säästää Kirkkoharju, kunta voi hyvin avata Sorolan perikunnan kanssa neuvottelut uudelleen ja sopia esim. maanvaihdosta vastaavine rakennusoikeuksineen esim. lukion alueelle. Näin ei loukata Sorolan etuja, rakennusyhtiöt pääsevät aikanaa rakentamaan ja Kirkkoharju säästyy. Tällöin ao. alue kannattaa merkitä osayleiskaavaan VL-merkinnällä (virkistys-liikunta), aivan kuin muukin osa Kirkkoharjua on merkitty, eikä mitää asemakaavaa tarvita. Ja varmasti se olisi maakuntakaavan mukainen.

Joskus tuntuu, että tälle palstalle kirjoittavilla Kirkkoharjun rakentamista kannattavilla, kuten numerot 83 ja 84 yllä, olisi enemmänkin kyseessä periaatteesta "oikeuteen rakentaa" kuin ehdoin tahdoin tarkoituksesta pilata Kirkkoharju. Aivan kuin kyseessä olisi pelko, että jos nyt ei rakentamista kannata, niin kohta ei saa rakentaa enää minnekään. Tämä pelko on turha. Pro Kirkkoharjun motto alusta alkaen on ollut: Rakentaa saa, muttei Kirkkoharjuun.
Hyvällä yhteistyöllä ja valtuuston viisaudella voidaan sekä rakentaa että säästää Kirkkoharju.

Vastaus numerolle 86 yllä.

Jos alueelle kaavoitetaan asuntoja, niin se tarkoittaa että alueelle rakennetaan asuntoja. pontimena käytetään mm. korotettua kiinteistöveroa.

Kaavoitussopimus on löytynyt. Miksi sitä ei ole laitettu tälle palstalle nähtäväksi? Onko siinä jotain epäillyttävää suojelijoiden tai rakentamista kannattavien kannalta?

ehjä kirkkoharju palvelee meitä iloisesti ja kauniisti.

Kuten yllä olen jo moneen otteeseen todennut (eikä kukaan ole tätä edes yrittänyt lakeihin tmv. vedoten kumota), Sorolan osayleiskaava vuodelta 1992 antaa mahdollisuuden, muttei pakota rakentamaan kerrostaloja Kirkkoharjun pohjoisrinteelle. Jos pakkoa olisi ollut, asemakaava ja kerrostalot olisi runnottu alueelle jo tuolloin.
Kaavoittaminen on siis askel kohti rakentamista, mutta etenkin osayleiskaavatasolla ollessaan se ei pakota mihinkään.

Koska harjunsuojelu ja luonnonsuojelu yleensäkin on 20 vuodessa edistynyt merkittävästi, Soralan osayleiskaava on tältä noin 2.9ha Kirkkoharjualueen osalta otettava uudelleen tarkasteluun ja muutettava se VL-alueeksi (virkistys-liikunta-alue, kuten muukin osa Kirkkoharjua jo on). Paras tapa kunnan kannalta edetä lienee tehdä selkeät maanvaihdoehdotukset Sorolalle vastaavine rakennusoikeuksineen (kunnalta löytyy useita soveltuvia vaihtoalueita). Silloin kaikki voittavat. Tässä menettelytavassa ei ole mitään uutta tai mullistavaa, se on kunnissa ilmeisesti jopa aika tavallista. Kysymys on pelkästään tahdosta, jota toivon (yhdessä jo 1200 nettiadressimme allekirjoittaneen kanssa!) valtuutetuillemme runsaasti tätä Kirkkoharjua säästävää tahtoa.

Alueen nykyisten omistajien mielipiteitä olisi mukava lukea esim. Kangasalan Sanomien sivuilta. Henkilökohtaisesti en jaksa uskoa, että Sorolan perikunta ei ymmärtäisi, miten hieno ja tärkeä asia kuntalaisille eheä Kirkkoharju on. Jos näin, niin tällöin heillä ei voi olla sitä vastaan, että tehdään ym. maanvaihdot tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Kunnan ja Sorolan välinen sopimus on julkinen ja sen kopion saa kunnan arkistosihteeri Arja Justanderilta (puh. 377 7212). En tunne lainsäändäntöä siita, voisiko sen laittaa myös tänne nettisivuille, joten en sitä tee (en kyllä myöskään osaa tehdä sitä teknisesti). Mutta, kuten yllä kommentissani 82 jo esitin, Kirkkoharjun suojeluun kerrostalorakentamiselta sopimuksen lukeminen ei tuonut mitään merkittävää uutta eli ei mitään sellaista, joka pakottaisi rakentamaan. Näyttääkin entistä enemmän siltä, että jos tahtoa riittää, Kirkkoharju voidaan säästää! Allekirjoittamalla tämä nettiadressi kuntalaisten tahtotila sen kuin vahvistuu.

Alueen omistaja hakeen asemakaavan muutosta nyt. Ilmeisesti suhdanteiden takia muutosta ei haettu 20v sitten. Yleiskaavassa määritetään mihin käyttöön alueet tulevat. Asemakaavassa vain tarkennetaan yleiskaavaa. Perusteet alueen rakentamiselle voi lukea kaavaselostuksesta. Ne eivät ole mihinkään muutuneet.

Kirkkoharjun arvostus mielestäni lähtee siittä ajatuksesta, että se on kaunis ja
Kangasalan imagoon soveltuva ns. arvomerkki,
jota ei pitäisi mennä pilaamaan rakentamalla
taloja.

Taas kerran: kuten valtuusto jo keskustan osayleiskaavan (oyk) hyväksymisen yhteydessä kauniisti totesi alkusyksyn kokouksessaan, oyk antaa vain suuntaviivat asemakaavoitukselle. Kaavoitusta voidaan muuttaa. Rakentaa ei voi yli oyk antamien rajojen, mutta ympäristöä voi aina suojella enemmän kuin oyk ehdottaa.

Näin ollen ao. Mäntyveräjän korttelia 96 ei todellakaan ole mikään pakko asemakaavoittaa. Jos tällainen lakiperusteinen pakko olisi, se olisi jo tullut esille näissä keskusteluissa ja se olisi toteutettu jo aikaa sitten (suhdanteet ovat vaihdelleet 20v. aikana jo moneen otteeseen). Valtuustolla on siis täydet valtuudet aloittaa ym. maanvaihtoneuvottelut ja muuttaa tämä oyk virkistys-liikunta-alueeksi (VL-alue) muun Kirkkoharjun tapaan.

Kaavoittajan tehtävä on kaavoittaa (näemmä vaikka puoliväkisin Kirkkoharjukin kuntalaisten mielipiteistä välittämättä), joten kaavoittajan näkemys Kirkkoharjun pohjoisrinteen kaavoittamisen tarpeellisuudesta kaavaselostuksissa on tietenkin hyvin yksipuolinen.

Sinällään 15.6.2010 päivätty ao.kaavan valmisteluaineisto sisältää mielenkiintoisia kohtia, mutta ne kaavoittaja näyttää ohittavan varsin kevyesti: 1. Siinä tunnustetaan, että "Kirkkoharju on keskustaajaman tärkein virkistysalue", 2. "Alue on pohjavesialuetta", 3. "Radonin esiintyminen on todennäköistä", 4. "Voimassa olevassa, v. 1952 hyväksytyssä kirkonseudun rakennussuunnitelmassa alue on osoitettu puistoksi" (eli jo 1950-luvulla Kirkkoharjun nähtiin säilyttämisen arvoiseksi), 5. "Alueen luontoarvot on selvitetty Sorolan yleiskaavoituksen yhteydessä" (eli kaavoittajalle 20v. vanhat luonto- ja muut YVA-selvitykset näyttävät riittävän, onneksi ei kuitenkaan kuntalaisille eikä valtuustolle), 6. "Rakentaminen ei lisää alueen liikennettä merkittävästi" (mihinkähän muuhun kuin kaavoittajan omaan mutuun tämä perustuu? Ei ainakaan mihinkään tutkimuksiin. Maalaisjärki sanoo, että 250 uutta asukasta kapean Asemantien varteen lisäisi Asemantien tunnettuja liikenneongelmia entisestään), 7. "Toteutuksessa seurataan Kirkkoharjun kulutuksen muutoksia ja Asemantien liikenteen turvallisuutta" (mitäs tämä sitten enää auttaisi? Tottakai 250 ihmistä asutettuna suoraan harjun rinteeseen lisää Kirkkoharjun kulutusta ja pilaa kunnan valaistun päähiihtoladun aivan suunniteltujen kerrostalojen takana, samoin kuin heikentää asemantien turvallisuutta). Mitä sitten näille asioille enää voi, jos 10 kerrostaloa on jo rakennettu?

Kaavoittaja eli käytännössä kunnan kaavoituspäällikkö Markku Lahtinen on näissä asioissa hyvin yksioikoinen, mutta meidän kuntalaisten ja valtuuston tehtävä onkin nähdä kokonaisuus ja päättää asiat kuntalaisten parhaaksi. Toivottavasti Sorolan perikunnan nykyiset jäsenet ymmärtävät myös asian tärkeyden ja lähtevät mukaan Kirkkoharjun suojeluun.

Asiaan käsittelevä valtuuston kokous tulee aikanaan olemaan erittäin mielenkiintoinen. Pro Kirkkoharju toivoo heille viisautta nähdä asia laajemmassa yhteydessä ja päätyä Kirkkoharjun suojeluun esim. ehdotetun maanvaihdon avulla.

Onko maanomistaja sitten hakenut kaavamuutosta aikaisemmin?

Kaikella todennäköisyydellä ei. Vuoden 1992 jälkeen heillä ei näytä olleen mikään kiire alkaa ajamaan Kirkkoharjun pohjoisrinteen rakentamista. Tämä kiireettömyys on siis koitunut harjun, sitä ihailevien ja siellä liikkuvien siunaukseksi. Toivottavasti alueen nykyomistajillekin koskematon Kirkkoharju on upea luonnonmaamerkki, joka kannattaa säilyttää ja alkaa neuvotella kunnan kanssa esim. tästä maanvaihdosta.

Minulla on se tuntu, että nyt 20v. hijaiselon jälkeen tämä koko Mäntyveräjän jatkeen asemakaavoitusvimma kerrostaloineen on lähtenyt käyntiin kuntamme kaavoitustoimistosta. Tähän kaavoituspäällikkö Markku Lahtinen tietää vastauksen. Toivottavasti hän uskaltaisi sen meille kaikille kertoa, vaikka tällä nettipalstalla tai Kangasalan Sanomissa.

Kukaan ei varmaan koskaan ei ole pakottanut ketään rakentamaan. Poikkeuksen teki vain Niskavuoren Loviisa ja hänkin tavallaan.

Olisi siis hyvä kunnankaavoituksenkin ymmärtää, että kuntaa, kuntalaisia ja maanomistajaa ei saa pakottaa eikä painostaa rakentamiseen änkeämällä puoliväkisin alueelle kerrostalokaava. Harju harjuna myös jälkipolville.

Suojelun kannatus on hyvin pieni verrattuna Kangasalan asukaslukumäärään. Jotkut ehkä klikkaavat mitä tahansa kun haluavat vastustaa mitä tahansa. Joilakin taas ei ehkä ole nettiä tai eivät halua ottaa kantaa kaikkeen. Suojelun kannattajia,mielipiteensä tällä palstalla ilmaisseita, on myös ulkopaikkakuntalaisia. Valtakunnallisestikaan tämä ei taida olla kova juttu. Maan vaihto ei ole kunnalle yhdentekevä. Mikäli vaihtomaita annetaan, niiden arvo on täsmälleen yhtä suuri kuin mahdollinen sopimuksesta irtimaksaminen. Hyvälle tahdolle on myös näissä asioissa hintalappu. Käsi sydämelle: haluaisitko luopua miljoonasta eurosta? Klikkaus ei riitä ellet ole Suomen rikkainpien joukossa etkä kirjoita omalla nimelläsi ja halua luopua miljoonasta eurosta.

On aika lapsellista verrata nettiadressin allekirjoitusten lukumäärää kunnan asukaslukuun ja väittää kannatuksen olevan aika pieni. Kuten numero 98 yllä itse toteaa, läheskään kaikki eivät käytä nettiä. Mm. Kangasalan sotaveteraanit ovat tällä palstalla ilmaisseet kannattavansa suojelua, mutta heistä moni ei käytä nettiä. Monet eläkeläiset eivät osaa mennä nettiin (moni on minulle soittanut ja kysellyt käsilistoja), saman perheen jäsenistä saattaa laittaa nimensä listalle vain perheen isä jne jne. Esimerkiksi lapset, vammaiset, vanhukset jne. ovat siis helposti nettilistojen ulkopuolella.

Jos halutaan tietää kannattajien ja vastustajien todellinen suhde, täytyy asiasta tehdä kuntaäänestys. Se olisi mitä ilmeisimmin murskavoitto harjun suojelijoille. Kangasalan Sanomat teki joki aika sitten Kirkkoharju-juttunsa yhteydessä pienen katuhaastattelun 4 satunnaiselle kuntalaisille ja tulos oli aika selvä: kaikki olivat harjun suojelun kannalla. Valtuutetuista 12 oli ilmaissut 15.10.2010 mennessä KS:lle kantansa ja heistä 10 kannatti Kirkkoharjun suojelua. Nämä luvut ovat niitä todellisia harjun suojelun kannattajien/vastustajien vertailulukuja.

Pro Kirkkoharjulla on jo vähän yli kuukaudessa reilusti yli 1200 allekirjoitusta, mikä on todellisuudessa paikallisadressien ehdotonta huippua! Se on poikkeuksellisen vahva viesti päättäjille, että Kirkkoharjua ei saa tuhota. Harjujen suojelulla on yleisestikin huomattava valtakunnallinen merkitys, olkoot siitä Kangasala myönteinen esimerkki.

On mielenkiintoista, että ne harvat harjun tuohoamisen kannattajat esiintyvät lähes poikkeuksetta nimimerkillä. Oma nimi reilusti mielipiteensä taakse olisi paljon reilumpaa. Jos heitä olisi paljon, heidän kannattaisi perustaa oma nettiadressinsa, niin sitten nähtäisiin, monta nimeä sinne tulisi. Todennäköisesti vain
muutama hassu, kukapa sitä nyt Kirkkoharjun repimisestä haluaisi itselleen julkista häpeää.

On totta, että nettiadresseihin on helppo laittaa nimensä, tai joskus on tarve tehdä allekirjoitus jopa nimettömänä. Täytyy kuitenkin muistaa, että esim. Pro Kirkkoharjussa valtaosa on ihan omalla nimellä olevia tunnistettavia kuntalaisia ja muita Kirkkoharjun virkistyskäyttäjiä ja suojelua kannattavia. Tarvittaessa ao. nettiadressiin voidaan hakea myös perinteiset allekirjoitukset.

No maksaako Kirkkoharjun pohjoisrinteen suojelu rakentamiselta mitään? Totta kai, muttei ylettömästi. Maanvaihto on siitä hyvä keino, että siinä ei tarvitse neuvotella senhetkistä tarkkaa hintalappua ao. maa-alueelle eikä käteinen liiku. Numero 98 yllä kysyy haluatko luopua miljoonasta eurosta. Nyt on hyvä muistaa, että kyseessä on kunnan eikä kenenkään yksityisen voimavaroista. Kunnalle esim. miljoona ei ole ylettömästi: uimahalli esim. maksoi 12-13 miljoonaa ja päälle tulee nyt joka vuosi 0.5 miljoonan käyttökulut. Nyt voisi siis olla vuorossa pienempi, kertaluonteinen satsaus harjujemme ja luontoliikunnan puolesta.

Mikä ihme on suojelun vastustajien motiivi? Taitavat vastustaa kaikkea luonnonsuojelua. Tai vain vastustavat valtavirtaa. Kannuksen ehdotus paperilistoista on on kannatettava. Listoja kauppoihin, huoltoasemille, uimahalliin, vanhainkotiin; joka paikkaan missä ihmisiä liikkuu ja paikkoihin joissa ihmiset eivät pääse liikkumaan. Allekirjoituksia tulee runsaasti.