On mielenkiintoista seurata miten alueen uudet asukkaat vastustavat hanketta näin pontevasti.
Alueella 20, 30 tai jopa 40 vuotta asuneet ihmiset eivät kuitenkaan allekirjota adressia.
Miksikö? Ei ainakaan siksi, että he eivät arvostaisi alueen luontoarvoja tai historiaa. Olen aikanaa asunut alueella 20 ensimmäistä elinvuottani. Ensimmäiset omenavarkauteni ja purossa elävien kalojen pyydystämiset tein jo 80 luvulla. Alue oli silloin paljon hienompi ja varsinkin hoidetumpi kuin nyt. Alueella olevalla tenniskentälläkään ei kasvanut metrin korkuisi kuusia niin kuin nyt. Ajat ja ihmisten käyttäytymismallit muuttuvat Eskoseni! Alueella asuvat ihmiset eivät käytä tenniskenttää, eivätkä pidä puutarhoja niin kuin ennen pidettiin. Puutarhat kasvavat miehenkorkuista heinää ja huonokuntoiset ja hoitamattomat omenapuut vetelevät viimeisiään. Puutarha palstoille ei siis ole enää käyttöä. Varsinkin niin sanotun uuden puolen "Unskin" pihat ja yleisilme näyttää enemmän mustalaisleiriltä kuin asuntoalueelta. On aika saada alueen hoitoon ryhtiä ja kehitystä. Uskon uuden kaavan tuovan oikeanlaisen piristysruiskeen alueen kehityksessä ja profiilissa. Jotain kaava-asioista tietoisena voin sanoa, että kaava on hyvin maltillisesti suunniteltu. Se ei anna mahdollisuutta rakentaa liian tiheästi. Luontoarvoille jää kyllä ihan hyvin tilaa. Tiheämpi rakentaminen eli kerrostalot ovat suunnattu lähelle liikenneympyrää, jonka toisella puolella on muutenkin kerrostaloja. Rivitalot ovat kaksi kerroksisia eli suurinpiirtein saman korkuisia kuin vanhat rakennukset. Ei siis vielä puhuta mistään hurjasti luonnonmuodoista poikkeavasta tai visuaalista silmää häiritsevästä rakentamisesta. Ote rakennustapaohjeesta: "Kaavaan merkityt istutettavat/säilytettävät
puurivit esiintyvät jo Paul Olssonin laatimassa alueen alkuperäisessä maisemasuunnitelmassa
ja ne tulee säästää. Mikäli vanhoja puita joudutan huonokuntoisuuden
vuoksi kaatamaan, tulee ne korvata saman puulajin yksilöillä". Uudessa alueen rakennustapaohjeessa törmää useasti siihen, että 1920 luvun suunnitelmallisia arvoja noudetetaan myös tässä uudessa kaavassa. Vaikuttaa siltä, että ihmiset reagoivat tässä nyt vain muutokseen tajuamatta mihin se todella vaikuttaa tai mitä se tarkoittaa. Mitä niihin liito-oraviin tulee niin...liito-orava naaraiden elinympäristö on noin 1-3 ha ja koirailla siitä vielä huomattavasti suurempi. Liito-orava pystyy kevyesti liitämään 20-30 metrin leiskautuksia puusta puuhun. Eiköhän kaavassa ole tilaa sen verran monelle puulle, että ne mahtuu siellä elämään. En tosin ole koskaan alueella nähnyt yhtään liito-oravaa. Voihan niitä toki siellä olla siitä huolimatta. Jos alueen vanhoilta asukeilta kysytään niin alue ei todellakaan sijaitse Kuparilla niin kuin annetaan ymmärtää. Kuparin alue on Kuparintietä jonkun matkaa vielä eteenpäin ja käsittääkseni viittaa terästehtaan vanhaan asuinalueeseen. Terveisin Simo Veijalainen/maanmittausinsinööri/maankäyttöinsinööri

#4: Simo Veijalainen - Aikanaan 20 vuotta alueella asuneen kommentti

Moi Simo! Ihan mielenkiintoisia kommentteja esitit tuossa kirjoituksessasi. Olen pahoillani, kun en juuri nyt voi vastata sinulle pidemmästi. Olen nimittäin lähdössä taas touhuamaan mieleosoitusjuttuja sekä illaxi Hyväri-Rockiin keräämään nimä. Mutta koitan antaa sinulle vastineen vielä tämän viikon aikana...

#4: Simo Veijalainen - Aikanaan 20 vuotta alueella asuneen kommentti

Itse olen perehtynyt noihin Imatran kaupungin nettisivuilta löytyviin tietoihin, joten koen reagoivani muutokseen tajuten mitä siitä seuraisi. En asu alueella, mutta tunnen sen ja ymmärrän alueen arvon luonnon ja kulttuuriympäristön kannalta.

Muutos ei ole huono asia. Alueen kohentaminen ja maltillinen lisärakentaminen on täysin ymmärrettävää. Alue sijaitsee hienolla paikalla lähellä Imatran keskustaa. Esimerkiksi alueen pohjoisosaan rakentaminen on perusteltavissa, liikenneympyrän läheisyyteen. Tosin en ymmärrä miksi siihen täytyisi tehdä jotenkin "näyttävä ratkaisu" kertomaan, että ollaan tulossa kaupungin keskustaan. Eiköhän Imatralle tulija muutenkin löydä kaupungista etsimänsä paikat, ei siihen joku kerrostalo vaikuta. Tämän alueen tulevien asukkaiden puolesta toivon, että voimalinjojen vaikutus huomioidaan rakennusten sijoittelussa. Voimalinjojen läheisyyteen rakentaminen on mielestäni arveluttavaa asukkaiden terveysriskien vuoksi.

Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi olemassa olevien rakennusten väliin pitää ympätä lisää taloja. Suunnitelmavaihtoehtojen analyysissa lounaisosan tavoitteeksi mainitaan "hellävarainen täydennysrakentaminen", mielestäni nykyisten talojen väliin uusien rakentaminen ei ole lainkaan hellävaraista. Onnistuisivatko uudet rakennukset solahtamaan nykyiseen maisemaan, vaikka kuinka tekstissä lupaillaan olemassaolevan asuinalueen mukailua? Tässä mielestäni ainut vaihtoehto olisi hyvin maltillinen täydennysrakentaminen aluetta laajentamalla, ei tiivistämällä.

En myöskään ymmärrä, miksi Vuoksen rantaa täytyy kaavoittaa rakentamiseen. Kyllä, kaavasuunnitelmassa on jätetty rannan ja asuntojen väliin virkistysreitti, mutta olen hieman skeptinen sen suhteen, kuinka tämä toteutuu käytännössä. Onko tämä luvattu virkistysreitti nimellinen, jotta voitaisiin sanoa, etteivät tontit suinkaan ole rannassa?

Mainitset tekstissäsi myös puron. Kaavasuunnitelmaa tutkiessani mietin, kuinka puroon ja sen taimeniin vaikuttaa kovin lähelle rakentaminen, ainakin arkkitehtonisen periaateratkaisun mukaan uusia taloja tulee aivan puron ääreen. Luontoa ja historiallisia arvoja huomioidaan tekstissä, mutta tarkemmin katsottuna on monta kohtaa, joissa teksti ja varsinainen suunnitelma ovat ristiriidassa.

Reagoin itse nyt sen vuoksi, että tässä kaavoitustouhussa oltaisiin maltillisia ja suunnitelmat olisivat kestäviä ja huomioisivat alueen luonnon erityispiirteet ja alueen merkityksen kulttuuriympäristönä. Mielestäni nykyinen suunnitelma ei ole tässä onnistunut hyvin. Tämän vuoksi reagoin, ja vastustan kaavan hyväksymistä tällaisenaan. Kuten sanoin, alueen kohentaminen ja maltillinen rakentaminen, mikäs siinä, mutta tämä suunnitelma ei ole tyydyttävä.