IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#1096: lintubongari -

Onko kosteikon rakentamisen rahoittamista se, että turveruukki otti vaan puolesta maasta maksun? Turveruukki linkittämäsi jutun perusteella, ei rahoita penniäkään kosteikon rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tässä oli taas malli esimerkki miten asioita tarkoitushakuisesti vääristellään.

#1101: - Re:

Toki tuo käytäntö on rahoittamista. Jos Turveruukki on aikoinaan ostanut kyseisen maa-alueen ja yhtiö on maa-aluetta myymässä tuotannon päätyttyä ja sille on sovittu jokin hinta. Nyt yhtiö ottaakin vain puolet hinnasta niin onhan se rahoittamista. Olisihan yhtiö voinut ottaa ensin täyden hinnan ja sitten puolella hinnalla tuosta summasta tullut mukaan kosteikon rakentamiseen. Tuollainen käytäntö olisi mielestäni hölmöläisen hommaa kierrättää rahaa turhaan.

Jos sinä olisit myymässä omakotitaloasi sen oikealla arvolla esim. miljoonalla eurolla. Myytkin sen vaikkapa maahanmuuttajalle puoleen hintaan eli 500 000 eurolla. Mielestäni olet silloin osallistunut isolla summalla maahanmuuttajan asunnon rahoittamiseen.

#1100: ranex -

Aivan hyvin voit vähätellä harrastustani ja nimitellä väärillä nimimerkeillä. Olen jo tottunut sinun "ylimielisyyteesi" kun olen lukenut kirjoituksiasi.

Meitä lintubongareita on Suomessa erittäin monissa yhdistyksissä eri puolella Suomea yhteensä noin kymmenen tuhatta henkilöä joten emme ole mikään pieni porukka. Järjestömme Bird Life Suomi ry:n "pääkonttori" on Helsingissä Annankadulla ja toimimme kiinteässä yhteistyössä Suomen Luontoliiton kanssa. Kansainväliset yhteistyökuviot meillä on EU:n ja koko maailman kattojärjestöihin.

Sinulle "Ranex" tekisi varmasti ihan hyvää lähteä luontoon ja tutustua siihen eri puolilla Suomea. Harrastuksen parista voit "bongata" vaikka pääministerimme. Luontoharrastus on oikeasti kivaa! Liittykää kaikki joukkoon!

http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/lintuharrastuksen_alkeet.shtml

#1102: lintubongari - Re: Re:

Eräs "vieras" tuolla aiemmin torppaa, että maatalousyrittäjä on vain sana sanojen joukossa. Yhtälailla väitän, että Turveruukin hinta pyyntö ja todellinen saamansa summa, ovat puhtaasti vain lukuja lukujen joukossa. Onpa siitä korjuu jättömaasta saatu mikä hinta tahansa (kaikki on liikaa, sillä jätöksistään pitäisi päinvastoin paljon maksaa), ei siitä ole takuuvarmasti mennyt senttiäkään tuollakaan kyseisen paikan tuotannon aikaisen vastaanottavan vesistön kunnostukseen. Eli tuollaisella "arvokkaalla vastaantulolla" pestään turvevesikädet nätisti ihan toisaalla ja todella halvalla, sekä ennenkaikkea halpamaisesti! Ja se on nyt se oleellinen asia, johon täällä me uhreiksi joutuneet haluamme pikaista korjausta!

Puhtaasti propaganda tuotteena mainiota ja osaavaa markkinointia, kuten strategia luvutkin turvevesipäästöjen vähättelemiseksi!

#1103: lintubongari - Re:

Hieno harrastus, mutta ihmetyttää tuo turvesoiden ihannointi - eikö luonnontilassa oleva suo olisi paljon 'aidompi' bongausympäristö?

Turveruukki on tehnyt todellakin oikean megalahjoituksen! Katsoppas varsin vaikka googlettamalla, paljonko maapohjan arvo todellisuudessa on kitu- tai joutomaalle?

#1106: - Re: Re:

En ole sanonut ihannoivani erityisesti suoalueita. Suot ovat vain yksi kohdepaikka missä lintuja voi tarkkailla. Suota kun Suomessa on joka maakunnassa ihan riittävästi muutenkin. Mitä pohjoisemmaksi mennään sitä enemmän. Toisaalta tuollaiset rakennetut lintujärvet ovat lajistoltaan paljon runsaampia bongauspaikkoja kuin jokin iso luonnontilainen suoalue. Lisäksi isommille ryhmille, esim. koululaisryhmille, nuo rakennetut lintujärvet ovat helposti saavutettavissa bussilla. Näin useat heistä saavat ensikosketuksen lintutarkkailuun ja toivon mukaan mahdollisimman moni kiinnostuu aiheesta ja jatkaa sitä myös iän karttuessa. Pidän hyvänä asiana että eri puolille Suomea on rakennettu ja suunnitellaan lisää rakennettavaksi vastaavantyyppisiä lintujärviä. Monissa on paikallinen joko metsästys- tai sitten lintu-/luontoseura mukana rakennushankkeessa. Tämä taas luo yhteisöllisyyttä kyläyhteisöön.

Sitä luonnontilaista suotahan on yli neljä miljoonaa hehtaaria, joten myös mainitsemaasi "aidompaa" ympäristöä toki löytyy. Itselleni mieluisimpia paikkoja ovat merten rannat ja aarniometsät. Näistä aarnimetsistä on Suomessa pulaa, ei suoalueista. Ulkomailla sitten viihdyn parhaiten sademetsissä.

Tuossa vielä linkki kansainväliseen järjestöön, jonka kanssa olemme yhteistyössä. (Bird Life International).

http://www.birdlife.org/

#1107: lintubongari - Re: Re: Re:

Hieman tuntuu olevan termistöt harrastajalla hukassa, mutta tarkennellaan siis hieman:

Turvevesipäästöillä aiheutetaan karuunkin järveen muutamissa vuosissa tila, että sitä aletaankin sitten kutsua lintujärveksi. Tämä julistus tehdään yllättävän voimakkaan (ja väitetysti, mutta perustelemattomasti, maa- ja metsätalouden seurauksena syntyneestä yhtäkkisestä ravinne- ja kiintoaine tuotoista) rehevöitymisen, veden äkillisen sameutumisen, suo tuoksun jne. seurauksena.

No, ei mitään, kun lintujärviluokitus on saatu julistettua, niin päästövesien kanssa ei enää tarvitse nuukailla! Eikä vesistön osalta parannustöihin kohta edes saa ryhtyä, sillä onhan vaivalla saatu "rakennettua" lintujärvi.

Kun turvetuotanto on sitten saatettu loppuun, niin myydään todellinen joutomaa prameillen ja "hyvää tehden" vaikka sille metsästysseuralle. Sieltä saadaan hyvää ennallastamistyövoimaa, jotta saadaan aikaiseksi lintukosteikko. Lintu- ja luontoseurojen mukaan saaminen on lähinnä sellainen "rakennettu" vapaaehtoinen pakko, koska siellä on sitä vilpitöntä halua tehdä vielä edes se minkä voi.

Tämä on siis bongarin ylistämä "rakentamista", sillä suotahan riittää. Ja muuten lintujärviäkin kyllä, ainakin tätä menoa.

Mutta kun kysyntä alkaakin olla pikapuolin tuhansien järvien maassa niistä luonnontilaisista puhtaista järvistä! Siksi minun mielestäni OLISI HYVIN RAKENTAAVAA PÄÄSTÄ KOKONAAN IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ !

Kun kokonaisuutta katsoo ja "rakentamisen" alkuvaiheita ajattelee, niin ei saata bongari kovin moni lintubongari selkääsi kannustavasti taputella.

#1108: - Re: Re: Re: Re:

Eipä olekkaan minulla termistö hukassa.  Luonnonsuojelupiireissä ja esim. ministeriöissä näitä rakennettuja, sinun kutsumiasi kosteikkoja, kutsutaan lintujärviksi. Kosteikko taas on sananmukaisesti kosteikko, ei alue missä on silkkaa vettä myös. Otin linkin tuohon alle Suomen luonnonsuojeluliiton omilta sivuilta. Siinä käsitellään Rastunsuon kooltaan 15 ha:n lintujärveä joka on rakennettu entiselle turvetuotantolohkolle. Nyt on käynyt niin, että sinulla itselläsi on termistöt hukassa!!

http://www.sll.fi/pohjois-savo/sisa-savo/luontokohteet/rastunsuon-lintujarvi-rautalammilla

Hyvin monissa mielipidekirjoituksissa tällä ja monilla muillakin palstoilla erottuu sellainen näkökanta, että turvetuotanto on ainut syypää humukseen ja sedimentteihin vesistöissä. Jos tämä toteamus on absoluuttisesti totta, niin on pakko heittää ajatus: mistä kaikki ne sedimentit tulevat niihin vesistöihin, joiden yläpuolisilla valuma-alueilla ei ole turvetuotantoa laisinkaan?

Löysin uutisen jossa kerrotaan kuinka Turun ja Jyväskylän yliopistot tutkivat Geologian Tutkimuslaitoksen kanssa yhteistyössä, kuinka paljon Keski-Suomessa sijaitsevien Martinjärven ja Ison Kivijärven pohjaan on kertynyt sedimenttejä viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Järvet ovat uutisen mukaan samankaltaisia, mutta toisen alueella on turvetuotantoa, toisen ei. Odotan mielenkiinnolla tutkimuksen tuloksia. Osittain siksi että itselläni on tuttavia jotka asuvat noilla seuduin ja myös asukkaat siellä ovat keskenään eri mieltä siitä kuinka suuri on turvetuotannon osuus. En tiedä tarkemmin onko alueella muita turpeen parissa toimivia yrityksiä kuin Vapo. Tulee väistämättä mieleen ajatelma, että jos sedimenttien paksuus ei poikkea suuresti näiden järvien välillä, niin silloin on kyllä kiintoainepäästöistä syyttäminen jotain muuta kuin turvetuotantoa. Katsotaan tuloksia.

#1109: lintubongari - Re: Re: Re: Re: Re:

Ei ole termistö hukassa. Kyllä se ihannoimasi "rakentaminen" tapahtuu edellä kirjoittamassani järjestyksessä. Ja ehkä siinä turvekaivannon ns. entisöinnin lopputuotteessa jo voidaan puhua "lintujärvestäkin", kun sitä vettä ajanoloon kaivannon täydeltä on. Mutta kyllä se kosteikko vaiheesta alkaa kuten aikaisemmassa linkissäsikin todettiin, kuinka Turveruukki "avustaa" lintukosteikon rakentamisessa (tosin vain joutomaata myyden).

Sinänsä se lopputulema ja nimi on se ja sama kun:

TARKOITUS ON NIMENOMAAN PÄÄSTÄ IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ !

#1113: Hiekkalaatikkosoturi - Minäkin haluan

Pitäiskö sun hakea apua ennen kuin on myöhäistä,ettei vaan käy mitään vakavaa.

#1116: - Re: Minäkin haluan

Vakavat on jo luvattoman monin paikoin käyneet. Sitä ei vaan ympäripyöreillä "musta tuntuu, että kaikki muut pelkästään..." perusteluilla ole turvevesipäästöjen puolustajat halukkaita ymmärtämään.

#1111: - Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Täällä on kiistelyä siitä, mikä on lintujärvi ja mikä on kosteikko. Lintubongari on aivan oikeassa ja luultavasti senkin vuoksi koska harrastuksena hänellä on nimenomaan lintu- ja luontoharrastus, kirjoitustensa mukaan jopa trooppisia sademetsiä myöten. Tietää varmaan näistä asioista. Varmasti upea harrastus. Kuljeskelen myös, varsinkin nykyisin eläkeläisenä,  paljon luonnossa mutta valitettavasti lähinnä vain kotikuntani alueella joka on Rautalampi. Kuntamme alueella on useita upeita kohteita luonnossa liikkujalle. Parhaiten paikat selviää kun katsoo alla olevasta linkistä. Rastunsuolta löytyy lintujärvi entiseltä turvetuotantoalueelta ja sitten on kosteikko joka on nimeltä Junnon kosteikko. Kirjoittaja ilman nimimerkkiä voisi mennä paikalle katsomaan niin tietäisi senjälkeen mikä on lintujärven ja kosteikon ero koska kirjoittamansa perusteella ei tiedä termistöstä, niinkuin meillä päin sanotaan, - hökkäsen pölähdystä -. Näillä main ei ole ollut mitään haittaa turpeen tuotannosta. Päinvastoin se on luonut työpaikkoja kuntaan. Tuota turvenevaa on muutenkin niin paljon että hyvä vaan kun sitä hyörynnetään. Terveisä vaan kaikille toivottaa Rautalampi

http://lintuyhdistyskuikka.net/lintupaikat/paikat-kunnittain/rautalampi/

#1113: Hiekkalaatikkosoturi - Minäkin haluan

Ootkohan nyt eksynyt hieman väärälle saitille? Tai jos olet aikuinen niin löydettyäsi äitisi pyydä häntä soittamaan ambulanssi nopeasti ja äkkiä lekurille hoitoa saamaan.

#1119: - Re: Minäkin haluan

Viime aikoina varsinkin turvekaivantojen puolustajien taholta on noussut muutama nimetön tai nimimerkillä sanaileva kirjoittaja, joilta toivoisi fiksumpaa otetta kommentteihin. Eiköhän nuo halventavat heitot ole syytä jättää pois jokaisen tänne kirjoittavan, puolustipa sitten mitä tahansa blokkia. Halventamaan pyrkivät nimittelyt ja vihjailut kirjoittajien mielenterveydestä yms:sta osoittavat sivistymättömyyttä ja varmaan leimaavat myös puoustettavia taustaryhmiä negatiivisesti. Vai kuvaisiko sellainen ehkä sittenkin karua todellisuutta; taustavoimien arvomaailman heijastuksia? Enpä osaa sanoa.

#1120: Martti Peltola - Re: Re: Minäkin haluan (soiden ja vesistöjen elävän!)

En ole turvetuotannon puolustaja enkä vastustaja.Omat kommenttini perustuvat omin silmin nähtyihin tapahtumiin ilman sen suurempaa intohimoa kumpaankaan suuntaan, sitä samaa toivoisin muiltakin.En ole ketään halventanut, enkä tee sitä jatkossakaan.Itse satun vain asumaan sellaisen vesistön rannalla mihin on turvetuotannon vesiä tullut 12.vuoden ajan,enkä ole havainnut mitään merkittävää muutosta vedessä.Malttia vaan kaikille.

Vapon toimitusjohtajan kirjoitus:

Uskontoa vai laskentoa?
18.4.2012 8.55 | Ahti Martikainen

Vapo suurimpana turpeentuottajana on julkisesti luvannut laittaa omat vesistöpäästönsä minimiin seuraavien kolmen vuoden aikana. Nyt vallalla tuntuu olevan hirveä kiire lopettaa turpeen käyttö Suomessa mahdollisimman nopeasti. Millä syyllä tahansa. Kaukolämmöntuottajia suorastaan vaaditaan luopumaan turpeen käytöstä. Mutta mitä kattiloihin laitettaisiin tilalle?

Suomen kaukolämmöntarpeesta lähes viidennes tuotetaan turpeella. Tämä tarkoittaa noin miljoonan suomalaisen kotia tai työpaikkaa. Miljoona suomalaista on paljon. Hyvin harva ymmärtää, kuinka paljon on 25 TWh:ta, eli se määrä energiaa, mikä vuodessa tuotetaan turpeella. Siis se, mistä pitäisi luopua. Rekoiksi muutettuna se tarkoittaa noin 200 000:ta täysperävaunullista yhdistelmää. Yhteen jonoon ajettuna tuo tekee sellaiset runsaat 4000 kilometriä rekkoja.

Luopuminen ei ole lämmöntuottajille vaihtoehto. Vaikka kuinka haluaisi toivoa muuta, niin keino korvata turve ovat fossiiliset polttoaineet. Ja tuskin sitä halutaan. Turpeen tuotanto ja logistiikan hoito työllistää muuten saman verransuomalaisia kuin Nokia. Aika paljon. Ja vielä niillä alueilla, joilla ei paljon suuria työllistäjiä ole eli maakunnissa ja syrjäseuduilla.

Useimmat kattilat vielä tarvitsevat seospolttoa eli turpeen ja puun yhteispolttoa. Kattilat kestävät paremmin ja tuottavat lämpöä paremmin, kun niissä poltetaan myös turvetta. Asiakkaille turve on hyvä polttoaine ja Suomen kylmien talvikuukausien aikana asiakkaille on tärkeää, että kattilat tuottavat energiaa täydellä teholla jolloin pystytään minimoimaan vara- ja huippulaitosten käyttö. Näissä varalaitoksissa on yleensä polttoaineena ulkomailta tuotavat fossiiliset polttoaineet. Turpeen käyttö lisää siis puun käyttöä ja on siten hyvä Suomen tavoitteelle, jonka mukaan vuonna 2020 vähintään 38 % energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Tai päinvastoin sanottuna, jos turvetta ei käytettäisi olisi tuo 38 %:n tavoite käytännössä mahdoton saavuttaa.

Siitä tuskin kukaan on eri mieltä, ettei puun energiankäyttöä tulisi Suomessa lisätä, mutta samanaikaisesti on varmistettava kotimaisten polttoaineiden huoltovarmuus. Tässäkin turpeella on merkittävä rooli.

Laskentotuntien perusteella turve on hyväksi Suomelle ja ilman lujaa uskoa johonkin tuntemattomaan, sitä on hankala korvata. Etenkin jos halutaan pitää kiinni uusiutuvan energian sitoumuksista. Ja miksi ei haluttaisi.

Mutta entä ne vesistöpäästöt? Suot ovat ravinneköyhiä eikä niille lisätä missään vaiheessa lannoitteita. Suomen 65 000 hehtaarin turvetuotannon typpi ja fosforipäästöt ovat alle 1 prosentin kaikista päästöistä. Jyväskylän kokoisen kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtee fosforia enemmän vesiin kuin koko Suomen turvetuotannosta vuodessa. Viime vuonna julkaistun Kansallisen turve- ja suostrategian (MMM 2011:1) mukaan turvetuotannon typpi-, fosfori-, kiintoaine- ja humuspäästöt ovat kaikki yksittäisiä prosentteja kaikista päästöistä.

Päästöjä ei pidä vähätellä. Turvetuotanto on varmasti aiheuttanut paikallista pistekuormitusta haitaksi asti. Tavoitteen tulee olla päästöjen pienentämien ja tämän kotimaisen lähienergian tuottaminen niin vastuullisesti ja pienillä päästöillä kuin se on mahdollista. Juuri näin Vapo on päättänyt tehdä. Olemme luvanneet sulkea kaikki sellaiset suot pois tuotannosta , joille emme pysty rakentamaan parhaan tekniikan mukaista vesienkäsittelyä vuoden 2014 loppuun mennessä.

#1124: Turvetta tarvitaan - Vapon toimitusjohtajan mietteitä

Milloinkas ne on Martikaisesta toimitusjohtajan tehneet?

"Siitä tuskin kukaan on eri mieltä, ettei puun energiankäyttöä tulisi Suomessa lisätä" Ohoh!!!

"Laskentotuntien perusteella turve on hyväksi Suomelle" kannattaisi varmaan käväistä opiskelemassa jossakin muuallakin, kuin Vapon kursseilla