IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ.

Erkki Kinnanen
Vieras

#151 Viimeisetkin viedään

23.10.2010 01:38

Kaikki muurain- ja karpalosuot 10 km säteellä on ojitettu ja istutettu kasvamaan oksaista räkämäntyä, josta ei ikinä tule edes kunnon sellua.
Taisto Holla, Mieskonmäki

#152 Re: Re: en allekirjoittanut

23.10.2010 11:24

#150: Allekirjoittanut - Re: en allekirjoittanut  

Niin siinä käy, jos avatut turvesuot laitetaan yht'äkkiä naftaliiniin, turveruukki lähtee suolta niinehyvineen ja suo jää elämään omaa elämäänsä eli saastuttamaan alapuolisia vesistöjä. Eikä suolle ole muilla asiaa, koska suot ovat pääasiassa turveruukin omistuksessa.

Kepu vetoisella Vapolla on kyllä varaa panostaa linkin puhdistuslaitteisiin:

http://www.wavin-labko.fi/referenssit/turvesoiden-vesienkasittely/?x324332=324358 ,

jos Vapolla on haluja pitää kilpensä ja ennenkaikkea alapuoliset vesistöt puhtaana.

Parempi se on allekirjoittaa adressi.  

 


Vieras

#153 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT + PUHDAS JÄRVI = TUHOTTU JÄRVI

10.11.2010 23:23

Miten on mahdollista, että minun yksityisenä kansalaisen on haastettava valtio
oikeuteen tärkeän kansallisomaisuutemme, puhtaan vesistön, tuhoamisesta.
Miten on mahdollista, että vesioikeus (valtio) myöntää lupia, ELY- keskus (valtio)
valvoo, Vapo (valtio) tuhoaa luontoa pysyvästi, - eikä kukaan muka voi mitään.

Eikö kenelläkään tuosta joukkiosta ole mahdollisuutta käydä katsomassa mitä
vesistöissä oikeasti tapahtuu ?

Lauseet: - järvillä on ikänsä, - toimimme lupaehtojen mukaisesti, -päästöt ovat
vain yhden prosentin luokkaa, - mitattu typpi- ja fosforikuormitus ovat vähäistä,
70 luvullakin sai paskoa järveen........

Eikö tosiaan lupien myöntäjät ja valvojat ymmärrä, että alapuolisten vesistöjen
kunto on tutkittava ennenkuin sinne aletaan jätteitä laskea, että nähdään mitkä
ovat päästöjen vaikutukset.

Kirjoitan tätä Puulaveden rannalla ja tiedän, että Puulan Siikavedestä on hyvää
vauhtia muodostumassa turvetuotannon laskeutusallas. Kapea Siikavedeltä
Puulaan johtava salmi on tällä menolla pian ummessa. Ei taida auttaa vaikka
Siikaveteen turvetuotannon jätteitä tuova Kälkäjoki on kohta tukkeutunut.
Siikaveden syvin kohta oli 80 – luvulla 17 metriä. Nyt samaisen paikan
syvyys on enää 15 metriä. Voisikohan joku arvata mitä siellä pohjassa on.
Jo yksinkertainen kaikuluotaus kertoo, että koko alueella ei ole enää kovaa
pohjaa jäljellä.

Kaksi ja puoli vuotta sitten pyysin ELY keskusta ottamaan näytteen pohjasta.
Vastaus oli, että veden laatua tarkkailee Vapon toimeksiannosta yritys nimeltä
Pöyry. Vastauksessa myös mainittiin, että ELY keskus ei todellisuudessa voi
mitään, kun turpeennostoluvat on jo myönnetty.

Kyseiseltä alueelta on hävinnyt tietenkin kaikki pohjan eliöstö. Rapuja ei
enää ole, eikä kala voi lisääntyä. Vesi on ruskeaa, varsinkin taas keväällä,
kun tulvavedet tyhjentävän turvetuotannon altaat....

Mitä väliä, kun vain saadaan edullista ja saasteilta puhdasta turvetta.

Totuus on kuitenkin se, että kunhan tämä prosessi on saatu päätökseen, niin
ei halpaa turvetta enää ole.............

Ikävää tietenkin on se, että taas on veronmaksaja maksumiehenä ja syylliset
saavat kultaisen kädenpuristuksen.

Ja sitten on tukeuduttava äänestäjiin. Eli koettakaa nyt hyvät ihmiset, suomen
kaikkien järvien rannoilla asuvat, kysyä ehdokkaaltanne jota aiotte äänestää,
että mitä mieltä hän on, tarvitaanko suomessa puhtaita vesistöjä....

Puulaveden rannalta: Pentti Salo
Vieras
Vieras

#154 Re: TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT + PUHDAS JÄRVI = TUHOTTU JÄRVI

12.11.2010 01:26

#153: - TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT + PUHDAS JÄRVI = TUHOTTU JÄRVI 

On käsittämätöntä että valvonta saa olla Vapon itsensä valitseman ja palkkaaman toimijan käsissä. Eittämättä tulee mieleen: Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat...

Päivi Koskela
Vieras

#155 Vapolla vastatuulta Uudellamaalla

12.11.2010 14:04

Vapon hanke on kaatumassa Hyvinkään Kurkisuolla. Altia Oy omistaa lähes puolet Kurkisuosta ja on nyt hakemassa aluettaan suojeluun. Lisää vaan kylmää suovettä Vapon niskaan!

http://www.aamuposti.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Paauutiset/Pitkaan-kiistelty-Kurkisuo-paasemassa-sittenkin-suojeluun
Vieras
Vieras

#156 Re: Suomen vapaat suot suojeltava välittömästi

12.11.2010 22:29

#147: Arja Viitaniemi - Suomen vapaat suot suojeltava välittömästi 

 Niitä on "suojeltu" vuosikymmeniä...kirkasvetisyys on historiaa....

Vieras
Vieras

#157 Re: Suomen vapaat suot suojeltava välittömästi

12.11.2010 22:39

#147: Arja Viitaniemi - Suomen vapaat suot suojeltava välittömästi 

 Saarijärvellä myös hautausmaat olisi suojeltava..ymmärrys hoi, äly älä jätä!!!

Martti Peltola
Vieras

#158 Suon väkevää voimaa Pohjanmaalta

13.11.2010 20:23

Pirteän kirpakat karpalot vetivät sydänsyksyn nevamaisemiin. Talteen tulivat, kohmeisin sormin, omiin tarpeisiin. Litroittain raikkaita rahkan herkkumarjoja. Tietoisuus siitä, ettei suon satoa moni suu saa maistaa, ylentää antimen arvoa. Jos ei tiedä, jos ei ole saanut suon tunnelmaa kokea, jos ei ole uskaltanut, viitsinyt... Ja jos sinisilmin uskoi suota halventavat ”valistuspuheet” todeksi, jäi paljosta paitsi. Jollei hyvästä tiedä, ei osaa arvostaa.

Luonnontilainen suo on voimaannuttava elämys. Niin sittenkin, vaikka sen on sadat kerrat saanut. Villinä aukeava neva on aivan muuta kuin kesytetty viljalakeus; se on sisintä rauhoittavaa vastapainoa kulttuurimaiseman arkisuudelle. Suo ottaa varauksetta vastaan vierailijan joka tervehtii sitä nöyränä, mutta neva ei avaa salaoviaan ylimieliselle. Itsekäs ottaja joutuu pettymään ja voi voimantunnossaan pauhata: ”Paskarutakko, parempi ojittaa hyötykäyttöön!”

Suolla on aivan eri kasvot vuodenaikojen vaihtelussa ja jopa aikajakson eri päivinä. Niitä on mahdotonta kirjaimin kuvailla, ne täytyy tuntea, nähdä, kuulla, haistaa, maistaa. Suon salat on itse elettävä.
Myöhäissyksyllä neva lepää, ajoittain kuulaan kirkkaana, toisin ajoin sumuisen harmaana, mutta koskaan se ei ole kuollut.

Kiireen saa suonkävijä unohtaa. Ja jos suon vuosituhantisen arvokkuuden osaa aistia, ymmärtää pysähtyä jo ensi askelilla. Antaakseen suo myös vaatii ja siksi se sulkee niin monet rauhansa rajojen ulkopuolelle.

Muistan jotain kaikista sadoista suoretkistäni, öidenkin yli ulottuneista. Aamuhämärien riekonnauruista. Sarastuksen herättämistä laululinnuista. Helteisistä hikitaipaleista. Ruoppakuljujen upottavasta imusta. Taivasta peilaavien allikoiden tyyneydestä. Taivaansinen avaruudesta mätäspatjalla leväten, sinisiipiperhosten imiessä suolaista hikeä sukistani. Heräämisestä aamukolmelta kärpäsiä jahtaavan västäräkin ”rymistelyyn” suokämpän katolla. Korentoja napsivista nuolihaukoista. Keltaisten hillojen mehukkuudesta. Sisiliskon kiipeilystä housunlahkeella. Kurki- ja hanhiparvien mekastuksesta. Routaisen nevan tuimasta tuulesta ja lumipyrystä. Upottavista umpihiihdoista ja kevättalven sokaisevien teräshankien kantavuudesta. Karpalomättäiden paljastumisesta kinosten alta. Uuden kevään ensimmäisistä lintuparvista... Voisin luetella loputtomasti ja sittenkin vain vähäisen osan.

Miksi muistan retket luonnontilaisilta soilta? Miksi useimmat muut, tuhansien kilometrien tarpomiset kulttuurin muuttamissa maisemissa häipyvät muistin hämäriin?
Vastauksia olen saanut, mutta henkilökohtaista tietoa on turha yrittääkään välittää vieraalle. Vastaukset joutuu jokainen hankkimaan itse ja parasta siinä etsinnässä on sen palkitsevuus.
Ulla-Maija Heikkonen
Vieras

#159 Re: Suon väkevää voimaa Pohjanmaalta

14.11.2010 13:55

#158: Martti Peltola - Suon väkevää voimaa Pohjanmaalta

Kiitos, Martti Peltola!

Kaikkien kärkevien, kantaa ottavien ja syyttelevien kirjoitusten jälkeen suokuvauksesi tuntuu,

tuoksuu ja maistuu siltä oikealta, luonnonmukaiselta suomalaiselta suolta! Paremmin ei tunnelmaa

suolla voi kuvata ja siksi pyydänkin Sinua; yritä lähettää kirjoituksesi Helsingin Sanonomiin. Siellä on

vellonut kiihkeä turvekeskustelu viimeisen viikon aikana ja Sinun tunnelmointisi toisi aivan uuden näkö-

kulman asiaan.

Olin jo ajatellut lopettaa adressin, mutta en jotenkin saanut sitä tehdyksi. Ehkä odotin juuri Sinun tun-

nelmointiasi, näkemystä suosta ennenkuin se hakattiin, ojitettiin, kaivettiin tyhjäksi ja lopulta hylättiin

hyödyttömänä ja raiskattuna. On puhuttu Suomen ainutlaatuisesta vesistöstä, sen suojelemisestä ja

säilyttämisestä. Yhtä lailla pitää antaa arvoa Suomen soille ja niiden eläimistölle, ne ovat taatusti yhtä

arvokkaita kansallisomaisuuksiamme kuin vetemme.

 

Päivi Koskela
Vieras

#160 Re: Suon väkevää voimaa Pohjanmaalta

15.11.2010 12:27

#158: Martti Peltola - Suon väkevää voimaa Pohjanmaalta 

 Kiitos retkestä suotunnelmiin

- mahtava kirjoitus, Martti Peltola!

Aivan sama ajatus tuli mieleeni kuin Ulla-Maija Heikkosella, että tuo kirjoituksesi kuuluu Helsingin Sanomien mielipidepalstalle, jossa tänäänkin käydään keskustelua turvetuotannon haitoista. 

Ohjeet kirjoituksen lähettämiselle osoitteessa: HS.fi/mielipide

http://www.hs.fi/digilehti/apua/#mielipide

Vesa Setälä
Vieras

#161 Jätevesilaki

15.11.2010 19:27

Jätevesiasioista päättävät pitäisi perhtyä paremmin mitkä oikeen saastuttavat vesiämme. Suurimmat saastuttajat ovat maatalouslannoitteet ja turvetuotanto.
Vieras
Vieras

#162 Re: Suon väkevää voimaa Pohjanmaalta

16.11.2010 20:16

Taisto Holla, Mieskonmäki

#163 Turvepäästöt kalojen joukkokuoleman takana?

17.11.2010 19:30

Tuossa linkki, jonka bongasin YLE:n sivuilta. Näyttää siltä, että jos vesistön pH laskee liian alas, voi tapahtua tuollaista. http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2010/11/turvepaastot_kalojen_joukkokuoleman_takana_2144989.html?origin=rss Ei näytä "ympäristöyställiseltä" kotimaiselta polttoaineelta.
Ulla-Maija Heikkonen
Vieras

#164 Adressi lähtee eteenpäin

17.11.2010 22:46

Tähän astiset nimet adressissa lähtevät nyt eteenpäin, adressi jääköön kuitenkin vielä
odottamaan uusia allekirjoituksia.
Postitse saatekirje liitteenä lähtee nimilista eduskuntaryhmien puheenjohtajille:
Pekka Ravi (kok), Timo Kalli (kesk), Eero Heinäluoma (SDP), Annika Lapintie (Vas),
Ville Niinistö (vihr), Ulla-Maj Wideroos (RKP), Bjarne Kallis (krist), Raimo Wistbacka (per.suom)


Sekä Vapon hallintoneuvoston kansanedustajajäsenille: Hall.neuvoston puh.joht.Juha
Korkeaoja (kesk), jäsenet Hannu Hoskonen (kesk), Marjo Matikainen-Kallström (kok),
Mats Nylund (RKP) ja Raimo Piirainen (SDP)

Ympäristöministeri Lehtomäelle adressi luovutetaan 18.1.2011 sovitun tapaamisen yhteydessä. Alustavasti on sovittu tapaamisesta ministeri Häkämiehen kanssa, aikataulu täsmentyy vielä.


Saatteessa vaadimme turveluvista päättäviä ottamaan paremmin selvää vesistöistä ja niiden tilasta ennen lupien myöntämistä, vaatimaan parhaita saatavilla olevia puhdistusjärjestelmiä soilta lähteville laskuvesille sekä seuraamaan luvissa olevien
vaateiden toteenpanoa. Edellytämme Ely-keskuksilta huomattavasti parempaa valvontaa
sekä yhteistyötä kuntien kesken. Vesinäytteiden ottoa pitää valvoa myös kunnista päin
ja mukana pitää olla myös ranta-asukasedustaja. Näytteiden tulokset pitää ilmoittaa
välitömästi niiden valmistuttua ja niihin on myös reagoitava heti, mikäli muutoksia näkyy.
Toivomme Vapolta avoimempaa ja rehellisempää, luonnon arvot huomioon ottavaa linjaa
toimissaan mutta ennenmuuta, panostusta jätevesien puhtauteen.Käytännössä kaikki mahdolliset ylivirtaus- ja tulvimistilanteet täytyy ennakoida ja luoda niihin nopea
korjaussuunnitelma, kaikki ei saa jäädä turveurakoitsijoiden varaan kuten tällä hetkellä on.
Painotamme myös yksityishenkilöiden omaisuudensuojaa sekä heidän kuulemistaan ja uskomistaan vesistöjen tilaa arvioitaessa.
Päivi Koskela

#165 Re: Turvepäästöt kalojen joukkokuoleman takana?

18.11.2010 13:57

#163: Taisto Holla, Mieskonmäki - Turvepäästöt kalojen joukkokuoleman takana? 

 

Uutinen kirvoitti Satu Hassin kirjoittamaan Iltalehteen blogin "Pyhä turvelehmä ja kalakuolemat". http://blogit.iltalehti.fi/satu-hassi/2010/11/17/pyha-turvelehma-ja-kalakuolemat/ Tässä lainaus tekstistä: "- Viime viikolla en vielä tiennyt Kontiolahden kalakuolemista mitään. Mutta tein EU-komissiolle kirjallisen kysymyksen turvetuotannon vesistöpäästöistä. Toivon komission selvittävän, onko turpeen noston ympäristölupakäytäntö Suomessa EU:n vesipuitedirektiivin mukainen. Ja voin sanoa suoraan, etten usko, että on."
Jouni Mäkelä
Vieras

#166 Turpeen monet eri tukimuodot esiin ja lopetettava

22.11.2010 15:41

VAPON valtakunnallisen "sikailun" tietää
kaikki.Vaarassa ovat Etelä- ja länsi-suomen
pienet suopläntit joita uhkaa laissa oleva
10 ha "porsaanreikä" jota paikalliset energiayhtiöt pienien bulvaanien tuella pyr-
kivät kiertämään.Ja tukia tulee !!!!!.Kiitos
MAALAISLIITON Vikkelän Pekkarisen.
Pauli Pajunen
Vieras

#167 Vihreiden väläytys

23.11.2010 16:16

Etelä-savon vihreät olivat turvetuotantoa vastaan,
vaikka vihreiden politiikka on nähty takin kääntöineen,
niin turve, kuin myös ydinvoimakysymyksessä.
Paha yhtälö omistamassa Vapoa, Valtio ja 16 muuta energiayhtiöiden osakasta.
Vapon omistus 50,1 muut yhteensä 49.9%.
Hannu Heinonen
Vieras

#168 Vapoa syyllistetään aiheetta

25.11.2010 13:03

"Turvetuotannon vesistökuormituksesta puhutaan paljon. Esimerkiksi 5.10.2010 Ylen Ajankohtainen kakkonen uutisoi, että turvetuotanto on ollut vaikuttamassa Alavudella sijaitsevan Mulkkujärven tilaan. Mulkkujärven suunnassa on turvetuotantosoita, mutta niistä yksikään ei laske kuivatusvesiään Mulkkujärveen. Kuormituksen on siis johduttava muista tekijöistä."

Tuo ylläoleva uutinen, jonka lainasin Suomen Kuvalehdestä kertoo hyvin kuinka Vaposta yritetään saada se kuuluisa "syntipukki". Mikään maankäyttömuoto Suomessa ei ole niin tarkoin määriteltyä ja tarkkailtua kuin on turvetuotanto. Maa- ja metsätaloudesta ne suurimmat päästöt tulevat, ja myös kesäasutuksesta järvien rannoilla. Missä on näiden tarkkailu?

Pohjanmaalla yritetään estää myös muutamien suokohteiden ottamista turvetuotantoon. Aivan mieletöntä, koska suota riittää jokaiselle, myös luonnonsuojeluun. Ottakaa nyt järki käteenne te luonnonsuojelijat ja kohdistakaa voimanne vastustamaan maa- ja metsätalouden päästöjä, ei turvetuotannon minimaalisia päästöjä. Pohjanmaan Jurvassa, tai nykyisessä Kurikassa yritetään Lintunevaa saada suojeluun, koska Vapo on ottamassa sen turvetuotantoon. Suo on ilman muuta otettava hyötykäyttöön. Vieressä on saastuttava Botniaring, sitä ei luonnonsuojelijat kuitenkaan halua lopettaa. Järjettömän suuri maa-alue on raiskattu, ja ilmaan pääsee valtavat päästöt pakokaasuista. Jos jotain pitäisi tehdä, niin tuollainen aivan turha ajelu radalla pitäisi ensin lopettaa. Se ei auta yhteiskuntaa mutta turvetuotanto auttaa. Miksi luonnonsuojelijat ei Botniaringin täysin turhanpaiväiseen ajoon puutu? Taitaa olla luonnonsuojelijoilla jyvät ja akanat sekaisin.

Taisto Holla, Mieskonmäki

#169 Re: Vapoa syyllistetään aiheetta

25.11.2010 17:29

#168: Hannu Heinonen - Vapoa syyllistetään aiheetta 

Tuo kannanotto kuuluu siihen samaan sarjaan kuin se viimekesäinen Vapon tilaama vesitutkimus Siikavedeltä, jossa tarkoituksella yritettiin hakea syitä muiden muiden aiheuttamista päästöistä. Tutkittiin sinilevä esiintymiä ja mahdollisia leväesiintymien aiheuttajia, johon tutkimuksen tehnyt yritys oli erikoistunut, mutta jätettiin huomiotta humukset ja kiintoaineet, jota Vapo lykkää surutta Kälkänjokea pitkin Siikaveteen.

Turveteollisuus vertaa hyvin mielellään omia päästöjään maa- ja metsätalouden aiheuttamiin päästöihin kun ne ovat paljon pienemmät typen ja fosforin osalta, eihän turpeessa ole typpeä eikä fosforia. Mikähän olisi tulos jos tutkittaisiin humusta ja kiintoainetta Siikavedestä.

Rakensin pari vuotta sitten Siikaveden rannalla olevaan omakotitalooni oikein EU määräysten mukaisen imeytyskentän jonka kunnan terveystarkastaja kävi paikan päällä määrittelemässä, että minne se rakennetaan, kun hänen mielestään järveen ei saa päästää mitään. Mutta samaiseen järveen saa Vapo kuitenkin laskea jätevetensä.

seeski
Vieras

#170 ÖLJYHAMPPUA KEHIIN

25.11.2010 17:46

Siinä on 65000hehtaaria tonttia maksaa velkaa siitä,mitä on aiheutettu.FINOLAA (öljyhamppu-kotimainen)kasvamaan,ja tupeentuotanto stop tykseekänään.
Päivi Koskela
Vieras

#171 Luonto-Liitto piikitti Vapoa luonnonsuojelun vastaisesta toiminnasta

25.11.2010 19:44

Vapon törkeilyjä huomioidaan yhä useammalla taholla, nyt Luonto-Liittokin on kovistellut Vapoa. Yle uutisoi seuraavaa 21.11.:

Luonto-Liitto on osoittanut Siilin piikki –palkintonsa energiayhtiö Vapolle luonnonsuojelun vastaisesta toiminnasta. Palkinto myönnetään ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista. Luonto-Liiton liittovaltuusto vaatii, että Vapo ottaa vakavasti kansalaisten huolen vesistöjen pilaantumisesta ja kalakantojen vaarantumisesta.

Tässä uutinen kokonaisuudessaan http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2010/11/luontoliiton_siilin_piikki_vapolle_2158299.html
Pauli Pajunen
Vieras

#172 Länsi-Savo 25.11.2010

25.11.2010 23:20

Tapio Salminen sanoo: Vapoa ei pidä syyllistää!!!!! ???

Salminen ottaa kantaa Viinasen lausuntoihin ja kertoo samassa jutussa mm,osallistuin
viimekesänä Siikaveden vedenlaatua koskeviin mitauksiin ja tutkimuksiin. Mittauksilla selvitettiin järveen laskevien purojen fosfori, typen ja kemiallisen hapenkulutuksen määriä.Fosfori ja typpi ovat rehevöitymistä ja sinilevää aiheuttavia ravinteita ja kemiallisella hapenkulutuksella mitataan eloperäisen aineen määrää, kuten humusta, jätevettä ja karjatalouden päästöjä. Eloperäisen aineen pitoisuus peltopurossa oli kuusinkertainen, typpipitoisuus 12 kertainen, ja fosfori monisatakertainen turvesoilta tulevaan. Myös sinilevää oli enemmän siinä lahdessa, joka tulee pelloilta. Saponselästä oli myös mittauistuloksia ja kälkänjärvi oli osana. Jutussa Salminen sanoo: Järveen laskevan turvesoilta lähtevän puron veden edellä mainitut arvot olivat juuri ennen Siikavettä erinomaiset
verrattuna järven viereisen lahden pelkästään peltojen läpi kulkevan puron veteen.
Voitte ottaa juttuun kantaa sähköpostilla. lukijat@lansi-savo.fi
Vieras
Vieras

#173 Mistä sitä turvetta oikein tulee?

26.11.2010 17:28

Syytetään meitä maanviljelijöitä vesistöjen pilaamisesta. Ok, pilattu on aikoinaan mutta ei enää tänä päivänä. EU:n valvonta on tiukkaa ja viljellyt alueet rajataan
kauas järvistä ja joista. Lannoitteiden määrää kontrolloidaan myös tarkasti, samoin
lietelannan määrää pelloille. Jotain aina kuitenkin ajautuu vesiin, sehän on selvää niin meidän maalaisten kuin kaupunkilomailijoiden puolelta. Mutta suurin haittaava tekijä ainakin omalla saunarannallani Puulavedellä on se pinnalla ja pohjassa vellova
möhnä. Sitä ei pelloilla ole eikä sitä sinne viedä. Tuskin sitä mökkiläinenkään kuivikkeena huussissaan käyttää.
Kysyn siis, että MISTÄ SITÄ TURVETTA OIKEIN JÄRVEEN TULEE?
Turvetuotannon päästöt ovat minimaaliset
Vieras

#174 Maataloudesta jopa kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä

27.11.2010 12:47

Jaa etteikö maatalouden päästöt ole suuret? Ohessa Greenpeacen maatalousraportin yhteenveto:



"Greenpeacen maatalousraportti muistuttaa, että kolmasosa maapallon kasvihuonepäästöistä tulee maataloudesta

Jopa noin kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä liittyy maatalouteen. Ylilannoituksen lopettaminen, maaperän köyhtymisen ehkäisy sekä lihan kulutuksen vähentäminen voisivat leikata maatalouden päästöt lähelle nollaa tai jopa muuttaa maatalouden hiilidioksidinieluksi, kerrotaan Greenpeacen julkistamassa raportissa maatalouden vaikutuksista ilmastonmuutokseen.
Jopa noin kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä liittyy maatalouteen. Ylilannoituksen lopettaminen, maaperän köyhtymisen ehkäisy sekä lihan kulutuksen vähentäminen voisivat leikata maatalouden päästöt lähelle nollaa tai jopa muuttaa maatalouden hiilidioksidinieluksi, kerrotaan Greenpeacen julkistamassa raportissa maatalouden vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Raportin on kirjoittanut Aberdeenin yliopiston professori Pete Smith, joka vastasi hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viimeisimmän arviointiraportin maataloutta käsittelevästä osasta.

Maailman maatalous, mukaan lukien metsänhakkuut viljelymaaksi, tuottavat noin 17-32 prosenttia ihmiskunnan ilmastopäästöistä. Suomessa osuus on noin 14 prosenttia. Maatalouden osuus päästöistä on siis huomattavasti suurempi kuin erillisen sähköntuotannon, josta Suomessa on pääasiassa keskusteltu.

- Pääsyyt maatalouden korkeille päästöille ovat liiallinen lannoitteiden käyttö, viljelymaan köyhtyminen ja eroosio, tehokarjatalous ja metsien raivaus viljelymaaksi. Kaikkiin näihin on mahdollista vaikuttaa päättäväisellä politiikalla. Maataloudesta voidaan tehdä tärkeä osa ilmastonmuutoksen ratkaisua, sanoo Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta.

Professori Smith esittää ratkaisuksi lannoitteiden liiallisen käytön lopettamista, maaperän suojelemista köyhtymiseltä, riisintuotannon metaanipäästöjen hillintää ja lihan kysynnän pienentämistä erityisesti teollisuusmaissa.

- Viljelymaan ylilannoittaminen ja köyhdyttäminen on saatava loppumaan, Sen lisäksi että ylilannoittaminen Suomessa näkyy Itämeren ja sisävesiemme pilaantumisena, se kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Viljelymaa on myös tärkeä hiilivarasto, joka hupenee nopeasti nykyisillä viljelykäytännöillä Myllyvirta sanoo. Maanviljelijät tarvitsevat tukea nykyaikaiseen ja ekologiseen maatalouteen siirtymiseen. Hallitusten ja Euroopan unionin on lopetettava ympäristölle tuhoisan maanviljelyn suosiminen.

Ylilannoittamisen takia luontoon päätyy enemmän typpeä kuin kasvit käyttävät. Ylimääräinen typpi muuttuu typpidioksidiksi, joka on 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Toinen ilmastonmuutoksen aiheuttaja on karjatalous pääasiassa metaanipäästöjen takia. Naudanlihakilon tuotanto aiheuttaa 13 hiilidioksidikiloa vastaavat päästöt, mikä on yhtä paljon kuin sadan kilometrin henkilöautomatka.

Greenpeacen raportti Cool farming: Climate impacts of agriculture and mitigation potential on ensimmäinen yksityiskohtainen raportti maatalouden suorista ja epäsuorista vaikutuksista ilmastonmuutokseen."

Se siitä minimaalisuudesta
Vieras

#175 Re: Maataloudesta jopa kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä

27.11.2010 15:21

#174: Turvetuotannon päästöt ovat minimaaliset - Maataloudesta jopa kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä 

 

Voi pyhä yksinkertaisuus! Se, että kuormitusta syntyy muistakin maankäyttömuodoista niin ilmaan kuin vesiinkin ja että niiden hillitsemiseksi tehdään työtä, ei tosiaankaan tarkoita, että syntyvää säästöä tulisi käyttää turvetuotannon maksimaaliseen lisäykseen. Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä turvetuotannon laajenemisen toinen aalto ja ne virheet, joita 70-luvun päättömyyksissä tehtiin aiotaan kerrata tulevina vuosikymmeninä. Turvetuotannon arkistot makaavat järvien pohjassa. Sieltä ne kuormittavat järviä humukseen sitoutuneiden ravinteiden vääjäämättömästi vapautuessa vesistöihin. Näiden päälle tupataan uutta kuormitusta. Erityisesti matalat latvajärvet, joissa veden viipymä on pitkä, toimivat suoranaisina laskeutusaltaina. Humusta voi olla metrikaupalla ja vapaata vettä sen päällä vain vähän. Kyse ei todellakaan ole vain viihtyvyyshaitasta. Ei siinä happamassa, pimeässä ja rautapitoisessa mönjässä elä suurin osa järvien eliöistäkään. Vesien tasapaino järkkyy. Tilanteesta voi olla toki etua joillekin eliöryhmille, kuten leville. On selkeä ero niillä humusjärvillä, jotka ovat joko a) luontaisesti humusjärviä b) humusjärvityyppejä ja metsätalouden kuormaa saaneita tai c) näitä molempia ja lisäksi vielä turvetuotannon kuormittamia. Viimeksi mainitun ryhmän järvet ovat surkeassa tilassa. Jopa turvetuotanto itsekin on hiljaa todennut, että näiden järvien saattaminen hyvään tilaan on ylivoimaista. Osa näistä järvistä saa vielä maataloudenkin kuorman, mutta on lukemattomia turvetuotannon peruuttamattomasti pilaamia järviä, joissa maatalouden kuormitus on vähäistä. Sen sijaan loppuun kaluttujen ja köyhien turvemaiden jälkikäyttö vaatii lannoitusta, jotta mikään voisi jatkossa kasvaa. Ruokohelpipellot lannoitetaan, suopelloiksi jääneet maa-alueet saavat yleisesti jopa lietelannoitusta. Turvetuotanto pesee tässä vaiheessa kätensä ja kuormitus siirtyy maatalouden piikkiin! Turvetuotannon lupakäytäntöjen korjaamisessa ja todellisen kuormituksen paljastamisessa on paljon työtä! Mutta juna kulkee. Vastuuttomuuden ja väistelyn ja vääristellyn propagandan aika käy vähiin. Huoli vesistöistä on saanut jo kansalaisliikkeen aikaiseksi. Kasvihuonepäästöjen kohdalla kansainvälinen paine hoitaa asian.

Kommentoi adressia

Facebook
Pitäisikö kannabis laillistaa?